Kirjanvalmistukseen tutustumassa

20 Kes

Kirjojen matka käsikirjoituksesta valmiiksi teokseksi on pitkä ja monivaiheinen. Pisimpään kirjan parissa työskentelee luonnollisesti kirjailija itse ja hänen jälkeensä kustannustoimittaja, mutta vielä painossa kirjan tekoon menee keskimäärin kaksi viikkoa.

Monet kauppakamarin kirjat on valmistettu suomalais-virolaisena yhteistyönä MeediaZonen ja Greif-kirjapainon kanssa. Toukokuussa toimitus matkasi Tarttoon katsomaan, miten kirjat käytännössä syntyvät.

Räntäsade ei matkantekoa haitannut, ja isäntämme Kristo Meius MeediaZonesta ehti Tallinnan ja Tarton välillä kertoa yhtä ja toista mielenkiintoista niin Virosta kuin painoteollisuudestakin sujuvasti suomeksi.

Perillä meidät toivotti tervetulleeksi Greifin hallituksen puheenjohtaja Kalle Rannu, joka kertoi painotalon toiminnasta ja historiasta. Nykyiset toimitilat on otettu käyttöön vuonna 2009, ja ne ovat tilavat ja modernit ja varta vasten kirjapainotoimintaan suunnitellut. Vanhojen kirjapainoaikojen muistoksi aulassa oli kuitenkin esillä hieno painokone 1800-luvun puolivälistä.

painokone

Tervetuliaisten jälkeen toimitukselle tarjottiin herkullinen lounas jälkiruokaa myöten, ja virkistyneet matkalaiset pääsivät opastetulle kierrokselle kirjapainon tiloihin.

Esivalmistuksessa Mait Land kertoi, mitä kirjojen pdf-tiedostoille ensimmäiseksi tapahtuu, kun ne lähtevät kustantamosta painoon. Tarkka aineiston läpikäynti ja tarkistus esivalmistusvaiheessa takaa korkean laadun lopputuotteessa eli asiakkaalle lähtevässä kirjassa. Kauppakamari saikin kiitosta siitä, että taittajamme ja kannentekijämme ovat huolellisia – tiedostoista löytyy harvoin puutteita tai korjattavaa.

Talossa oli vaikuttava paperivarasto, jonka ansiosta tavallisimmille papereille painettavat tuotteet saadaan tuotantoon nopeasti, kun papereita ei tarvitse erikseen niitä varten tilata. Papereiden kuivuudella on kuitenkin vaikutusta mm. painojälkeen, joten ennen valmistuksen alkamista niitä on säilytettävä oikeassa kosteudessa ja lämpötilassa muutaman vuorokauden ajan.

Tekninen johtaja Jaan Laas kierrätti meitä tuotantosalissa laitteelta seuraavalle tuotantoprosessin mukaisessa järjestyksessä ja vastasi kärsivällisesti kysymyksiimme. Erityisen suuren vaikutuksen tekivät Komori- ja Heidelberg-laitteet, jotka pystyvät painamaan 12 000 – 15 000 arkkia tunnissa, samoin kuin kirjan kansien foliointiin (kultaukseen) käytettävän laitteen käyttäjä, joka oli ilmiömäisen näppäräkätinen.

Kuvassa isäntämme uuden Heidelberg-painokoneen edessä (vasemmalta):

Jaan Laas, Kalle Rannu, Kristo Meius ja Mait Land

IMG_20170510_141718.jpg

Kiinnostava oli myös lankaompelukone, jonka väri oli ferrarinpunainen. Kyseistä laitetta valmistava tehdas sijaitsee Ferrarin autotehtaan naapurissa, ja koska laite on maailman nopein lankaompelulaite, oli Ferrarilta pyydetty ja saatu lupa käyttää koneessa kuuluisaa punaisen sävyä. Lankaompelukonetta käytetään varsinkin suurikokoisissa kirjoissa, koska ne on syytä lankaommella, jotta ne kestävät paremmin ahkeraa lukemista eivätkä sivut irtoile.

Kovakantisten kirjojen valmistuksessa on pehmeäkantisiin verrattuna enemmän vaiheita, kuten päänauhan kiinnitys, mahdollisen kirjanmerkkinauhan lisääminen, kansilehtien liimaaminen ja selän pyöristys. Muutaman millin virhe kansitiedoston koossa pilaisi koko erän, joten tässäkin kohtaa esivalmistuksen huolellinen tiedostojen tarkistus on tärkeää.

Tuotannossa työn alla oli parhaillaan valtava määrä erilaisia almanakkoja ja kalentereita. Kirjatuotanto jakaantuu Greifissä vuodelle yleensä melko tasaisesti, joskin kesällä painetaan paljon koulukirjoja ja keväällä esimerkiksi lukuvuosikalentereita. Kiireisempiä aikoja voivat aiheuttaa myös muun muassa suuret kirjamessut.

Kiinnostavan kierroksen jälkeen saimme vielä tutustua erilaisiin näytekirjoihin. Kenties meiltä jonakin päivänä vielä ilmestyy kirja, jossa on pyöristetyt kulmat tai kannessa luukkuja.

Kiitos vielä isännillemme mielenkiintoisesta tutustumiskäynnistä!

Teksti: Leena Viitala

Maarit Tiililä: Itsensä tunteminen on johtajan ankkuri maailman myllerryksessä

13 Kes

Maarit Tiililä

–  Olen saanut harmikseni urallani havaita, että hallituksen kokouksen päätyttyä toimitusjohtaja on joskus kuin katujyrän alle jäänyt ja henkisesti aivan lopussa, sanoo hallituspartneri, johtajien ja johtoryhmien valmentaja, KTM Maarit Tiililä, joka haluaa omalla työllään kehittää myös hallitustyötä toimivammaksi.

Tiililä sanoo, että tilannehan on inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna aivan mahdoton. On vaikea edellyttää johtajalta, että hän ikävän kokouksen jälkeen vakaasti uskoo itseensä ja organisaation tulevaisuuteen. Tunteenhan pitäisi olla kokouksen jälkeen voimaannuttava eikä latistava, hän sanoo.

Tiililän mukaan hallitusammattilasten ja johtajan välinen vuoropuhelu olisi saatava rehellisemmäksi ja aidommaksi. Myös asenteen pitäisi olla molemmilla kohdillaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka tuloksen tekemisen näkökulmasta vuosi olisi ollut hankala, ei tarvitse ajatella, että kaikki on mennyt huonosti.

– Tosiasiat pitää tosin tunnistaa ja tunnustaa, mutta mielestäni hallitustyössä emme ole etsimässä syyllisiä vaan ratkaisuja. Aina löytyy jotain hyvää sanottavaa, ja huomiota pitäisi osata kiinnittää myös onnistumisiin.

Tiililä suosittelee mieluummin kysymään johtajalta, miten esimerkiksi viime vuosi meni tämän omasta mielestä ja virittämään keskustelua tällaisesta näkökulmasta valppaan ilmapiirin luomiseksi.

– Haastaa pitää, mutta sen voi tehdä monella eri tavalla. Esitettäessä toimitusjohtajalle kysymyksiä ei pidä vain näyttää omaa älyään ja esittää muiden edessä fiksua, vaan yhteistyön taustalla pitäisi olla aito halu auttaa toista osapuolta onnistumaan yrityksen toimitusjohtajana.

Tiililä sanoo, että hallitusammattilaisen pitäisi myös ottaa kantaa muuhunkin kuin omaan vahvuusalueeseensa ja tulla myös esille reilusti omana itsenään. Se on osa työn vastuullisuutta, että ymmärtää näyttää sen, ettei tiedä itsekään kaikkea.

Tiililän valmennuksissa, joita hän on kohta tehnyt kymmenen vuotta, käy johtajia, jotka hakevat reflektointiapua ja tukea omaan työhönsä. Hän on saanut omilta asiakkailtaan myönteistä palautetta siitä, että ihmiset kokevat hänen seurassaan saavansa olla sellaisia kuin ovat. Läsnäolon ja kuuntelemisen taidot ovat Tiililän työkaluja samoin kuin kyky löytää tapa sanoa monimutkaiset asiat yksinkertaisesti. Konsultoiva työ sopii hänelle, koska hän kokee olevansa havainnoija, joka tekee jatkuvasti analyysia ympäristöstään.

– Olennaista kaikessa valmennustyössä on, että jokainen selvittää omat vahvuutensa ja käyttää niitä työkaluinaan. Kun on sinut omissa nahoissaan, silloin on omassa työssään parhaimmillaan, hän kiteyttää.

Usein johtajat puolestaan epäonnistuvat siitä syystä, että heidän johtamistyylinsä on yhteensopimaton organisaation eri sidosryhmien odotusten kanssa.

– Jo rekrytointiprosessin alussa pitää määritellä, millaista johtajaa tehtävään haetaan. Toisin sanoen organisaatiossa pitää tiedostaa, mikä on haluttu kulttuuri, jota tavoitellaan, ja mikä on varsinainen toimintakulttuuri, jossa vielä eletään, hän perustelee.

Tiililä suositteleekin, että rekrytoijat pyytävät hakijaehdokasta kertomaan oman tarinansa omasta johtamistyylistään voidakseen verrata sitä organisaation tarinaan ja odotuksiin. Kun henkilö tulee valituksi, hänen pitäisi kertoa heti ensimmäisenä päivänä, millainen johtaja hän on ja mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Tällaista lähestymistapaa yleensä arvostetaan.

– Pidän myös tärkeänä, että johtaja on valmis näkemään asioita monesta näkökulmasta. Työ on paljon helpompaa, jos yrittää parhaansa mukaan pitää itsensä avoinna erilaisille tavoille ajatella asioita. Pitää myös olla uskallusta esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä.

Tiililä sanoo, että suomalaisessa johtamisessa pitäisi enemmän korostaa tavoitteiden asettamista ja määritellä odotukset realistisesti, jotta ihminen tietää, mitä häneltä odotetaan.

– Enkä tarkoita vain suoritustavoitteita, vaan tapaa toimia ja käyttäytyä. Silloin on myös helpompi antaa palautetta toiselle. Keskustelu ja sille ajan varaaminen ovat vielä meillä liian vähäisessä arvossa, hän täsmentää.

Yhteinen ymmärrys tavoitteesta rakentuu hänen mukaansa yhteisen keskustelun kautta. Liian helposti kuvitellaan, että kun kerrotaan organisaation tavoitteesta, kaikki ymmärtävät, mitä sillä tarkoitetaan.

– Meillä on omassa johtamiskulttuurissamme vieläkin jäänteitä siitä, että johtajan pitää tietää vastaukset kysymyksiin. Olemme kasvaneet ajattelemaan, että johtaja on auktoriteetti ja nyt siitä ikään kuin kipuillaan pois. Nykyaikana johtajan onkin lunastettava luottamus eri tavalla kuin aikaisemmin. Kunnioituksen saavuttamiseksi ei vain riitä, että joku on tehtävässään toimitusjohtajana.

Kaikesta huolimatta Tiililä sanoo suomalaisen johtamiskulttuurin kehittyneen osallistavampaan suuntaan. Henkilöstöä otetaan yhä enemmän mukaan miettimään tulevaisuutta, ja Tiililä haluaisi kehittää tätä puolta itsekin entistä enemmän.

–  Nykyhetki on haastavaa aikaa johtajalle – ja kaikille muillekin. Siksi johdonmukainen toiminta ja itsensä tunteminen ovat ankkuri maailman myllerryksessä, koska voit vain luottaa omaan itseesi ja omaan käyttäytymiseesi, Tiililä toteaa.

———-

Tiililällä on pitkä ura johtajana muun muassa Instrumentariumissa, GE Healthcaressa, Altiassa ja Moventasissa. Vuodesta 2008 hän on toiminut yrittäjänä ja 2015 alkaen Hallituspartnerit Helsinki ry:n hallituksessa.

Hän on julkaissut kauppakamarin kustantamana kirjat Johtaja, uusi tehtävä, 100 päivää – Tilanne haltuun ja Innosta onnistumaan – yhdessä!.

Tutustu Tiililään täällä: http://maarittiilila.fi/

 

Teksti: Taina Parviainen

Tyytyväinen työntekijä luo tyytyväisiä asiakkaita

24 touko

Ahvenainen-Perttu160x160

– Yritysten olisi hyvä miettiä, miten ne asiakaskokemuksen ymmärtävät ja mitä ne osaavat ottaa siitä irti, sanoo yrittäjänä toimiva Perttu Ahvenainen, jolta pian ilmestyy yhdessä Sani Leinon ja Janne Gyllingin kanssa Viiden tähden asiakaskokemus -kirja.

Ahvenainen on osakkaana varausjärjestelmiin erikoistuneessa Taitorissa, jossa hoidetaan muun muassa tila-, työpiste- ja tarjoiluvarauksia sekä pyritään tilankäytön optimointiin toimitilamaailmassa. Hänen vastuullaan ovat pääasiassa yrityksen myynti ja markkinointi, mutta hän sanoo pyörittävänsä kokonaisvaltaisesti koko organisaation liiketoimintaa, kuten yrittäjät usein tekevät. Tälläkin hetkellä hän hoitaa seitsemää käyttöönottoprojektia samanaikaisesti.

– Yrittäjänä näkee monet asiat uusin silmin. Se, että teen asioita kokonaisvaltaisesti, on auttanut minua ymmärtämään, mitä kaikkea on osattava ottaa huomioon, kun pidetään huolta asiakkaista. Ajatukseni olen halunnut myös saada mukaan kirjaan, koska käytännön tietoa kaivataan kentällä, myös kouluttajana ja luennoitsijana toimiva Ahvenainen perustelee.

Vaikka kirja on jo valmis, työ jatkuu, koska asiakaskokemukseen liittyvässä sanansaattamisessa on Ahvenaisella vielä monenlaisia huolenaiheita. Hänen mielestään työpaikoilla ei ymmärretä, että tyytyväisen työntekijän ja asiakkaan välillä on selkeä korrelaatio. Hän sanoo, että hyvä työpäiväkokemus tai työntekijäkokemus tuottaa yhtä lailla hyviä asiakaskokemuksia.

– Jostain syystä ne eivät mahdu meillä samaan lauseeseen. Molemmista puhutaan, mutta ne ovat toisistaan erillään keskustelussa tai tekemisessä. Kaipaan kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä, mutta valitettavasti nämä asiat nähdään siiloissa. Lisäksi asiakaskokemukseen vaikuttaa aidosti kaikki, ja sisäisellä viestinnällä on aivan erityinen merkitys oikeanlaisten viestien perille saattamisessa.

Ahvenainen haluaa jokapäiväisessä työssään soveltaa kirjansa oppia yrityksensä missioon sekä sen johtamiseen ja arkeen.

– Toinen tärkeä oppini on se, että asiakaskokemus on myös reaktio, joka vaikuttaa suoraan yrityksen kassavirtaan. Yrityksissä pitäisi mallintaa, mistä asiakaskokemus muodostuu, hän neuvoo.

Ahvenainen kertoo, että mallinnuksessa organisaation olisi hyvä löytää niin sanotut kokemuspisteet, joissa asiakas muodostaa itselleen mielikuvaa yrityksestä ja alkaa samalla kirjoittaa mielessään ikään kuin tarinaa siitä, mitä tämä organisaatiosta ajattelee. Näissä asiakaskohtaamisissa, jotka alkavat usein jo esimerkiksi verkkosivuilla tapahtuvan ilmoittautumisen yhteydessä, on tiedostamattomia pullonkauloja, joissa olisi mahdollisuus parantaa koettua palvelua paljonkin.

– Suosittelen mallintamaan koko palveluprosessin, koska työntekemisen jälki on tämän jälkeen mahdollisesti koordinoidumpaa. Selvityksen myötä tiedetään paremmin, mihin kannattaa yrityksessä keskittyä, ettei tehdä asioita vain sen vuoksi, kun muutkin tekevät tai koetaan, että on pakko tehdä, hän sanoo.

Asiakaskokemukseen panostamalla voidaan saavuttaa myös kilpailuetua muihin yrityksiin nähden.

Silloin kun tarjontaa alkaa olla jo riittävästi ja markkina on melko lailla kilpailtu, hinnalla ei voi enää erottautua muista. Sen sijaan asiakaskokemuksen avulla voi olla mahdollisuus vielä kasvaa, Ahvenainen kertoo täydellisen kilpailun tilanteesta ja myöntää, että jos tuote on ylivoimainen eikä kilpailijoita ole, asiakaskokemuksella ei ole niin suurta merkitystä.

Asiakaskokemuksen maailma on muuttumassa, ja erikoista siinä on se, asiantuntijakin voi joskus yllättyä. Hän myöntää, että havainnoiminen on hänen tapansa oppia ja tuottaa oppimateriaalia muille.

– Tulin itse yllätetyksi eräässä kivijalkakaupassa Helsingin keskustassa, jossa myyjä ohjasi kassalla maksuvaiheessa minut ostamaan vaatteita nettikaupasta, vaikka ostokset olisi voinut tehdä paikan päällä. Kyseinen tilanne oli poikkeava, koska meillehän on kaupanteosta opetettu, että asiakasta ei mielellään päästetä ilman ostoksia myymälästä ulos. Hetken mietittyäni oivalsin, että tämä käänteinen toimintamalli osoitti myyjän ennakoivan tulevaa. Tulevaisuudessa ihmiset ostavat vaatteet nettikaupoista, ja liikkeen myyjä halusi ohjata minut ostamaan jatkossa heiltä. Onhan parempi tehdä ohjaus itse kuin antaa mahdollisuus kilpailijalle, Ahvenainen muistelee tilannetta.

Lieneekö tästä jäänyt hänen mieleensä myös tarinan merkitys, ja tarinallistamisen nimeen hän uskoo nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä tarina auttaa meitä muistamaan, koska se saa ihmiset ensin tuntemaan. Lisäksi hyvät tarinat jaetaan, ja niitä halutaan kuulla uudelleen.

– Koska tarinoissa on voimaa ja opillisia aineksia, ne ovat esimerkiksi oivallisia markkinoinnin ja myynnin opetusvälineitä ja työkaluja ja niiden avulla on helpompi jalkauttaa ymmärrystä ja osaamista organisaatioissa. Tällöin pystytään tuottamaan parempia asiakaskokemuksia, Ahvenainen perustelee.

Yksi hänen missioistaan on luoda ja kerätä opeiksi hyvinvoivien työntekijöiden tarinoita, joilla saavutetaan tyytyväisiä ja uskollisia asiakkaita. Mutta tämä on hänen mielestään vain yksi osa siitä, mitä yrityksissä pitää olla, jotta työtyytyväisyys paranee.

– Toki kokemuksesta tiedän, ettei mikään oppi autuaaksi tee. HR:llä on rekrytoimisessa valtava työ palkata organisaatiokulttuuriin sopivat ihmiset. Kyllähän jokainen ihminen ilmoittaa kiinnostuksensa organisaatiota kohtaan, jos siellä panostetaan henkilöstöön ja työntekijöillä on hyvä olla. Kaikki eivät kuitenkaan syystä taikka toisesta sovellu mukaan, koska malli edellyttää paljon myös työntekijältä itseltään. Aito välittäminen ei ole työnantajan puolelta paapomista, ja nämä asiat ovat aina haastavia, kun ihmiset ymmärtävät ne niin monella eri tavalla, hän sanoo.

Kun kysyn Ahvenaiselta, minkä yksinkertaisen neuvon hän useimmiten antaa yrittäjälle, joka haluaa kehittää omaa asiakaskokemustaan, hän vinkkaa ja esittää loppuun vastakysymyksen:

– Milloin olet viimeksi testannut asiakkaasi matkaa, kun hän käyttää palveluitasi?

Minulle tulee tunne, että Ahvenainen saa helposti asiakkaan oman ajattelun virkoamaan. Kun tämä haastattelun muodossa käyty asiakaskohtaaminen on päättymässä, Ahvenaisella on jo kiire seuraavaan paikkaan miettimään, miten saadaan aikaiseksi parempaa palvelua omien asiakkaidensa kanssa. Kysyn, mitä muuta siihen liittyy ja mitä muuta hänen mielessään liikkuu, mutta hän ei paljasta enempää tulevasta. Sain kuitenkin neuvon käydä katsomassa YouTubessa Simon Sinekin videoita, joissa tämä kertoo ajastaan hotellityöntekijänä ja joita kirjailija pitää esikoisteoksensa tasoisina esimerkkitapauksina.

Viiden tähden asiakaskokemus -kirjan julkistamistilaisuus pidetään 8.8.2017. Ilmoittaudu mukaan tästä.

Teksti: Taina Parviainen

Jarkko Sjöman: Hyvä esiintymistaito on järeä vaikuttamiskeino

11 Huh

Jarkko_Sjöman_300x300

– Hyvä esiintymistaito kuuluu yhtenä osana omaan osaamiseen. Sen avulla vakuutetaan kuulijat, sanoo digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän konsultti Jarkko Sjöman, jolta ilmestyy pian yhdessä Katleena Kortesuon kanssa kirjoitettu Lisää otsikko napsauttamalla -teos.

Esiintymisellä on nykyään työelämässä erityinen painoarvo. Sjöman muistelee omia opiskeluaikojaan ja toteaa, että hänen yliopistovuosinaan ei juurikaan panostettu esiintymiseen. Monessa tilanteessa, kuten työhaastatteluissa, myyntitilanteissa ja rahoituspäätökseen liittyvissä tapaamisissa, on kuitenkin erityinen merkitys sillä, miten hyvin osaa esittää asiansa muille. Sjöman uskoo, että nuorempi sukupolvi joutuu opettelemaan näitä taitoja aivan toisella tavalla kuin hän itse aikanaan joutui.

Sjöman ei omien sanojensa mukaan pidä itseään erityisen hyvänä puhujana, mutta sanoo tietävänsä esitysdioissa olevien kuvaelementtien vahvuudet ja ymmärtävänsä, miten hyvällä designilla voidaan vaikuttaa esitykseen kokonaisuutena.

– Yhdistimme voimamme Katleenan kanssa, koska hän on puolestaan erittäin kokenut esiintyjä. Kokosimme uuteen kirjaan omat vahvuutemme, jotka liittyvät hyvän esityksen pitämiseen.

Hyvästä esiintymisestä ja vakuuttamisesta on todisteita: Sjöman vaihtoi kaksi kuukautta sitten palkkatyönsä yrittäjyyteen, koska hänen palveluilleen alkoi olla riittävästi kysyntää. Sjöman auttaa yrityksiä rakentamaan digitaalista identiteettiä. Hänen tavoitteenaan on yksilössä olevan potentiaalin saaminen yrityksen käyttöön. Brändien välityksellä erottuminen on ollut viime vuosina yrityksille haastavaa, mutta usein yksilöt löytävät itsestään tekijät, joilla yritys voi kasvaa menestyjäksi tai säilyttää asemansa hyvinvoivien yritysten joukossa.

– Muutos henkilöstön ja organisaation suhteessa vaikuttaa tulevaisuudessa asiantuntijatyöhön. Organisaatioiden on tiedostettava, miten tällaisessa käännekohdassa motivoidaan henkilöstöä, Sjöman kertoo kehityssuunnasta.

Jokaisen pitäisi siis osaamisellaan ja asenteellaan luoda itsestään menestyjä, joka löytää omat työnsä ja tehtävänsä ja tuottaa yhteiskunnalle niitä palveluja, jotka auttavat yrityksiä kehittymään ja kasvattamaan taas uutta potentiaalia tuleville polville.

Esiintyminen on vain yksi osa Sjömanin työtä. Hän sanoo myös olevansa itsensä kriittisin yleisö. Esiintyminen kiinnostaa muun muassa siksi, koska hän haluaa esiintyessään ylittää itsensä.

Ihmiset voisivat suhtautua esiintymiseen samoin kuin Sjöman: valmistella asiansa ja diansa niin hyvin kuin osaavat, käyttää esitystekniikkaa taitavasti hyödyksi ja olla ylpeitä onnistumisestaan. Sen sijaan ihmisillä on usein erikoinen suhtautuminen esimerkiksi esityskalvoihin: ne tuntuvat kuuluvan pakolliseen varustukseen. Kömmähdyksiä sattuu jokaiselle, mutta yleisin on Sjömanin mielestä se, että monistetaan samaa kalvosettiä kaikille yleisöille. Harmiksi sieltä löytyy vaikkapa kansilehdeltä edellisen asiakkaan nimi.

– Minullehan ei ole näin käynyt ikinä, hän naurahtaa ja toteaa samaan hengenvetoon, että hyvää oppia ja materiaalia tehdään kokemuksen kautta.

Esitysdiat ovat toki aikojen saatossa muuttuneet sisällöltään, tarkoituksiltaan ja mahdollisuuksiltaan. Aikaisemmin ne on vain heijastettu esityksen taakse sen pakollisena osana samalla tavalla kuin joskus lehdistötiedote heijastetaan seinälle ja luetaan ääneen. Esiintymisten ja presentoimisen kehittymisen myötä meille on nykyään kuitenkin syntynyt enemmän tarinankerronnallista otetta, jonka avulla esityksestä voi tehdä esimerkiksi paremmin mieleenpainuvan.

– Uskon, että vahva startup- ja slush-kulttuurin nousu Suomessa on tuonut painetta viedä presentoimista eteenpäin, Sjöman arvioi.

Esitysdioja ei tehdä nykyään vain esityksiin, vaan niitä jaetaan myös verkossa. Sjömanin mukaan Slideshareen mahtuisi vielä yllin kyllin hyvää sisältöä, mutta valitettavasti oivallista materiaalia pidetään yrityksissä helposti vakan alla.

– Ongelmana on se, että yritysten kovalevyillä makaa arvokasta sisältöä, mutta kukaan ei tiedä, mitä aineistolla voisi tehdä ja miten sitä voitaisiin ottaa käyttöön. Valtava, valmiiksi yritysten hallussa oleva hyötypotentiaali menee kokonaan hukkaan, hän tuskailee.

Sjöman toivoo, että varastoimisen sijaan diat kehittyisivät enemmän leviävään ja sosiaaliselle medialle sopivampaan muotoon. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yhdistämme dioihimme sekä uutta että vanhaa tekniikkaa.

– Toivoisin liikkuvan kuvan ja animaatioiden tekevän paluun, Sjöman sanoo. – Tarinan kertomisesta on puhuttu jo pitkään, mutta kaikkia sen mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Esityksen eheä kokonaisuus on mielestäni fuusio näistä kaikista elementeistä.

Teksti: Taina Parviainen

——-

Tutustu Jarkko Sjömaniin hänen blogissaan jarkkosjoman.com.

Katleena Kortesuon ja Jarkko Sjömanin kirja Lisää otsikko napsauttamalla julkaistaan 4.5. Ilmoittaudu mukaan tästä.

Tommi Rasila: Hyväkin hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti

28 Maa
Tommi Rasila Studio Karling

Kuva: Studio Karlin

– Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Jokaisessa hallituksessa on kehitettävää, eikä valmista hallitusta ole olemassakaan. Laakereille ei pidä jäädä lepäämään hyvänkään sään aikana, vaan hyvä hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti, sanoo tietoturvayhtiö Jeticon perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, TkT Tommi Rasila. Hän on juuri kirjoittanut uudistetun kuudennen painoksen Hyvä hallitustyö -kirjasta yhdessä OTL, VT Juhani Erman ja toimitusjohtaja Olli V. Virtasen kanssa.

Teos on kestohitti kirjamarkkinoilla, ja sitä on päivitetty aina uusintapainosten yhteydessä käytännönläheisellä otteella. Uuteen painokseen on lisätty luku, jossa käsitellään muun muassa yhdistysten, säätiöiden ja osuuskuntien hallitustyöskentelyä ja governanssia.

Teoriaa ryydittää valtava määrä käytännön kokemusta, jota Rasilalle on kertynyt kymmenissä luottamustehtävissä, Boardman Oy:n ja Hallituspartnerit ry:n partnerina sekä DIFin eli Directors’ Institute Finlandin jäsenenä. Rasila oli myös keskeisessä osassa HHJ-koulutusta kehitettäessä. Kyseinen kurssi perustuu kokemukseen, jonka mukaan ihmisillä on usein valtavasti annettavaa yritysten hallituksissa, kunhan heitä rohkaistaan tähän ja osana tätä kerrotaan perusasiat hallitustyöstä.

Rasila sanoo hallitustyöskentelyn kehittyneen huomattavasti Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Parhaimmillaan se on avointa ja keskustelevaa.

–  Nykypäivänä ei enää pyydetä mukaan vanhoja tuttuja ja edetä uralla hallitustyöskentelijäksi hyvä veli -verkostojen avulla, vaan hallitusten kokoonpanot pyritään muodostamaan monipuolisesti eri alan asiantuntijoista huomioiden tasapuolisesti samalla eri ikäryhmät, sukupuoli ja kokemus. Ei ole kovin hyödyllistä työskentelyn uudistumisen kannalta, jos hallitus koostuu samalla toimialalla vaikuttavista ihmisistä, Rasila perustelee.

Kun hallitusammattilaisella vaihtuvat tilanteet ja yhtiöt, pysyy yllä mielenkiinto asioiden kehittämiseen. Se on myös erittäin opettavaista: opit kertautuvat, kun ihmiset vaihtuvat ja vievät tietoa eri organisaatioista toisiin.

– Vastustan pönötystä ja vanhojen rakenteiden itsetarkoituksellista valvomista. Ne eivät edistä uudistumista ja innovatiivisuutta. Puollan avointa ja reilua keskustelua, ristiriitojen esille tuomista ja eri näkökannoista keskustelemista hyvässä hengessä, Rasila jaottelee.

Koska osallistuminen on hallitustyöskentelyn kulmakiviä, Rasilan mukaan hallituksen jäsentä ei ole valittu olemaan kokouksissa hiljaa.

– Hallituksen jäsen ei voi vain mennä kokoukseen, nyökytellä ja myötäillä. Yhtiön edun nimissä tulee kertoa oma mielipiteensä, vaikka se eroaisikin muiden mielipiteestä. Keskustelu tuo lisäarvoa, ja sitä on jokaisen osallisen oltava valmis tarjoamaan, Rasila toteaa.

Rasilan mukaan hallitustyöskentelyssä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että yllättäviä kriisejä tulee vastaan jatkuvasti. Lisäksi jokainen kriisi on yleensä erilainen kuin mitä aikaisemmin on koettu. Hyvä hallitus auttaa yritystä tasoittamalla näitä tilanteita, tukemaan toimitusjohtajaa ja tuomalla jatkuvuutta kriisin keskelle, siten auttaen yritystä sen seuraavaan suvantovaiheeseen.

– Uhkatilanteessa voidaan ottaa Hyvä hallitustyö käteen, koska se sisältää kaikki perustiedot hallitustyöskentelystä. Seuraavaksi voidaan ottaa sopivasti etäisyyttä tilanteeseen, eli noustaan kuin helikopterilla ilmaan ja sammutetaan tulipalo, hän kuvailee lennokkaaseen, mutta samalla perusteelliseen ja lähestyttävään tyyliinsä.

Rasila sanoo, että kriisien ratkaisemisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä keskeistä on hallituksen puheenjohtajan ja yrityksen toimitusjohtajan välinen yhteistyö. Jos tämän työparin kanssakäyminen ei toimi, asialle on tehtävä jotakin.

– Ei myöskään riitä, jos kykenee vain itse sanomaan sen, minkä kokee olevan vialla, vaan on kestettävä se, jos toinen on eri mieltä, ja mietittävä tilannetta uudelleen. Se ei ole aina helppoa, mutta itsensä tuntemalla ja aidolla vaikuttamisen halulla tällaisissakin tilanteissa voidaan päästä hyvin eteenpäin.

Koska hallitustyöskentelyssä on osattava keskustella jatkuvasti uusien ihmisten kanssa ja ymmärrettävä erilaisia taustoja sekä niiden mahdollisuuksia, jatkuva oppiminen ja oman osaamisen haastaminen on tärkeää. Rasila kuuluttaakin lifelong learning -tyyppisen ajattelun perään. Hallitusammattilaisen – kuten kenen tahansa – on pidettävä itsensä jatkuvasti ajan tasalla.

– Vaikka hallitusammattilaisella olisi kuinka hyvä osaaminen ja kokemus omalta alaltaan, se ei riitä, jos ei pysyttele ajan hermolla ja tiedosta, millaiset liiketoimintamallit tuottavat tulevaisuudessa parhaiten. On osattava pysyä digitaalisuuden kyydissä ja nähdä sen nopeasti avautuvat hyödyt, hän toteaa.

Hallitusammattilaisena toimiminen tuo monia mahdollisuuksia, luo verkostoja ja antaa uusia tilaisuuksia tavata mielenkiintoisia ihmisiä. Yksi etu nousee kuitenkin ylitse muiden.

– Tässä työssä on parasta vapaus ja oman ajan hallinta. Siinä on samoja piirteitä kuin mitä itsenäiset yrittäjät saavat omassa työssään kokea, hän sanoo lopuksi tyytyväisenä.

Teksti: Taina Parviainen

Hyvä hallitustyö -kirja jaetaan kurssin yhteydessä kaikille HHJ® – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssin kävijöille. HHJ-koulutusta on järjestetty vuodesta 2005 kauppakamareiden ja Hallituspartnerit ry:n yhteistyönä.

Tutustu kurssin sisältöön täällä

Millainen aikaansaaja olet itse, kirjailija Marjo Huhtala?

16 Maa

Aikaansaajan_asenne_nettiin

 

– Roihuan hirveällä intohimolla, kun päätän tehdä ja toteuttaa jotakin, sanoo Mandaren Marjo Huhtala, kun häneltä kysytään, miten hän jaksaa viedä läpi monenlaisia töitä ja projekteja samanaikaisesti.

Huhtala on oman valmennusyrityksensä perustaja, yrittäjä, tietokirjailija ja yritysvalmentaja. Hänestä on hyvää vauhtia tulossa asennetta käsittelevien aiheiden asiantuntija, ja hän on kirjoittanut kauppakamarille jo toisen aihetta käsittelevän Aikaansaajan asenne -teoksen, joka julkaistaan maaliskuun aikana.

– Kutsun teoksiani asennekaksosiksi. Reilu vuosi sitten ilmestyneen Asennejohtaja-teoksen julkaisu oli hieno alku kaikelle. Olen saanut kohdata upeita ihmisiä ja kirjoittaa heiltä oppimaani kirjaksi, josta on toivottavasti hyötyä mahdollisimman monelle lukijalle.

Huhtala kertoo käsitelleensä Asennejohtajan haastattelujen jälkeen sitä, miten johtajatkin tiukoissa tilanteissa välttelevät ongelmien esiin ottamista. Hänelle itselleen se oli uutta oppia, jota ei ole hänen mielestään riittävästi huomioitu alan julkaisuissa. Pakenemisen silloin, kun pitäisi toimia, hän liittää ilman muuta johtajan asenteeseen. Tällaisiin asioihin hän haluaa tuoda ratkaisuja ja korostaa samalla, että hänen teoksensa on esimiesten kasvua käsittelevä teos, jossa on valmentava ote.

Vaikka Huhtala on kirjoittanut asenteesta paljon, aihe kiehtoo häntä yhä, ja hän löytää siitä edelleen uusia näkökulmia.

– Kirjoittamalla kehittyy itsekin ja oppii koko ajan uutta.  Aihe kiinnostaa minua vielä jatkossakin. Erityisesti minua kiinnostaa myös tutkimustiedon soveltaminen työelämään. Olen aika lailla tutkimusorientoitunut ja arvostan tutkimuksia, hän sanoo.

Huhtala vitsailee mielellään diplomi-insinöörin koulutuksellaan, ehkäpä siksi, että häntä ei heti ensimmäiseksi arvaisi tuotantotalouden insinööriksi, koska hän on hersyvän iloinen ja spontaani omassa lähestymisessään.

– Olen kyllä hyvin asiakeskeinen, hän painottaa nauraen ja toteaa jo vaihteeksi vakavammin, että työssään on oltava tinkimätön, jos haluaa pärjätä yrittäjänä.

Huhtalan omalle aikaansaamiselle ovat tärkeitä energisyys, nopeatempoisuus, inspiroituminen ja korkea laatutaso. Ne ovat kaikki mahdollisia yhtä aikaakin, mutta hän sanoo, että omasta ammattitaidostaan on pidettävä jatkuvasti huolta esimerkiksi lukemalla alan kirjoja ja osallistumalla erilaisiin ammattitaitoa tukeviin koulutuksiin. Kaikki tämä muovaa myös hänestä asiantuntevaa kirjoittajaa. Vaikka Aikaansaajan asenne -kirjaan on haastateltu monia johtajia ja esimiehiä, Huhtala on kirjoittanut kirjaan paljon itse jäsentämiään ajatuksia ja tietoa omista kokemuksistaan.

– Yrittäjänä minun on löydettävä aiheita, jotka innoittavat minua itseäni, jotta pystyn tekemään niin hyvän teoksen kuin siinä tilanteessa on mahdollista. Asenteeseen liittyvät johtamisaiheet ovat minulle bisnekseni kannalta kilpailuetu. Lisäksi ne auttavat aidosti muita kehittämään parempaa työkulttuuria omassa työyhteisössään. Toivoisin, että asiakkaat löytävät luokseni myös asennevalmennuksiini, sillä työkalut todella toimivat ja ovat uusia, eikä muilla ole niitä, hän toteaa kehittelemänsä teeman hyödyistä.

Yritteliään ja oikealla asenteella toimivan ihmisen Huhtala sanoo tunnistavansa usein jo ulkoapäin, eli katsomalla ihmistä omassa työssään. Sitoutuneesta ihmisestä näkee silmien palon ja tinkimättömän asenteen, jolla tartutaan toimeen hanakasti.

– Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa pärjää parhaiten yritteliäällä asenteella – oli työntekijä yksityisyrittäjä tai palkkatöissä, niin se on aikaansaamisen asenne, joka ratkaisee, hän sanoo.

_________________________________________________________________

Marjo Huhtalan teos Aikaansaajan asenne julkaistaan ke 29.3. Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä.

Teksti: Taina Parviainen

Mikko Seppä: Päämääränä törkeä kilpailuetu Suomelle myynnin ja markkinoinnin avulla

3 Maa

mikko-seppa160x160

– Tehtäväni on saada myynnistä ja markkinoinnista suomalaisille yrityksille törkeä kilpailuetu, sanoo Mikko Seppä, joka toimii pohjoismaisessa B2B-markkinointitoimisto Advance B2B:ssä kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaavana johtajana.

Sepän missio on selkeä, ja hän on iloinen työstään, koska hänen luotsaamansa yritys on ottanut ensimmäiset askeleensa suomalaisen markkinointiviestintäosaamisen viemisessä maailmalle. Hän julkaisi aiheesta myös B2B-markkinoinnin & -myynnin pelikirja -teoksen yhdessä Jarkko Kurvisen kanssa syksyllä 2016. Monet kirjoittajien ajatukset ovat tervetulleita näkemyksiä suomalaiselle yrittämiselle ja liiketoiminnalle.

– Hyvä tuote voi toki parhaimmillaan myydä lähes itse itseään, mutta tällä tavalla emme koskaan saavuta sitä kasvua ja kannattavuutta, mikä on mahdollista kilpailijoille, jotka puolestaan panostavat omaan myyntiin ja markkinointiinsa enemmän, Seppä kiteyttää ajatuksiaan sitkeästi juurtuneista yleisistä käsityksistä.

Hän korostaa markkinoinnin tulosvastuullisuutta ja sen jalkauttamista yrityksen arkeen.

Hänen mielestään markkinointi ja myynti ovat perustaltaan yksi ja sama asia: molempien tehtävänä on vaikuttaa potentiaalisiin asiakkaisiin siten, että nämä ostaisivat yrityksen tuotteita ja palveluita mahdollisimman hyvään hintaan.

– Myynti on ollut lähestulkoon aina tulosvastuullista, mutta markkinoinnin rooli on koettu tukifunktiona eikä aidosti liikevaihtoveturina, jollaiseksi se oikein suunniteltuna hyvin taipuu. Markkinoinnin tulosvastuu on siis tiiviisti markkinoinnin rooliin ja asemaan liitännäinen asia, ja sen pitäisi olla osana tämän alan keskustelua. Koen, että markkinointi on oikein tehtynä ehdoton kilpailuetu, joka varmistaa, että yrityksen myynti voi toimia tehokkaasti, hän sanoo.

Sepän mielestä markkinoinnilta ei ole totuttu vaatimaan asioita tai ainakaan liiketoiminnalle aidosti merkityksellistä tekoja. Esimerkiksi makeisten kiikuttaminen tai kynien tilaaminen messukäyttöön ei varsinaisesti vielä ole arvoa tuottavaa. Markkinoinnin pitää löytää keskusteluyhteys liiketoimintajohdon kanssa ja markkinointia on rakennettava yrityksen tavoitteisiin perustuen. Samalla voitaisiin miettiä, minkälaisissa asioissa markkinointi voisi ottaa suurempaa roolia.

Seppä on toiminut markkinoinnin johtotehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Monessa asiassa jäämme hänen mielestään helposti jälkeen aivan turhaan.

– Suomessa on paljon fiksuja ja koulutettuja ihmisiä, mutta meiltä puuttuu rohkeus kokeilla ja panostaa markkinointiin. Allokoimalla riittävästi resursseja markkinointiin mahdollistetaan nopeampi oppiminen ja laadukkaampi tekeminen, koska alipanostamalla emme tule tekemään riittävää kasvua, hän toteaa omalla realistisella tyylillään.

Lisäksi Seppä sanoo, että media- ja markkinointikentän myllerryksessä on käynyt selväksi, että lähestulkoon jokainen yritys tarvitsee kumppaneita. Joudummekin katsomaan asiakkaitamme ja sidosryhmiämme uusin silmin ja opettelemaan sitä, että avaamme keskusteluja moneen suuntaan eri tavalla kuin mihin olemme tottuneet.

– Kumppanoituminen on välttämätöntä, koska vain ani harva yritys pystyy ottamaan useita henkilöitä markkinoinnissa palkkalistoilleen, Seppä ennustaa ja luotsaa maailmalle uudehkon käsitteen.

Hän kokee, että ei olisi voinut olla mielenkiintoisempaa aikaa työskennellä markkinoinnin ja myynnin parissa kuin tällä hetkellä. Teknologian nopea kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa yhä paremmin skaalautuvia myynnin ja markkinoinnin malleja. Hän sanoo panostaneensa koko uransa siihen, että omaksuu ennakkoluulottomasti uusia teknologioita ja mahdollisuuksia siten, että poimii näistä aina kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut.

– Onneksi seuraavien vuosien aikana tekoäly tulee helpottamaan perusmyyjän ja -markkinoijan arkea. Ne organisaatiot, jotka ymmärtävät, että teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä, tulevat pärjäämään tulevaisuudessakin, Seppä lisää.

Teksti: Taina Parviainen

Työryhmä kannattaa muutoksia osinkoverotukseen ja ansiotulojen verotukseen

9 Hel

cropped-0015419p2.jpg

VM:n asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdottaa muutoksia listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen sekä ansiotulojen verotukseen.

Osinkojen verotus

Työryhmä pitää nykyistä osinkoverojärjestelmää ongelmallisena, koska verotuksella on voimakkaasti osingonjakoa ohjaava vaikutus eikä yritystoiminnan verokohtelu ole kaikissa vaiheissa ja kaikilla toimialoilla neutraalia. Työryhmän mukaan nykyinen osinkoverotus myös ohjaa toimimaan osakeyhtiömuodossa ja aiheuttaa vääränlaisia kannustimia.

Työryhmä ei pidä listaamattoman ja listatun yhtiön osinkoverotusten suurta eroa perusteltuna. Työryhmä ehdottaakin listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotukseen mallia, jossa nettovarallisuudelle laskettava tuottoraja lasketaan 8 prosentista 4 prosenttiin ja osinko olisi 4 prosentin tuottorajaan asti 40-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Nettovarallisuudelle laskettavan tuottorajan ylittävältä osalta osinko olisi edelleen 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Samalla 150 000 euron raja tulisi poistaa.

Ansiotulojen verotus

Koska talouskasvu perustuu entistä enemmän osaamisen lisäämiseen, työryhmä katsoo, että ansiotulon verotusta tulisi keventää. Samalla pienennettäisiin kannusteita esimerkiksi muuntaa ansiotuloa pääomatuloksi tai toimia osakeyhtiömuodossa. Tämä on linjassa sen kehityksen kanssa, että työntekemisen tavat ovat muutoksessa ja yhä useampi toimii välillä palkansaajana ja välillä yrittäjänä.

Työryhmä katsoo, että osinkotulon verotuksen kiristämisen tuomat verotulolisäykset olisi perusteltua käyttää siihen, että ansiotulojen ylimpiä rajaveroja alennettaisiin kohti tavoitteeksi asetettavaa 50 prosenttia.

Muu verotus

Työryhmän käsityksen mukaan Suomen nykyinen yhteisöverokannan taso on kilpailukykyinen eikä sen alentamiselle ole välitöntä tarvetta. Myöskään veropohjan laskentasäännöksille ei työryhmä näe muutostarvetta. Se toteaa, että poistojärjestelmään sisältyy eräitä verotuksen neutraalisuutta heikentäviä ja investointien kohdistumista ohjaavia elementtejä, jotka saattavat heikentää järjestelmän tehokkuutta kasvun ja investointien kannalta, mutta niiden merkitys on matalan yhteisöverokannan ja matalan inflaation tilanteessa suhteellisen pieni.

Teksti: Leena Viitala

Lähde: Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti, Valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017

Nyt loppui kurssikirjojen jonottaminen!

2 Hel

Black tablet computer with blank pages and stack of books on white background

Monissa oppilaitoksissa käytetään tällä hetkellä KauppakamariTietoa ja siihen sisältyvää Ammattikirjastoa, jossa on kauppakamarin julkaisemat kirjat sähköisinä. KauppakamariTieto on ajantasainen tietopalvelu, josta löytyy tietoa muun muassa työlainsäädäntöön, talous- ja henkilöstöhallintoon sekä ulkomaankauppaan liittyen 11 eri teoksesta. Kun oppilaitos on ottanut lisenssin käyttöön, opettajat ja opiskelijat pääsevät käyttämään ajantasaista verkkopalvelua työnsä ja opintojensa tukena.

Opiskelijan Ammattikirjasto auki 24 h!

Sähköisestä Ammattikirjastosta ei tarvitse lainata kirjoja, tehdä varauksia ja odotella päiviä tai jopa viikkoja vapautuvia teoksia tenttiä varten, vaan kaikki ovat koko ajan saatavilla, ja lisäksi uusia kirjoja lisätään kokoelmiin jatkuvasti. Teosten käyttö ei vaadi ohjelmien asentamista koneelle, vaan kirjoja voi lukea miltä päätteeltä vain, kunhan käytössä on verkkoyhteys.

Haku-toiminto löytää kätevästi sekä KauppakamariTiedon että Ammattikirjaston puolelta kaiken tiedon, josta käyttäjä on kiinnostunut. Tarvittaessa käyttäjä voi myös kopioida lyhyitä otteita esimerkiksi opinnäytetyötä varten, kunhan muistaa kertoa, mistä lähteestä teksti on peräisin.

KauppakamariTieto sopii niin opettajan salkkuun kuin opiskelijan reppuun!

KauppakamariTieto yhdistää niin opettajat kuin opiskelijat. Molempien on seurattava lakimuutoksia ja pidettävä tietonsa ajantasaisina. Ajan tasalla pysyminen auttaa ennakoimaan tulevaa ja ymmärtämään, mitkä asiat yhteiskunnassa tulevat muuttumaan ja millaisia vaikutuksia niillä on. Koska KauppakamariTiedon teokset päivittyvät säännöllisesti, lukija voi luottaa tiedon oikeellisuuteen.

Asiantuntija aina mukanasi! Tuhansia sivuja tekstiä ja kevyt reppu samassa paketissa!

KauppakamariTieto-palvelua päivittävät pääasiassa Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat, jotka kouluttavat jatkuvasti eri puolilla Suomea omista aihealueistaan, kuten palkanlaskennasta, työsuhdeasioita, työlainsäädännöstä, verotuksesta, yritysoikeudesta, kirjanpidosta ja ulkomaankaupasta. Lisäksi he vastaavat neuvonnassa jäsenyritysten kysymyksiin. Työnsä puolesta he kirjoittavat myös Käytännönläheisesti-sarjaan kirjoja, jotka julkaistaan sähköisesti Ammattikirjastossa.

KauppakamariTietoa käyttävällä opiskelijalla voi olla mukanaan kymmeniä kirjoja ja yksittäisiä sivuja jopa tuhansia, mutta laukku on siitä huolimatta kevyt: KauppakamariTiedosta löytyvät ajantasaiset teokset, ja Ammattikirjastossa on kymmeniä kirjoja. Näin opiskelijalla on käytössään asiantuntijoiden tietämys aina, kun hän sitä tarvitsee.

KauppakamariTiedon avulla opiskelusta tulee kaikkien osapuolten kesken yhtenäisempää

KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston ansiosta opiskelijoilla on tasavertainen pääsy kurssi- ja tenttiaineistoihin. Nämä tarjoavat myös mahdollisuuden helpottaa lukusuunnitelmien ja ryhmätöiden tekemistä sekä auttavat erilaisten ammatillisten lukupiirien luomisessa. Opiskelijalla on pääsy KauppakamariTietoon ja Ammattikirjastoon myös kotikoneelta, jos oppilaitoksella on käytössään virtuaalityöpöytä.

KauppakamariTiedon avulla opettajat voivat laatia tehtäviä, materiaalia ja tenttilukemistoa helpommin ja vaivattomammin, kun kaikki opiskelijat pääsevät tutustumaan aineistoon, joka on aina saatavilla sähköisessä kirjastossa. Näin opettajan ja opiskelijan yhteistyöstä on mahdollista saada yhtenäisempää ja palkitsevampaa, jos esimerkiksi halutaan käyttää joitakin Ammattikirjaston teoksia tenttikirjoina.

Lisää vakuuttavuutta työelämässä KauppakamariTiedon avulla!

Maailma ja lainsäädäntö muuttuvat jatkuvasti ja yhä nopeampaan tahtiin. Muutoksista pitää olla meidän kaikkien selvillä, ei ainoastaan kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden. Esimerkiksi kesätöitä suunnitteleva saa tietoa oikeuksistaan ja eduistaan Palkanlaskenta- tai Työsuhdeasiat-palvelusta.

Lisäksi opiskelija, joka työhaastattelussa osoittaa seuraavansa aikaansa, vakuuttaa varmasti mahdollisen tulevan työnantajansa siitä, että ymmärtää, millaista kehitystä lakisääteiset muutokset ennakoivat ja mihin tulee varautua. Siksi KauppakamariTiedon käyttäminen jo opiskeluaikana osana muuta opiskelua lisää mahdollisuuksia myös työelämässä ja opettaa luontevasti soveltamaan koulunpenkillä opittua myös käytäntöön.

—–

Tutustu palveluun: http://www.kauppakamariTieto.fi

Tilaa koekäyttötunnukset KauppakamariTieto-palveluun ja kokeile maksutta: https://www.kauppakamarikauppa.fi/kauppakamaritieto-kokeile-ilmaiseksi.html

Samalla voit tilata tunnukset Ammattikirjastoon, jossa valittavana on neljä kokoelmaa: Talous, Työsuhde, Juridiikka ja Johtaminen. Tutustu Ammattikirjastoon: http://kauppakamaritieto.fi/fi/s/ak/

Jos olet kiinnostunut palvelusta oppilaitoskäytössä, ota yhteyttä:

KauppakamariTiedon myynti
Kati Paakkunainen
09 2286 0312
kati.paakkunainen(at)helsinki.chamber.fi

Jos haluat tilata esittelyn palvelun sisällöstä oppilaitokseesi, ota yhteyttä:

KauppakamariTiedon toimitus
Taina Parviainen
09 2286 0315
taina.parviainen(at)helsinki.chamber.fi

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja

haagahelia_oppilaat-002

Kuva liittyy KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston esittelyyn Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa

Mieti oma henkilöbrändäyksesi huolella mutta pilke silmäkulmassa

3 Tam

elina-koivumaki-2016

– Rohkeasti ja mahdollisimman varhain vain liikkeelle, sanoo yrittäjä ja Lexperiencen lakimies Elina Koivumäki, jolla on onnistunutta kokemusta siitä, miten henkilöbrändäystä tehdään somessa.

Aivan varauksetta ei Koivumäki kuitenkaan halua ketään someen usuttaa henkilöbrändiään luomaan, sillä sen verran hänellä on 17-vuotisen uran aikana kertynyt Eversheds-asianajotoimistokonsernissa kokemusta siitä, miten mainostajan kannattaa eri tilanteissa toimia – markkinointijuridiikka kun on ollut hänen leipälajinsa ja on sitä yhä edelleen.

– Toteaisin kuitenkin, että kannattaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa avata sometilit, seurailla ensin, mitä muut tekevät ja jakaa vaikka aluksi muiden sisältöjä. Sitten siitä on vähitellen helppo alkaa osallistua keskusteluihin ja jakaa omaa sisältöään sekä levittää sanomaansa. Jos vain itsekseen miettii ja loppumattomasti hioo, koskaan ei tule valmista eikä täydellistä. Siksi sanon, että mukaan vaan, hän kehottaa.

Rohkeudesta huolimatta hyvä suunnitelma pitää olla. Koivumäki sanoo, että jos halutaan tehdä onnistunutta henkilöbrändäystä, on ensin hyvä tuumia ja pähkäillä, mistä haluaa tulla tunnetuksi. Kannattaa miettiä 2–4 teemaa tai keihäänkärkeä, joilla haluaa olla mukana keskustelussa.

– Mitä tunnetummaksi alkaa suuren yleisön keskuudessa tulla, sitä enemmän aletaan vetää keskusteluihin mukaan. On tärkeää muistuttaa itselleen, ettei provosoidu vaan säilyttää malttinsa hankalissakin tilanteissa ja tarkastaa, kuka on pingaajana, hän tähdentää.

Koivumäki sanoo tekevänsä yleensä jonkinlaisen taustatyön ennen kuin alkaa kommentoida omalla henkilöbrändillään, koska on tiedettävä, mihin on omaa brändiään altistamassa.

Kulttuuriset erotkin täytyy aina pitää mielessä, varsinkin kun itse seurailee keskustelua ympäri maailmaa. Koivumäki sanoo, että jos vertaa, miten henkilöbrändiä luodaan Suomessa tai ulkomailla, keskeisin ero on se, että Suomessa mennään vielä hyvin pitkälti asia ja ammattitaito edellä. Muualla maailmassa henkilöbrändäys nojaa paljon enemmän visuaaliseen kerrontaan: otetaan itsestä hienoja kuvia ja luodaan sen ympärille kaikenlaista, joka tuo itseä esille visuaalisen keinoin. Suomessa ollaan vaatimattomampia ja toivotaan, että ammattimaisuus tuo seuraajia sosiaalisessa mediassa.

– Suurimpana syynä tähän eroon on varmasti se, että meillä pelätään niin sanotusti oman hännän nostamista. Asenne ja ote saisivat olla rohkeampia, hän arvioi.

Lakimiehenä Koivumäki neuvoisi henkilöbrändiään rakentavaa tunnistamaan, missä roolissa hän tätä brändiä rakentaa. Rajanvedon on oltava selkeä siinä, esiinnytäänkö työnantajan edustajana vai omana itsenä.

Oman linjauksen on oltava yhdenmukainen yrityksen arvomaailman kanssa. Muuten tulee ongelmia, koska postaajan täytyy tunnistaa oma roolinsa ja rehdit pelisäännöt.

– Oman henkilöbrändini luomisessa minulla on ollut selkeä ja määrätietoinen ote. Juristeja – varsinkin henkilöbrändeinä – on somessa melko vähän. Koen, että on suhteellisen helppoa tehdä itsestään tunnettu omalla alallaan. Olen halunnut olla tietoisesti helposti lähestyttävä advokaatti, jolla on pilke silmäkulmassa. Se strategia on osoittautunut toimivaksi valinnaksi. Esimerkiksi asiablogilleni on kertynyt reilussa puolessa vuodessa valtavasti lukijoita, hän sanoo innoissaan.

Koivumäki kuitenkin muistuttaa, että henkilöbrändäystä ei voi luoda vakuuttavasti osallistumatta keskusteluun vuorovaikutteisella tavalla.

–  Usein vuorovaikutteisuus unohdetaan. Somessa ei kannata vain töötätä yksipuolisesti omaa sisältöä, koska sillä ei saa rakennettua moniulotteista henkilöbrändiä. Nykyään pitää keskustella muiden kanssa, muuten vaikutelma voi helposti muodostua ylimieliseksi ja ainoastaan omien sisältöjen levittämiseksi. Ammattimielessä vuorovaikutteisuus on ensiarvoisen tärkeää, ja se on kommentoimista, mukana oloa ja muiden esiin nostamista. Tällä otteella samalla hyödynnetään oman henkilöbrändin seuraajakuntaa, nostetaan esille myös muita useasti ja annetaan tilaa omalla lavalla, hän listaa.


OTK Elina Koivumäki on markkinointijuridiikkaan erikoistunut lakimies, tietokirjailija, bloggaaja ja ammattipuhuja, joka työskentelee nykyään omassa Lexperience-yrityksessään. Hän toimi lähes 20 vuotta Eversheds-asianajokonsernissa osakkaana ja asianajajana.

Koivumäki on myös Markkinointijuridiikka-kirjan pääkirjoittaja ja kirjoittanut kirjasta pian kahdeksan versiota yhdessä OTK Petteri Häkkäsen kanssa. Päivitetty teos ilmestyy vuoden 2017 alussa. Uudistettuun kirjaan hän on kirjoittanut uuden osion henkilöbrändäyksestä. Teos on myös osa KauppakamariTieto-palvelun päivitettäviä tuotteita.

Kauppakamarin koulutus järjestää Koivumäen pitämän koulutuksen 29.3.2017 aiheesta EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaikutukset markkinointiin ja digitaaliseen liiketoimintaan.

Tutustu Elina Koivumäen blogiin tästä.

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja