Verotuksen muutokset 2017 – hyvää ja huonoa veronmaksajalle

9 Dec

tiina_rantala_160x160_lsljvjh

Ensi vuoden alusta astuu voimaan joukko Verohallinnon valmistelemia verotusmenettelyihin liittyviä muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kaikkien veronmaksajien verotuksen toimittamiseen. Muutoksien taustalla on Verohallinnon toiminnan tehostaminen sekä Verohallinnon hankkiman uuden verotusohjelmiston käyttöönotto. Lakimuutosten aikataulutus tulee suoraan ohjelmiston käyttöönottoaikataulusta, joka ulottuu vuoteen 2019 saakka, joten voimme odottaa vielä kahtena seuraavana vuonna monenlaisia muutoksia verotukseen.

Monimutkaistuva verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi

Muutoksenhaun määräaikojen yhtenäistäminen ja tuloverotuksen osalta lyhentäminen vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvältä muutokselta. Muutoksenhakuaika on jatkossa kaikissa verolajeissa kolme vuotta. Kun asiaa tarkastelee hieman tarkemmin, huomaa, että käytännössä muutoksenhakuaikaa lyhennettiin vain meidän veronmaksajien osalta – Verohallinto voi oikaista verotusta edelleen neljä, kuusi ja rikostapauksissa jopa yli 10 vuotta.

Verohallinnon pidennetyille oikaisuajoille on monimutkaisia perusteita, eikä tavallisella veronmaksajalla ole välttämättä mahdollisuutta arvioida verottajan käyttämän pidennetyn oikaisuajan lainmukaisuutta. Voikin olla, että jatkossa joudumme valittamaan sekä itse asiasisältöisestä päätöksestä että pidennetystä oikaisuajasta, mikä tulee varmasti monimutkaistamaan muutoksenhakuprosessia.

Kiistelty oikaisulautakunta kaikkiin verolajeihin

Muutoksenhakua sujuvoittava muutos on, että jatkossa kaikkiin verolajeihin haetaan muutosta oikaisulautakunnalta. Tällä hetkellä kolmea verolajia koskevaan, esim. verotarkastukseen perustuvaan maksuunpanopäätökseen on haettu muutosta kolmesta eri paikasta: arvonlisäverotuksessa hallinto-oikeudesta, tuloverotuksessa oikaisulautakunnasta ja työnantajasuoritusten osalta Verohallinnolta.

Prosessi siis yksinkertaistuu, mutta onko meidän veronmaksajien kannalta hyvä, että ensimmäinen aste on Verohallinnon alaisuudessa toimiva oikaisulautakunta? Oikaisulautakunta tulee olemaan tavalliselle veronmaksajalle ensimmäinen ja käytännössä viimeinenkin muutoksenhakuaste. Valittaminen hallinto-oikeuteen on maksullista ja vaatii usein asiantuntemusta, jota kaikilla veronmaksajilla ei ole. Viime aikoina oikaisulautakunnan toimintaa on myös arvosteltu, koska se ei ole riippumaton muutoksenhakuelin. Toisaalta oikaisulautakuntamenettely on verrattain nopeaa, helppoa ja kustannustehokasta.

Vuoden 2017 verotusmenettelymuutokset tuovat siis tullessaan sekä hyvää että huonoa verovelvollisille.

Teksti: Tiina Rantala, Rantala Tax & Law

Tiina Rantalalta ilmestyy keväällä 2017 kirja Verotuksen oikaisu ja muutoksenhaku käytännönläheisesti.

Marjatta Jabe: Nuori testaa esimiehensä

30 Nov

erilaisten_ihmisten_johtaminen_etukansi2_300x425

Omat vanhemmat eivät nykynuorille ole yhtä tärkeitä kuin keski-ikäisille ihmisille. Näin esimies on myös isän ja äidin korvike. Hyvä johtaminen on erittäin tärkeä työpaikan valintakriteeri. Nuori ei kuitenkaan ole helppo johdettava. Hän kyllä haluaa tehdä töitä, ja mielellään kimpassa ikätovereidensa kanssa, mutta haasteena on saada hänet työskentelemään saumattomasti tiimeissä, joissa on myös vanhempia työntekijöitä.

Nuori ei usko auktoriteetteihin. Esimiehen on ansaittava johtajan paikkansa, asema ei siihen riitä. Parinkymmenen korvilla oleva kaipaa esimiestä, joka on kuin opas tai teatteriohjaaja. Kun kappaletta esitetään, ohjaaja ei edes ole paikalla. Työntekijät ovat näyttelijöitä, ja yleisönä toimii asiakas.

Parikymppinen kertoo kysymättäkin, mitä hän tahtoo, ja on tottunut väittelemään auktoriteetteja vastaan. Hän kysyy usein: ”Mitä tarkoitat?” ja ”Miksi näin tulee tehdä?” Esimiehen ideoita ei noin vain osteta.

Tarjolla on yhä enemmän valinnan mahdollisuuksia, mutta nuoret tietävät, mitä he haluavat – ja haluavat sen nopeasti. Yritysten on pakattava tuotteensa ja palvelunsa helposti saataviksi elämyksiksi. Ei ainoastaan kuluttajamarkkinoista tule kokemusvetoisia, vaan myös työmarkkinoista.

Yrityksellä on oltava hyvä tarina, joka vetoaa nuoriin. Ja mitä vaikeampi ammattilaisia on löytää, sitä iskevämmän tarinan yritys tarvitsee.

”Työnantajan tulee olla uskottava. Työn on oltava kiinnostava, ihmisten mukavia, ja koko ajan on oltava uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Hyvä visio on kuin kiinnostava näytelmä, jossa nuoret haluavat olla tähtiä”, ruotsalainen tulevaisuudentutkija Thomas Fürth kuvailee.

Nuori haluaa, että hänet nähdään. Hän haluaa, että saa osallistua, kehittyä ja tehdä työtä, johon hän uskoo ja jota hän pitää tärkeänä. Nuorten odotusten mukaisesti johtamiskäytännöt ja -järjestelmät muuttuvat yksilöllisemmiksi, joustavammiksi, läpinäkyvämmiksi ja avoimemmiksi.

Johtajalta odotetaan näkemystä ja kykyä innostaa. Urapolku aina vain ylöspäin on mennyttä maailmaa. Nuorten mielestä ura voi edetä mihin suuntaan tahansa. Tärkeintä on oman tien kulkeminen. Ennen asiat sovittiin paperilla ja arvon mittana oli useimmiten raha. Nyt näkymättömät ehdot ratkaisevat työpaikan vetovoiman.

Ruotsalaisten Tomas Idergardin, Peter Lagesonin ja Karin Larssonin tekemässä tutkimuksessa mukana olleet nuoret akateemiset käyttivät mielellään sellaisia sanoja kuin yksilöllinen ratkaisu, joustavuus, innostava työympäristö, valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa.

”Me nuoret haluamme vaikuttaa työhömme sekä siihen, milloin me ylipäätään teemme töitä ja milloin emme. Haluamme opiskella ja tehdä töitä myös ulkomailla, nähdä uusia paikkoja, tavata uusia ihmisiä ja saada uusia vaikutteita”, Idergard esittää.

Entistä useammat nuoret toimivat vapaaehtoisorganisaatioissa tai pitävät välillä sapattia. Pysyvyys ei ole itseisarvo. Pitkän työsuhteen ansiosta annettu kultakello tai prenikka on pikemminkin kirosana kuin arvostettu palkinto.

Nyt eivät ainoastaan nuoret tee poikkeavia uravalintoja, vaan ilmiö on leviämässä laajemmalle. Yhä useampi varttuneempi seniorikin tekee työshoppailuja siinä missä nuorikin, motiivit tosin saattavat olla toiset.

Teksti: Ote Marjatta Jaben kirjasta Erilaisten ihmisten johtaminen. Kirja ilmestyy tammikuussa 2017. Ilmoittaudu kirjan julkistamistilaisuuteen tästä.

Millä asenteella heität löylyä?

25 Nov
marjo-huhtala

Kuva: Juho Kuva

Onnistunut esimies- ja asennevalmennus jää elämään omaa elämäänsä vielä pitkään tilaisuuden jälkeen. Vielä puoli vuotta sen jälkeen kun olin pitänyt esimiespäivillä puheen 150 esimiehelle aiheesta ”Mörököllistä söpökölli”, minulle huikattiin yhtäkkiä konttorin käytävällä: ”Onko mörökölli kateissa?” Kuuntelija muisti puhujan ja asian.

Eräs valmennuksellinen puheeni oli pikkujoulujen asiasisältöosuus. Illan aikana ydinviesti oli saanut työpaikkahuumorin kukkimaan. Saunan lauteilla oli jopa pohdittu: ”Hei! Millä asenteella sä oikein heität sitä löylyä?”

On tärkeää mennä hyvällä energialla ja asenteella erilaisiin kohtaamisiin. Kohtaamisia ovat kaikki pienet hetket, joissa vaikutat sanattomasti tai sanallisin keinoin vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. On hyvä olla tietoinen näkymättömästä voimasta, joka on kuin virus – asenne leviää ja tarttuu erittäin helposti. Mahdollistaako oma asenteesi yhteistyön, parhaan mahdollisen kompromissin löytämisen ja ovien avoinna pysymisen jatkossakin?

Asenne eli suhtautuminen muodostuu ajatuksista, uskomuksista, tunteista ja tiedosta sekä fyysisestä kunnosta ja yhteistyösuhteista. Tietty osa asenteesta on ihmiselle tiedostamatonta ja pysyvää, tietty osa on muuttuvaa. Muuttuvassa osassa meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja kokea hallinnantunnetta eli valita asenteemme olosuhteista huolimatta. Tunteet ja tunne-elämä vaikuttavat asenteisiin. Vaikka jokin takaisku harmittaisi hetkellisesti, kokonaisasenne voi silti pysyä hyvänä. Joskus tiukkaan neuvotteluun otetaan tarkoituksella tietty hanakka asenne. Mikä on siis hyvää asennetta? Kuka sen määrittää?

Asenne kuuluu kaikille ja jokainen on vastuussa omasta asenteestaan, mutta johtajalla on erityisen suuri vastuu, koska hänen toimintansa vaikuttaa niin monen muun ihmisen asenteeseen, olipa organisaatiorakenne miten matala tai joustava tahansa. Johtajuus ei koskaan poistu, vaikka valta ei näkyisi. Vallan ei tarvitsekaan näkyä, vaan yhteisen tarinan. Toteuttaako yhteinen asenteemme arvojamme, tarinaamme ja antamaamme asiakaslupausta?

Kirjoittaessani vuosi sitten Asennejohtaja-kirjaa ykköstavoitteeni oli havahduttaa työelämässä toimivat ammattilaiset asenteen merkitykseen ja nostaa asenne johtajuuden keskusteluihin. Halusin nostaa huippuosaamisen rinnalle elementin, joka tuottaa merkittävä kilpailuetua ja johon jokainen voi itse vaikuttaa. Ihmiset innostuivat aiheesta ja sen mahdollisuuksista.

Asennejohtaja-kirja on kontribuutioni työelämään, ammattilaisena kasvamiseen ja johtajuustaitoihin. Ammattilaisena kasvuun syntyi valmennuksellinen kirja, jossa on aitoja johtajatarinoita. Kutsuin joukkueeseeni mukaan niitä, joilla on kyky vaikuttaa ja joille on annettu lupa johtaa. Mukaan lähti huippujohtajia, jotka antoivat oman panoksensa kokonaisuuteen ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Sain samalla itsekin todellisen tehomentoroinnin, jonka arvo on valtava.

Haastateltujeni arvot, osaaminen ja tarina ovat merkittävä osa suomalaista työelämähistoriaa. Kannattaa tutustua heidän tarinoihinsa ja lukea ne ajatuksella. Niistä voi oppia aivan valtavasti.  Teos on kaikille ammattilaisille suunnattu ammatillisen kasvun kirja. Sinun ei tarvitse olla vielä edes esimiesasemassa lukeaksesi sen – johtajuus on positio, joka voidaan lunastaa ilman alaisiakin, henkilökohtaista johtajuutta osoittamalla.

Asennejohtaja-kirjan myötä asenne on nostettu johtajuuden keskusteluihin ja sen merkitys tunnistetaan usein johtoryhmätasolta alkaen. Lisäksi muutkin valmentajat Suomessa ovat alkaneet enenevässä määrin kirjoittaa ja rikastaa asenne-teemaa erilaisilla näkökulmilla. Kuluneen vuoden aikana moni onkin kysynyt, miksi kukaan muu ei ole aiemmin kirjoittanut asenteesta työelämäkontekstissa.

Olen raapaissut 285-sivuisella esikoisteoksellani vasta hieman pintaa. Keväällä 2017 Asennejohtaja saa jatkoa kirjastani Aikaansaajan asenne, jonka kustantaja on Kauppakamari. Lukija saa työkaluja siihen, miten aito aikaansaaminen ja tuloksellisuus syntyvät.

Tunnelmia Asennejohtajan julkistamistilaisuudesta vuosi sitten 24.11.2015.

Teksti: Marjo Huhtala

Marjo Huhtala on 36-vuotias tietokirjailija, yrittäjä ja Mandaren valmentaja. Hän haluaa, että ihmiset kehittävät myönteistä elämänasennettaan, koska oikea suhtautuminen auttaa työssä tilanteessa kuin tilanteessa. Koulutukseltaan Marjo on tuotantotalouden diplomi-insinööri, aikuiskasvatukseen erikoistunut pedagogisesti pätevä opettaja ja työelämätutkintoihin erikoistunut näyttötutkintomestari.

OTE työelämään

17 Nov

osatyo%cc%88kykyinen-tyo%cc%88ntekija%cc%88_orig300

Yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeita on OTE – Osatyökykyisille tie työelämään. Osatyökykyisellä tarkoitetaan sekä työuransa aikana työkykyänsä menettäneitä että osatyökykyisiä, jotka eivät ole vielä työelämässä. Tavoitteena on toisaalta pidentää osatyökykyisten työuria ja toisaalta ylipäätään lisätä heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

Hankkeessa mm. selvitetään, millaisia näkemyksiä työnantajilla on osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja toisaalta millaisia esteitä sille nähdään olevan. Lisäksi työnantajille jaetaan tietoa ja malleja toimivista ratkaisuista. Rahoitushaut alueellisiin kokeiluihin ovat parhaillaan käynnissä.

Osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi tarvitaankin monenlaisia keinoja, kuten työn uudelleenorganisointia, työaikajärjestelyjä, työympäristöön tehtäviä muutoksia, teknologiaratkaisuja sekä työkokeiluja. Työnantaja voi saada mukautuksia varten TE-toimistolta ns. työolosuhteiden järjestelytukea tarpeellisiin hankintoihin ja taloudellista tukea myös mm. toisen työntekijän antamasta avusta.

Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoiminnalla on keskeinen rooli, kun suunnitellaan osatyökykyisten työllistämisen keinoja, mutta tutkimuksen mukaan (Työsuojelurahasto: ”Kaikille sopiva työ- ja työyhteisö”) työyhteisön kyky vastaanottaa työntekijä, jolla on toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, on tärkeämpää kuin työllistyjän taidot. Jokainen meistä voi siis kantaa kortensa kekoon!

Lisää osatyökykyisyydestä työsuhteessa voi lukea tuoreesta Jaana Paanetojan, Tarja Krögerin ja Pirjo Östmanin kirjasta Osatyökykyinen työntekijä – Vastauksia käytännön kysymyksiin.

Teksti: Leena Viitala

Ville Kormilainen: Aikaansaava ihminen on vaarallisempi kuin napaansa kaiveleva sohvaperuna

14 Nov

tyo%cc%88_treeni_ja_ela%cc%88ma%cc%88_300px

Olen vihannut urheilua suurin piirtein koko aikuisikäni. Kolme vuotta sitten sain työpaikasta kenkää, ja tällaisissa siirtymäriiteissä ihminen usein tekee erilaisia päätöksiä: voi ruveta esimerkiksi ryyppäämään, katkeroitua ja jäädä pyörimään itsesääliin. Koska olin katkaissut alkoholin kanssa välit jo vuosia aiemmin enkä piitannut katkeruudesta, ajattelin kokeilla urheilua.

Tuo kolmen vuoden takainen hetki muutti elämäni tai ainakin vaikutti sen suuntaan ratkaisevasti. Urheilun lisääminen elämään toi vuorokauteen lisää tunteja, ja se aika, mikä aiemmin meni sohvan pohjalla, kului nyt ainakin osittain treenin parissa.

Se, että treenaa ja tekee ahkerasti töitä, ei tietenkään yksistään riitä huippusuorituksiin. Pitää olla kurinalainen, mennä aikaisin nukkumaan, herätä aikaisin, meditoida, syödä hyvin, rakastaa perhettä, urheilla kuin hullu ja karsia elämästä kaikki turha viihde. Tällaisena Työ, treeni & elämä -kirjani superjohtajat saattavat näyttäytyä ensilukemalta.

On ollut jännittävää törmätä ihmisten reaktioihin ja ajatuksiin kirjani johtajista. Suomalaiseen johtamiskulttuuriin tuntuu istuvan älyttömän huonosti se, että pidetään itsestä huolta, tehdään töitä suunnitelmallisesti eikä istuta television ääressä tuntikausia illassa. Aikaansaava ihminen on vaarallisempi kuin napaansa kaiveleva sohvaperuna: telkkarin katselu kun ei vaadi ylimääräistä suorittamista eikä mukavuusalueelta poistumista.

Ehkä juuri tästä syystä niin monelle meistä helpompi samaistumiskohde on entisaikojen patruuna: tupakka suussa mahaansa taputteleva firman pikkujouluissa humalassa öykkäröivä äijä, meidän pomo. Röökinpolttaminen ja viinanjuominenkaan eivät nimittäin vaadi mukavuusalueelta poistumista.

Kirjoitin kirjan superjohtajista oppiakseni itse jotain. Halusin löytää sen asian, joka saa superjohtajan painamaan töitä hullun lailla, liikkumaan kuin SM-tason kilpajuoksija ja löytämään vielä jostain aikaa 12-tuntisen työpäivän jälkeen perheen kanssa olemiseen.

Löysin vastauksen, joka ei muuten sittenkään löydy niin monen vaarallisena pitämistä ajatuksista. Superpomoa ei pidä kasassa liikunta, riittävät yöunet eikä hyvä ravinto vaan merkityksellinen työ. Merkityksellinen työ tuntui olevan jokaisella kirjani haastatellulla avain menestykseen. Kun töissä on kivaa, riittävästi haasteita ja vastuuta, työpäivän jälkeen on vielä energiaa.

Siksi on virheellistä patistaa työpäivän jälkeen sohvalle lyhistyvä työn sankari lenkille tai kuntosalille. Niin kauan kuin säästöt tai perintö eivät riitä elättämään, töissä käyminen on kuitenkin välttämätöntä lähes kaikille meistä. Ja kiristyvän työelämän vaatimusten keskellä avainasemassa on merkityksellisen työn löytäminen ja sen aktiivinen etsiminen.

Työn lisäksi myös arjesta on pakko rakentaa mukavaa. Jos arki on perseestä, suosittelen sen vaihtamista. Sillä olitpa superjohtaja, sellaiseksi pyrkivä tai sellaista välttelevä, elämän tarkoitus on kuitenkin pikemminkin pyrkiä olemaan tyytyväinen kuin ahdistunut. Ja matkalla tuohon tilaan hengittävä arki ja merkityksellinen työ ovat avaintekijöitä. Mustan vyön tyytyväiset voivat sitten näiden teemojen päälle käydä vielä lenkillä, syödä terveellisesti ja mennä nukkumaan ajoissa.

Teksti: Ville Kormilainen

Ville Kormilaiselta ilmestyi marraskuussa kirja Työ, treeni & elämä – Superpomojen 24 tuntia.

Lue myös juttu www.kauppakamarilehti.fi.

Vain muutos on pysyvää, myös verotuksessa

10 Nov

 

Vuosi 2017 tuo tullessaan paitsi uuden presidentin Yhdysvaltoihin myös muutoksia verotusmenettelyyn. Yhtäältä muuttuu oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja raportointi, toisaalta verotuksen oikaisu- ja muutoksenhakumenettely. Verotuksessa pyritään entistä suurempaan reaaliaikaisuuteen ja menettelyn yhdenmukaistamiseen ja virtaviivaistamiseen – käytännössä tämä tarkoittaa mm. mahdollisimman sähköistä menettelyä. Kun valitusaika lisäksi lyhenee tuloverotuksessa kolmeen vuoteen, eivät valitusasiat voi enää olla vireillä vuosikausia, mikä voi olla hyväkin asia verovelvollisen kannalta. Sitä vastoin verohallinnon oikeus pidentää yksipuolisesti määräaikaa veron määräämiseksi tai oikaisemiseksi veronmaksajan vahingoksi tietyissä tapauksissa on herättänyt keskustelua verovelvollisen oikeusturvasta.

Arvonlisäverotuksessa on edellä mainittujen muutosten ohella vireillä myös mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen. Mahdollisuus koskee yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 0,5 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa hallituksen esityksen mukaan noin 90 %:a kaikista Suomen arvonlisäverovelvollisista yrityksistä. Näistä läheskään kaikki tuskin siirtyvät maksuperusteiseen arvonlisäveroon. Maksuperustetta pitää arvonlisäveron näkökulmasta noudattaa myös tilinpäätöksessä, mutta kirjanpitolaissa ja elinkeinoverolaissa noudatetaan kuitenkin suoriteperustetta –mitä lisätyötä tämä aiheuttaa tilinpäätöstä laadittaessa?

Mitä nämä verotuksen muutokset sitten merkitsevät käytännössä yrityksille ja mistä niistä saa tarkempaa tietoa? Tuleviin muutoksiin voi valmistautua monella tavalla: verohallinto järjestää verotusmenettelyn muutoksista omia tilaisuuksiaan, ja meillä Helsingin kauppakamarilla voi osallistua verotusmenettelyn muutoksia koskeviin brunssiseminaareihin. Keväällä aiheesta ilmestyy parikin kirjaa, Nina Sainion ja Saija Laineen kirjoittama Arvonlisäveron ja ennakonpidätyksen ilmoittaminen ja raportointi käytännönläheisesti sekä Tiina Rantalan kirja Verotuksen oikaisu ja muutoksenhaku käytännönläheisesti. Yksi helppo tapa pitää tietonsa ajan tasalla on käyttää KauppakamariTiedon teoksia, jonne muutokset päivitetään aina niiden tullessa voimaan.

Mitä Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen puolestaan merkitsee, jää vielä nähtäväksi.

Teksti: Leena Viitala

Jarkko Kurvinen: Yrityksen markkinointiin eivät vanhat ajat enää koskaan palaa

1 Nov

b2bmarkkinoinnin&myynnin_pelikirja_300px

– Tulevaisuus kuuluu matemaattisille markkinoijille, jotka osaavat yhdistää analytiikan, teknologian ja luovuuden, sanoo palkittu tietokirjailija ja toimitusjohtaja Jarkko Kurvinen, joka auttaa yrityksiä ja asiantuntijoita rakentamaan myynti- ja markkinointikoneistoja sekä toimii asiakasyrityksissä ulkoistettuna markkinointipäällikkönä ja markkinoinnin toteutuskumppanina.

Kurviselta on viimeksi ilmestynyt teos B2B-markkinoinnin ja myynnin pelikirja, jonka hän on kirjoittanut yhdessä inbound- ja tulosvastuulliseen markkinointiin perehtyneen asiantuntijan Mikko Sepän kanssa. Nämä omia yrityksiään pyörittävät monitoimimiehet kirjoittivat kirjan siitä, kuinka yritysten olisi herättävä uuteen ajatteluun ja sen myötä tulevaan muutokseen, joka on jo alkanut ja leviää nopeasti lähitulevaisuudessa.

–  Ennen vanhaan riitti, kun yksilöllä oli ihmistuntemusta ja visuaalista silmää. Vanhastaan markkinoinnista vastaavat ovat olleet hyviä kuvaamataidossa, mutta matematiikka ei ole ollut vahvin laji. Nyt markkinointi on analyyttisten tieto-ohjautuneiden luovien pelikenttä, systemaattista tekemistä unohtamatta. Nyt on käynyt niin, että meidät on yllätetty tässä uudessa tilanteessa, jossa uusilla kolikoilla eivät enää myynti- ja markkinointipajatsot toimi, vaan tarvitaan uudet pelimerkit, sanoo Kurvinen.

Kurvinen näkee yritystoiminnan pelikentän niin, että yrityksessä pitäisi puhua rahaprosessista, joka yhdistää myynnin ja markkinoinnin saumattomasti yhteen. Markkinointikaan ei ole pelkkää viestintää vaan kattaa kaiken, mitä yritys tekee tai jättää tekemättä. Valitettavasti vielä nykyäänkin monissa yrityksissä markkinointi nähdään helposti tukitoimintona, joka kattaa lähinnä kaiken silmillä havaittavan, kuten mainokset, flyerit, tapahtumat ja messurekvisiitan.

Tosiasiassa markkinointi on erilaistavan asiakasarvon tuottamiseen suunnattu prosessi eli systemaattista tekemistä. Silloin se on mahdollista saada ulottumaan kaikkeen yrityksen toimintaan jatkumona. Kampanjoiden sijasta tuotetaan jatkuvasti lisää asiakasarvoa. Moderni markkinointi on ennen kaikkea ketterää tekemistä, jota ohjataan liiketoiminnan tavoitteista käsin.

–  Markkinoinnissa keskitytään vieläkin liikaa ostotapahtuman ympärille, vaikka parhaat tulokset saisi olemalla asiakkaan matkassa mukana aina tarpeen synnyttämisestä suositteluun asti. Silmäparien sijasta markkinoinnissa tulee mitata asiakkuuden hankintahintaa, kannattavuutta ja elinkaariarvoa, hän tiivistää.

Yleisesti luullaan, että kaikki asiakkaat ovat samanarvoisia, mutta Kurvisen mukaan näin asiaa ei voida enää lähestyä, jos halutaan kasvaa kannattavasti. Yritysten tulisi viedä transaktiomyynti itsepalvelukanaviin ja keskittää myyjien aika ratkaisu- ja arvomyyntiin. Yritysten verkkopalvelut voisivat tuottaa miljoonien myyntiä, jos niihin panostettaisiin niiden vaatimalla vakavuudella.

–  Eihän jenkkipilvipalveluitakaan pääosin tänne tarvitse käydä myymässä, vaan vakuutumme niiden verkkoläsnäolon perusteella, hän perustelee näkemystään.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka ottavat asiakasymmärryksen ja erilaistavan asiakasarvon toimintansa keskiöön ja hyödyntävät siihen liittyvää tietoaan arjessa. Tämä edellyttää yrityksiltä jatkuvaa oppimista, kokeilukulttuuria ja toimintatapojen muutosta.

–  Tässä työssä on ymmärrettävä, että kaikki viisaus ei asu omassa päässä. Omaa osaamista pitää koko ajan kartoittaa ja samalla kuulostella, mitä maailmalla tapahtuu, hän sanoo.

Vaikka Kurvinen luennoi itse paljon, hän myös pyrkii osallistumaan erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin niin paljon kuin aika antaa myöten. Viimeksi hän kävi kuuntelemassa alan huippuja Nordic Business Forumissa lokakuun alussa. Lisäksi hän lukee paljon alan kirjallisuutta ja toteaa, että hänen ja Sepän uudessa teoksessa käsiteltyjä näkemyksiä ei ole vielä muualla aikaisemmin julkaistu.

–  Haluan tuottaa muiden hyödyksi sellaista tietoa, jonka avulla yrityksissä resursoitaisiin työpanokset ja voimavarat oikeisiin asioihin. Tällä tavoin pidämme myös jatkossa ihmisiä jaksavina ja työkykyisinä, hän lisää ja kertoo aloittavansa tämän haastattelun loputtua seuraavan aamun esityksen viimeistelyn.

Käy kuuntelemassa YouTubessa, kun Mercuri International Oy:n Senior Consultant, Head of Marketing Ville Lintula haastattelee Kurvista 14.10.2016 teemalla Myynnin aamukahvit. Keskustelussa käydään läpi Nordic Business Forumin jälkitunnelmia. Kurvinen kertoo, mitä puheenvuoroissa nousi esille ja jäi kotiinviemisiksi myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=D909SWzqOS8

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja

Katleena Kortesuo: Hyvä valmistautuminen kriisiin pelastaa niin pienen kuin isommankin yrityksen

18 Oct

riko_lasi_hatatilanteessa_300px

– Kriisiviestintä on rahaa, ja yrityksillä on valtavat säästömahdollisuudet, jos potentiaaliset kriisitilanteet osataan hoitaa hyvin, sanoo tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo, jolta ilmestyy pian Riko lasi hätätilanteessa -kirja.

Kriisit lisääntyvät jatkuvasti. Syynä on Kortesuon mukaan se, että viestinnän ala heijastelee usein yhteiskunnallista tilannetta ja sen eri ilmentymiä. Kun kansakunta on stressaantunut, se ilmenee siinä, miten asioista kerrotaan ja millaisina viesteinä ne myös tulkitaan. Viestintä on kuin kansakunnan sydän, joka sykkii sen mukana.

Kriiseihin valmistautuminen, niiden ennakoiminen ja niistä selviäminen ei kuitenkaan ole aina kovin yksinkertaista, koska yrityksen toimet koskettavat usein monia tahoja. Kortesuon mukaan yritys voi sanoa onnistuneensa kriisiviestinnässään, jos organisaatiossa onnistutaan saamaan positiivisemmat tulokset kuin mitä todennäköisyyslaskenta hätätilanteessa edellyttäisi. Hän korostaa, että kriisejä ei saa eikä kannata kuitenkaan pelätä. Niitä tulee aina eteen eikä niitä voi välttämättä ennakoida.

Kortesuon mukaan hyvän kriisiviestijän on oltava nokkela ja reagoitava nopeasti. Hänellä on myös oltava sosiaalista pelisilmää. Lisäksi itsevarmuus, joka heijastuu niin päätöksentekoon kuin esiintymiseen, on tärkeää.

– Sen sijaan viestintätaidot ovat jokaisen opittavissa, joten en laske niitä mukaan ominaisuuksiin, mutta itsevarma ihminen uskaltaa tehdä pienellä riskillä ratkaisevan peliliikkeen eikä jää liian pitkäksi aikaa odottelemaan, mitä ympärillä hätätilanteessa voi ehtiä tapahtua, hän lisää.

Tarve uuden kirjan kirjoittamiselle tuli Kortesuon asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta, jotka kokivat tarvitsevansa käytännön neuvoja sisältävää opasta kriisiviestintäänsä. Jo lähes 30 teosta kirjoittanut tietokirjailija tarttui projektiin ja kokosi aineistoa eri tieteenaloja yhdistelemällä ja lisäämällä sinne luonnollisesti myös omaa elämänkokemustaan.

– Jokaisen johtajan pitää hallita kriisiviestinnän perusperiaatteet. Aivan kuten kielitaito on välttämätön ulkomailla, myös kriisiviestinnän taito on välttämätön poikkeustilanteissa. Tämä osaaminen pitää hankkia etukäteen, sillä tulipalon keskellä se on jo myöhäistä, hän tiivistää loppuun.

Katleena Kortesuon uutuuskirja Riko lasi hätätilanteessa julkaistaan tiistaina 25.10.2016 Kauppakamarin tiloissa Kalevankatu 12:ssa. Voit tutustua ja ilmoittautua julkistamistilaisuuteen tästä linkistä.

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja

Sosiaalisen digityöyhteisön voima!

4 Oct

hurmerinta

Sosiaalisessa digityöyhteisössä kiinnitetään huomiota moderneihin sosiaalisiin digiviestintävälineisiin, joilla parannetaan tiedonkulkua ja mahdollistetaan yhteisöllinen organisaation jatkuva kehitystyö.

Organisaation sisäiseen viestintään ja keskusteluun eivät enää riitä sähköposti, perinteiset ilmoitustaulut tai yksisuuntaiset intrat, koska nämä eivät palvele ihmisten tarpeita. Koska teknologia mahdollistaa uudenlaisen toiminnan ja uudet viestintävälineet, on luontevaa, että organisaatiot ottavat nämä käyttöön. Tietoa on jokaisessa organisaatiossa runsaasti. Tieto pitää voida löytää, hyödyntää ja jakaa nopeasti ja helposti.

Esimerkiksi Yammerissa voi pyytää neuvoa, etsiä vastauksia kysymykseen tai jakaa omaa tietämystään. Keskustelu jää talteen, ja saman asian kanssa pähkäilevä löytää tiedon helposti ja nopeasti.

Hyvän sosiaalisen digiviestintätyökalun avulla työntekijät tavoittavat toisensa yksilöinä tai ryhmänä aivan eri tavalla kuin sähköpostin kautta. Sosiaalisen digiviestintävälineen avulla voidaan jakaa myös videoita. Näin esimerkiksi kokoukset hoituvat entistä sujuvammin, vaikka ihmiset olisivat kaukana toisistaan, toisessa kaupungissa tai toisessa maassa.

Sosiaalinen digityöyhteisö voi syntyä vain, jos organisaatiolla on sosiaalinen ja moderni johtaja, joka mahdollistaa omalla hyvällä esimerkillään työkulttuurin, jossa työntekijät voivat olla innostuneita, rohkeita, tehokkaita ja innovatiivisia. Hyvään sosiaaliseen työyhteisöön kuuluu luottamus ja sen näyttäminen.

Ideointiin ja kehitysprojekteihin kannattaa ottaa mukaan kaikki tai vähintään organisaation positiivisimmat, innostuneimmat ja rohkeimmat henkilöt. Rohkeat työntekijät saavat toiminnan alkuun ja muut työntekijät innostumaan uusista toimintatavoista ja moderneista digiviestintävälineistä. Näin syntyy hiljalleen sosiaalinen digityöyhteisö, joka kehittyy ja voimistuu, kun yhä useampi työntekijä ryhtyy hyödyntämään uusia digiviestintätyökaluja ja ottaa osaa myös työyhteisön ja organisaation kehitykseen.

Yammer on yksi työkaluista, joka mainitaan, kun sisäisen viestinnän sosiaaliset viestintävälineet otetaan puheeksi. Se muuttaa ylhäältä alas -viestinnän kaikki kaikille -viestinnäksi. Hidas viestintä muuttuu Yammerin avulla nopeaksi ja tehokkaaksi.

Nykyajan intranet on enemmän kuin viestinnällinen portaali: se on palvelukokonaisuus, joka kytkee eri työkalut yhteen ja auttaa työntekijöitä tekemään työnsä paremmin”, Sanna Keränen VR Group:lta totesi osuvasti haastattelussani syyskuussa 2016.

Yammer on tuonut avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä viestinnän verkostoon lisää viestijöitä – viestinnästä ei vastaa enää vain viestintätiimi tai johtoryhmä.
Jokainen talokeskuslainen keskustelee, kysyy, vastaa ja huomioi kollegaa kehumalla
”, kertoi Katariina Mäkelä Talokeskukselta haastattelussani viime kuussa.

Digiteknologia on muuttanut ihmisten tapoja toimia. Nuoremmalle sukupolvelle, ja monelle vanhemmallekin, mobiili ja sosiaaliset viestintäkanavat ovat osa arkipäivää. Siksi näiden tulee myös olla osa työpäivää!

Parhaat talentit, eli työntekijät, menevät sinne missä he voivat kehittyä, innovoida ja menestyä.

Tarjoaako sinun organisaatiosi mahdollisuuden menestyä?

Teksti: Johanna Hurmerinta

Hurmerinta on kirjoittanut On aika muuttua -kirjan, joka on Kauppakamarin Kuukauden kirja. Tilaa kirja tästä ja lue lisää!

Ari Järvinen: KauppakamariTiedon avulla työajan säästö on melkoinen!

30 Sep

muotokuva-aj-4-kopio

– Ilman KauppakamariTieto-palvelua joutuisimme hankkimaan tiedon eri lähteistä ja seuraamaan muutoksia omatoimisesti. Nyt seurannan tekee kunkin palvelun asiantuntija ja toimitus tiedottaa meille muutoksista. Työajan säästö on melkoinen, sanoo Jadelcons Oy:n toimitusjohtaja Ari Järvinen, joka on pääosakas omassa Yritystulkki-nimistä yritystietoaineistoa tuottavassa yrityksessään.

KauppakamariTieto on asiantuntijan luotettava työkalu

Järvinen kertoo, että Yritystulkin yritystietoaineistossa yrittäjiä opastetaan muun muassa verotus- ja kirjanpitoasioissa. Molempien ajan tasalla pitäminen tapahtuu KauppakamariTiedon avulla.

–  Muuttuvat asiat tulevat KauppakamariTiedon päivitysten mukana tietoomme heti, ja näin voimme päivittää oman aineistomme. Yritystulkin verotusosio keskittyy yrittäjälle tarpeellisen yleistason verotustiedon antamiseen ja erityisesti yrittäjän henkilökohtaisen tulon lisäämiseen tekemällä oikeita valintoja. KauppakamariTieto on vaativaan asiantuntijatyöhön sopiva työkalu, ja sen avulla pystymme kokoamaan hyvät ohjeet, hän sanoo.

Haku-toiminto on hyvä, vaikka se vaatii hiukan perehtymistä

Järvinen sanoo, että KauppakamariTiedon sähköinen palvelu on hänen yrityksensä kannalta ehdottoman tärkeä. Jadelcons Oy:ssä työskennellään usein myös muualla kuin toimistolla, jolloin nettitieto on aina käytettävissä.

– Olemme olleet palvelun käyttäjiä noin kymmenen vuotta, ja luonnollisesti tuona aikana KauppakamariTiedon toiminnallisuutta on kehitetty. Muun muassa haku-toimintoa on muutettu alkuperäisestä, ja uudistettu haku ei ollut minulle aluksi käyttäjänä tuttua, hän pohtii.

KauppakamariTiedon asiasanat toimivat tällä hetkellä niin, että sanaa napsautettaessa tehdään haku kyseisellä hakutermillä. Asiasanat on liitetty sisältöön sivukohtaisesti, ei tekstikappalekohtaisesti. Hakusanalla saadaan tuloksena myös ne Tietopalvelu-osiot, joita käyttäjä ei ole tilannut. Tällä tavoin palvelu kertoo asiakkaille, kuinka paljon omaan aiheeseen liittyvää tietoa palvelusta löytyy ja mihin kaikkiin tuotteisiin ja eri aloihin oma kysymys voi liittyä. Järvinen sanoo, että haku-toiminnon uusi logiikka oli erilainen kuin aiemmin ja siksi siihen piti hiukan perehtyä.

–  Otin yhteyttä toimituksen tekniseen tukeen, ja asia saatiin nopeasti kuntoon, hän toteaa.

Palvelun jatkuva seuraaminen auttaa pitämään omia tietoja ajan tasalla

Järvinen sanoo, että palvelua käytetään heillä aina päivitysten ilmestyessä, koska palveluiden asiamuutoksista on oltava selvillä. Hänen mielestään päivityskirjeissä kerrotaan muutoksista riittävän laajasti. Lisäksi Jadelcons Oy:n asiantuntijaorganisaatiossa kehitetään ja laajennetaan Yritystulkin sisältöä jatkuvasti, joten siellä tarvitaan KauppakamariTietoa myös muulloin kuin päivitysten yhteydessä.

– Olennaista meille on kuitenkin se, että käyttö onnistuu missä tahansa, hän päättää iloisesti.

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja