Millainen aikaansaaja olet itse, kirjailija Marjo Huhtala?

16 Maa

Aikaansaajan_asenne_nettiin

 

– Roihuan hirveällä intohimolla, kun päätän tehdä ja toteuttaa jotakin, sanoo Mandaren Marjo Huhtala, kun häneltä kysytään, miten hän jaksaa viedä läpi monenlaisia töitä ja projekteja samanaikaisesti.

Huhtala on oman valmennusyrityksensä perustaja, yrittäjä, tietokirjailija ja yritysvalmentaja. Hänestä on hyvää vauhtia tulossa asennetta käsittelevien aiheiden asiantuntija, ja hän on kirjoittanut kauppakamarille jo toisen aihetta käsittelevän Aikaansaajan asenne -teoksen, joka julkaistaan maaliskuun aikana.

– Kutsun teoksiani asennekaksosiksi. Reilu vuosi sitten ilmestyneen Asennejohtaja-teoksen julkaisu oli hieno alku kaikelle. Olen saanut kohdata upeita ihmisiä ja kirjoittaa heiltä oppimaani kirjaksi, josta on toivottavasti hyötyä mahdollisimman monelle lukijalle.

Huhtala kertoo käsitelleensä Asennejohtajan haastattelujen jälkeen sitä, miten johtajatkin tiukoissa tilanteissa välttelevät ongelmien esiin ottamista. Hänelle itselleen se oli uutta oppia, jota ei ole hänen mielestään riittävästi huomioitu alan julkaisuissa. Pakenemisen silloin, kun pitäisi toimia, hän liittää ilman muuta johtajan asenteeseen. Tällaisiin asioihin hän haluaa tuoda ratkaisuja ja korostaa samalla, että hänen teoksensa on esimiesten kasvua käsittelevä teos, jossa on valmentava ote.

Vaikka Huhtala on kirjoittanut asenteesta paljon, aihe kiehtoo häntä yhä, ja hän löytää siitä edelleen uusia näkökulmia.

– Kirjoittamalla kehittyy itsekin ja oppii koko ajan uutta.  Aihe kiinnostaa minua vielä jatkossakin. Erityisesti minua kiinnostaa myös tutkimustiedon soveltaminen työelämään. Olen aika lailla tutkimusorientoitunut ja arvostan tutkimuksia, hän sanoo.

Huhtala vitsailee mielellään diplomi-insinöörin koulutuksellaan, ehkäpä siksi, että häntä ei heti ensimmäiseksi arvaisi tuotantotalouden insinööriksi, koska hän on hersyvän iloinen ja spontaani omassa lähestymisessään.

– Olen kyllä hyvin asiakeskeinen, hän painottaa nauraen ja toteaa jo vaihteeksi vakavammin, että työssään on oltava tinkimätön, jos haluaa pärjätä yrittäjänä.

Huhtalan omalle aikaansaamiselle ovat tärkeitä energisyys, nopeatempoisuus, inspiroituminen ja korkea laatutaso. Ne ovat kaikki mahdollisia yhtä aikaakin, mutta hän sanoo, että omasta ammattitaidostaan on pidettävä jatkuvasti huolta esimerkiksi lukemalla alan kirjoja ja osallistumalla erilaisiin ammattitaitoa tukeviin koulutuksiin. Kaikki tämä muovaa myös hänestä asiantuntevaa kirjoittajaa. Vaikka Aikaansaajan asenne -kirjaan on haastateltu monia johtajia ja esimiehiä, Huhtala on kirjoittanut kirjaan paljon itse jäsentämiään ajatuksia ja tietoa omista kokemuksistaan.

– Yrittäjänä minun on löydettävä aiheita, jotka innoittavat minua itseäni, jotta pystyn tekemään niin hyvän teoksen kuin siinä tilanteessa on mahdollista. Asenteeseen liittyvät johtamisaiheet ovat minulle bisnekseni kannalta kilpailuetu. Lisäksi ne auttavat aidosti muita kehittämään parempaa työkulttuuria omassa työyhteisössään. Toivoisin, että asiakkaat löytävät luokseni myös asennevalmennuksiini, sillä työkalut todella toimivat ja ovat uusia, eikä muilla ole niitä, hän toteaa kehittelemänsä teeman hyödyistä.

Yritteliään ja oikealla asenteella toimivan ihmisen Huhtala sanoo tunnistavansa usein jo ulkoapäin, eli katsomalla ihmistä omassa työssään. Sitoutuneesta ihmisestä näkee silmien palon ja tinkimättömän asenteen, jolla tartutaan toimeen hanakasti.

– Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa pärjää parhaiten yritteliäällä asenteella – oli työntekijä yksityisyrittäjä tai palkkatöissä, niin se on aikaansaamisen asenne, joka ratkaisee, hän sanoo.

_________________________________________________________________

Marjo Huhtalan teos Aikaansaajan asenne julkaistaan ke 29.3. Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä.

Teksti: Taina Parviainen

Mikko Seppä: Päämääränä törkeä kilpailuetu Suomelle myynnin ja markkinoinnin avulla

3 Maa

mikko-seppa160x160

– Tehtäväni on saada myynnistä ja markkinoinnista suomalaisille yrityksille törkeä kilpailuetu, sanoo Mikko Seppä, joka toimii pohjoismaisessa B2B-markkinointitoimisto Advance B2B:ssä kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaavana johtajana.

Sepän missio on selkeä, ja hän on iloinen työstään, koska hänen luotsaamansa yritys on ottanut ensimmäiset askeleensa suomalaisen markkinointiviestintäosaamisen viemisessä maailmalle. Hän julkaisi aiheesta myös B2B-markkinoinnin & -myynnin pelikirja -teoksen yhdessä Jarkko Kurvisen kanssa syksyllä 2016. Monet kirjoittajien ajatukset ovat tervetulleita näkemyksiä suomalaiselle yrittämiselle ja liiketoiminnalle.

– Hyvä tuote voi toki parhaimmillaan myydä lähes itse itseään, mutta tällä tavalla emme koskaan saavuta sitä kasvua ja kannattavuutta, mikä on mahdollista kilpailijoille, jotka puolestaan panostavat omaan myyntiin ja markkinointiinsa enemmän, Seppä kiteyttää ajatuksiaan sitkeästi juurtuneista yleisistä käsityksistä.

Hän korostaa markkinoinnin tulosvastuullisuutta ja sen jalkauttamista yrityksen arkeen.

Hänen mielestään markkinointi ja myynti ovat perustaltaan yksi ja sama asia: molempien tehtävänä on vaikuttaa potentiaalisiin asiakkaisiin siten, että nämä ostaisivat yrityksen tuotteita ja palveluita mahdollisimman hyvään hintaan.

– Myynti on ollut lähestulkoon aina tulosvastuullista, mutta markkinoinnin rooli on koettu tukifunktiona eikä aidosti liikevaihtoveturina, jollaiseksi se oikein suunniteltuna hyvin taipuu. Markkinoinnin tulosvastuu on siis tiiviisti markkinoinnin rooliin ja asemaan liitännäinen asia, ja sen pitäisi olla osana tämän alan keskustelua. Koen, että markkinointi on oikein tehtynä ehdoton kilpailuetu, joka varmistaa, että yrityksen myynti voi toimia tehokkaasti, hän sanoo.

Sepän mielestä markkinoinnilta ei ole totuttu vaatimaan asioita tai ainakaan liiketoiminnalle aidosti merkityksellistä tekoja. Esimerkiksi makeisten kiikuttaminen tai kynien tilaaminen messukäyttöön ei varsinaisesti vielä ole arvoa tuottavaa. Markkinoinnin pitää löytää keskusteluyhteys liiketoimintajohdon kanssa ja markkinointia on rakennettava yrityksen tavoitteisiin perustuen. Samalla voitaisiin miettiä, minkälaisissa asioissa markkinointi voisi ottaa suurempaa roolia.

Seppä on toiminut markkinoinnin johtotehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Monessa asiassa jäämme hänen mielestään helposti jälkeen aivan turhaan.

– Suomessa on paljon fiksuja ja koulutettuja ihmisiä, mutta meiltä puuttuu rohkeus kokeilla ja panostaa markkinointiin. Allokoimalla riittävästi resursseja markkinointiin mahdollistetaan nopeampi oppiminen ja laadukkaampi tekeminen, koska alipanostamalla emme tule tekemään riittävää kasvua, hän toteaa omalla realistisella tyylillään.

Lisäksi Seppä sanoo, että media- ja markkinointikentän myllerryksessä on käynyt selväksi, että lähestulkoon jokainen yritys tarvitsee kumppaneita. Joudummekin katsomaan asiakkaitamme ja sidosryhmiämme uusin silmin ja opettelemaan sitä, että avaamme keskusteluja moneen suuntaan eri tavalla kuin mihin olemme tottuneet.

– Kumppanoituminen on välttämätöntä, koska vain ani harva yritys pystyy ottamaan useita henkilöitä markkinoinnissa palkkalistoilleen, Seppä ennustaa ja luotsaa maailmalle uudehkon käsitteen.

Hän kokee, että ei olisi voinut olla mielenkiintoisempaa aikaa työskennellä markkinoinnin ja myynnin parissa kuin tällä hetkellä. Teknologian nopea kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa yhä paremmin skaalautuvia myynnin ja markkinoinnin malleja. Hän sanoo panostaneensa koko uransa siihen, että omaksuu ennakkoluulottomasti uusia teknologioita ja mahdollisuuksia siten, että poimii näistä aina kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut.

– Onneksi seuraavien vuosien aikana tekoäly tulee helpottamaan perusmyyjän ja -markkinoijan arkea. Ne organisaatiot, jotka ymmärtävät, että teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä, tulevat pärjäämään tulevaisuudessakin, Seppä lisää.

Teksti: Taina Parviainen

Työryhmä kannattaa muutoksia osinkoverotukseen ja ansiotulojen verotukseen

9 Hel

cropped-0015419p2.jpg

VM:n asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdottaa muutoksia listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen sekä ansiotulojen verotukseen.

Osinkojen verotus

Työryhmä pitää nykyistä osinkoverojärjestelmää ongelmallisena, koska verotuksella on voimakkaasti osingonjakoa ohjaava vaikutus eikä yritystoiminnan verokohtelu ole kaikissa vaiheissa ja kaikilla toimialoilla neutraalia. Työryhmän mukaan nykyinen osinkoverotus myös ohjaa toimimaan osakeyhtiömuodossa ja aiheuttaa vääränlaisia kannustimia.

Työryhmä ei pidä listaamattoman ja listatun yhtiön osinkoverotusten suurta eroa perusteltuna. Työryhmä ehdottaakin listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotukseen mallia, jossa nettovarallisuudelle laskettava tuottoraja lasketaan 8 prosentista 4 prosenttiin ja osinko olisi 4 prosentin tuottorajaan asti 40-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Nettovarallisuudelle laskettavan tuottorajan ylittävältä osalta osinko olisi edelleen 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Samalla 150 000 euron raja tulisi poistaa.

Ansiotulojen verotus

Koska talouskasvu perustuu entistä enemmän osaamisen lisäämiseen, työryhmä katsoo, että ansiotulon verotusta tulisi keventää. Samalla pienennettäisiin kannusteita esimerkiksi muuntaa ansiotuloa pääomatuloksi tai toimia osakeyhtiömuodossa. Tämä on linjassa sen kehityksen kanssa, että työntekemisen tavat ovat muutoksessa ja yhä useampi toimii välillä palkansaajana ja välillä yrittäjänä.

Työryhmä katsoo, että osinkotulon verotuksen kiristämisen tuomat verotulolisäykset olisi perusteltua käyttää siihen, että ansiotulojen ylimpiä rajaveroja alennettaisiin kohti tavoitteeksi asetettavaa 50 prosenttia.

Muu verotus

Työryhmän käsityksen mukaan Suomen nykyinen yhteisöverokannan taso on kilpailukykyinen eikä sen alentamiselle ole välitöntä tarvetta. Myöskään veropohjan laskentasäännöksille ei työryhmä näe muutostarvetta. Se toteaa, että poistojärjestelmään sisältyy eräitä verotuksen neutraalisuutta heikentäviä ja investointien kohdistumista ohjaavia elementtejä, jotka saattavat heikentää järjestelmän tehokkuutta kasvun ja investointien kannalta, mutta niiden merkitys on matalan yhteisöverokannan ja matalan inflaation tilanteessa suhteellisen pieni.

Teksti: Leena Viitala

Lähde: Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti, Valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017

Nyt loppui kurssikirjojen jonottaminen!

2 Hel

Black tablet computer with blank pages and stack of books on white background

Monissa oppilaitoksissa käytetään tällä hetkellä KauppakamariTietoa ja siihen sisältyvää Ammattikirjastoa, jossa on kauppakamarin julkaisemat kirjat sähköisinä. KauppakamariTieto on ajantasainen tietopalvelu, josta löytyy tietoa muun muassa työlainsäädäntöön, talous- ja henkilöstöhallintoon sekä ulkomaankauppaan liittyen 11 eri teoksesta. Kun oppilaitos on ottanut lisenssin käyttöön, opettajat ja opiskelijat pääsevät käyttämään ajantasaista verkkopalvelua työnsä ja opintojensa tukena.

Opiskelijan Ammattikirjasto auki 24 h!

Sähköisestä Ammattikirjastosta ei tarvitse lainata kirjoja, tehdä varauksia ja odotella päiviä tai jopa viikkoja vapautuvia teoksia tenttiä varten, vaan kaikki ovat koko ajan saatavilla, ja lisäksi uusia kirjoja lisätään kokoelmiin jatkuvasti. Teosten käyttö ei vaadi ohjelmien asentamista koneelle, vaan kirjoja voi lukea miltä päätteeltä vain, kunhan käytössä on verkkoyhteys.

Haku-toiminto löytää kätevästi sekä KauppakamariTiedon että Ammattikirjaston puolelta kaiken tiedon, josta käyttäjä on kiinnostunut. Tarvittaessa käyttäjä voi myös kopioida lyhyitä otteita esimerkiksi opinnäytetyötä varten, kunhan muistaa kertoa, mistä lähteestä teksti on peräisin.

KauppakamariTieto sopii niin opettajan salkkuun kuin opiskelijan reppuun!

KauppakamariTieto yhdistää niin opettajat kuin opiskelijat. Molempien on seurattava lakimuutoksia ja pidettävä tietonsa ajantasaisina. Ajan tasalla pysyminen auttaa ennakoimaan tulevaa ja ymmärtämään, mitkä asiat yhteiskunnassa tulevat muuttumaan ja millaisia vaikutuksia niillä on. Koska KauppakamariTiedon teokset päivittyvät säännöllisesti, lukija voi luottaa tiedon oikeellisuuteen.

Asiantuntija aina mukanasi! Tuhansia sivuja tekstiä ja kevyt reppu samassa paketissa!

KauppakamariTieto-palvelua päivittävät pääasiassa Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat, jotka kouluttavat jatkuvasti eri puolilla Suomea omista aihealueistaan, kuten palkanlaskennasta, työsuhdeasioita, työlainsäädännöstä, verotuksesta, yritysoikeudesta, kirjanpidosta ja ulkomaankaupasta. Lisäksi he vastaavat neuvonnassa jäsenyritysten kysymyksiin. Työnsä puolesta he kirjoittavat myös Käytännönläheisesti-sarjaan kirjoja, jotka julkaistaan sähköisesti Ammattikirjastossa.

KauppakamariTietoa käyttävällä opiskelijalla voi olla mukanaan kymmeniä kirjoja ja yksittäisiä sivuja jopa tuhansia, mutta laukku on siitä huolimatta kevyt: KauppakamariTiedosta löytyvät ajantasaiset teokset, ja Ammattikirjastossa on kymmeniä kirjoja. Näin opiskelijalla on käytössään asiantuntijoiden tietämys aina, kun hän sitä tarvitsee.

KauppakamariTiedon avulla opiskelusta tulee kaikkien osapuolten kesken yhtenäisempää

KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston ansiosta opiskelijoilla on tasavertainen pääsy kurssi- ja tenttiaineistoihin. Nämä tarjoavat myös mahdollisuuden helpottaa lukusuunnitelmien ja ryhmätöiden tekemistä sekä auttavat erilaisten ammatillisten lukupiirien luomisessa. Opiskelijalla on pääsy KauppakamariTietoon ja Ammattikirjastoon myös kotikoneelta, jos oppilaitoksella on käytössään virtuaalityöpöytä.

KauppakamariTiedon avulla opettajat voivat laatia tehtäviä, materiaalia ja tenttilukemistoa helpommin ja vaivattomammin, kun kaikki opiskelijat pääsevät tutustumaan aineistoon, joka on aina saatavilla sähköisessä kirjastossa. Näin opettajan ja opiskelijan yhteistyöstä on mahdollista saada yhtenäisempää ja palkitsevampaa, jos esimerkiksi halutaan käyttää joitakin Ammattikirjaston teoksia tenttikirjoina.

Lisää vakuuttavuutta työelämässä KauppakamariTiedon avulla!

Maailma ja lainsäädäntö muuttuvat jatkuvasti ja yhä nopeampaan tahtiin. Muutoksista pitää olla meidän kaikkien selvillä, ei ainoastaan kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden. Esimerkiksi kesätöitä suunnitteleva saa tietoa oikeuksistaan ja eduistaan Palkanlaskenta- tai Työsuhdeasiat-palvelusta.

Lisäksi opiskelija, joka työhaastattelussa osoittaa seuraavansa aikaansa, vakuuttaa varmasti mahdollisen tulevan työnantajansa siitä, että ymmärtää, millaista kehitystä lakisääteiset muutokset ennakoivat ja mihin tulee varautua. Siksi KauppakamariTiedon käyttäminen jo opiskeluaikana osana muuta opiskelua lisää mahdollisuuksia myös työelämässä ja opettaa luontevasti soveltamaan koulunpenkillä opittua myös käytäntöön.

—–

Tutustu palveluun: http://www.kauppakamariTieto.fi

Tilaa koekäyttötunnukset KauppakamariTieto-palveluun ja kokeile maksutta: https://www.kauppakamarikauppa.fi/kauppakamaritieto-kokeile-ilmaiseksi.html

Samalla voit tilata tunnukset Ammattikirjastoon, jossa valittavana on neljä kokoelmaa: Talous, Työsuhde, Juridiikka ja Johtaminen. Tutustu Ammattikirjastoon: http://kauppakamaritieto.fi/fi/s/ak/

Jos olet kiinnostunut palvelusta oppilaitoskäytössä, ota yhteyttä:

KauppakamariTiedon myynti
Kati Paakkunainen
09 2286 0312
kati.paakkunainen(at)helsinki.chamber.fi

Jos haluat tilata esittelyn palvelun sisällöstä oppilaitokseesi, ota yhteyttä:

KauppakamariTiedon toimitus
Taina Parviainen
09 2286 0315
taina.parviainen(at)helsinki.chamber.fi

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja

haagahelia_oppilaat-002

Kuva liittyy KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston esittelyyn Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa

Mieti oma henkilöbrändäyksesi huolella mutta pilke silmäkulmassa

3 Tam

elina-koivumaki-2016

– Rohkeasti ja mahdollisimman varhain vain liikkeelle, sanoo yrittäjä ja Lexperiencen lakimies Elina Koivumäki, jolla on onnistunutta kokemusta siitä, miten henkilöbrändäystä tehdään somessa.

Aivan varauksetta ei Koivumäki kuitenkaan halua ketään someen usuttaa henkilöbrändiään luomaan, sillä sen verran hänellä on 17-vuotisen uran aikana kertynyt Eversheds-asianajotoimistokonsernissa kokemusta siitä, miten mainostajan kannattaa eri tilanteissa toimia – markkinointijuridiikka kun on ollut hänen leipälajinsa ja on sitä yhä edelleen.

– Toteaisin kuitenkin, että kannattaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa avata sometilit, seurailla ensin, mitä muut tekevät ja jakaa vaikka aluksi muiden sisältöjä. Sitten siitä on vähitellen helppo alkaa osallistua keskusteluihin ja jakaa omaa sisältöään sekä levittää sanomaansa. Jos vain itsekseen miettii ja loppumattomasti hioo, koskaan ei tule valmista eikä täydellistä. Siksi sanon, että mukaan vaan, hän kehottaa.

Rohkeudesta huolimatta hyvä suunnitelma pitää olla. Koivumäki sanoo, että jos halutaan tehdä onnistunutta henkilöbrändäystä, on ensin hyvä tuumia ja pähkäillä, mistä haluaa tulla tunnetuksi. Kannattaa miettiä 2–4 teemaa tai keihäänkärkeä, joilla haluaa olla mukana keskustelussa.

– Mitä tunnetummaksi alkaa suuren yleisön keskuudessa tulla, sitä enemmän aletaan vetää keskusteluihin mukaan. On tärkeää muistuttaa itselleen, ettei provosoidu vaan säilyttää malttinsa hankalissakin tilanteissa ja tarkastaa, kuka on pingaajana, hän tähdentää.

Koivumäki sanoo tekevänsä yleensä jonkinlaisen taustatyön ennen kuin alkaa kommentoida omalla henkilöbrändillään, koska on tiedettävä, mihin on omaa brändiään altistamassa.

Kulttuuriset erotkin täytyy aina pitää mielessä, varsinkin kun itse seurailee keskustelua ympäri maailmaa. Koivumäki sanoo, että jos vertaa, miten henkilöbrändiä luodaan Suomessa tai ulkomailla, keskeisin ero on se, että Suomessa mennään vielä hyvin pitkälti asia ja ammattitaito edellä. Muualla maailmassa henkilöbrändäys nojaa paljon enemmän visuaaliseen kerrontaan: otetaan itsestä hienoja kuvia ja luodaan sen ympärille kaikenlaista, joka tuo itseä esille visuaalisen keinoin. Suomessa ollaan vaatimattomampia ja toivotaan, että ammattimaisuus tuo seuraajia sosiaalisessa mediassa.

– Suurimpana syynä tähän eroon on varmasti se, että meillä pelätään niin sanotusti oman hännän nostamista. Asenne ja ote saisivat olla rohkeampia, hän arvioi.

Lakimiehenä Koivumäki neuvoisi henkilöbrändiään rakentavaa tunnistamaan, missä roolissa hän tätä brändiä rakentaa. Rajanvedon on oltava selkeä siinä, esiinnytäänkö työnantajan edustajana vai omana itsenä.

Oman linjauksen on oltava yhdenmukainen yrityksen arvomaailman kanssa. Muuten tulee ongelmia, koska postaajan täytyy tunnistaa oma roolinsa ja rehdit pelisäännöt.

– Oman henkilöbrändini luomisessa minulla on ollut selkeä ja määrätietoinen ote. Juristeja – varsinkin henkilöbrändeinä – on somessa melko vähän. Koen, että on suhteellisen helppoa tehdä itsestään tunnettu omalla alallaan. Olen halunnut olla tietoisesti helposti lähestyttävä advokaatti, jolla on pilke silmäkulmassa. Se strategia on osoittautunut toimivaksi valinnaksi. Esimerkiksi asiablogilleni on kertynyt reilussa puolessa vuodessa valtavasti lukijoita, hän sanoo innoissaan.

Koivumäki kuitenkin muistuttaa, että henkilöbrändäystä ei voi luoda vakuuttavasti osallistumatta keskusteluun vuorovaikutteisella tavalla.

–  Usein vuorovaikutteisuus unohdetaan. Somessa ei kannata vain töötätä yksipuolisesti omaa sisältöä, koska sillä ei saa rakennettua moniulotteista henkilöbrändiä. Nykyään pitää keskustella muiden kanssa, muuten vaikutelma voi helposti muodostua ylimieliseksi ja ainoastaan omien sisältöjen levittämiseksi. Ammattimielessä vuorovaikutteisuus on ensiarvoisen tärkeää, ja se on kommentoimista, mukana oloa ja muiden esiin nostamista. Tällä otteella samalla hyödynnetään oman henkilöbrändin seuraajakuntaa, nostetaan esille myös muita useasti ja annetaan tilaa omalla lavalla, hän listaa.


OTK Elina Koivumäki on markkinointijuridiikkaan erikoistunut lakimies, tietokirjailija, bloggaaja ja ammattipuhuja, joka työskentelee nykyään omassa Lexperience-yrityksessään. Hän toimi lähes 20 vuotta Eversheds-asianajokonsernissa osakkaana ja asianajajana.

Koivumäki on myös Markkinointijuridiikka-kirjan pääkirjoittaja ja kirjoittanut kirjasta pian kahdeksan versiota yhdessä OTK Petteri Häkkäsen kanssa. Päivitetty teos ilmestyy vuoden 2017 alussa. Uudistettuun kirjaan hän on kirjoittanut uuden osion henkilöbrändäyksestä. Teos on myös osa KauppakamariTieto-palvelun päivitettäviä tuotteita.

Kauppakamarin koulutus järjestää Koivumäen pitämän koulutuksen 29.3.2017 aiheesta EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaikutukset markkinointiin ja digitaaliseen liiketoimintaan.

Tutustu Elina Koivumäen blogiin tästä.

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja

Hyvät pomot saavat Suomen lentoon

13 Jou

Miten saamme lisättyä työhyvinvointia, tuottavuutta ja tuloksia?  Monenlaisia työaikojen ja työn rakenteiden muutoksia on kaavailtu. Ne vaativat isoja toimenpiteitä, aikaa ja on vaikea ennustaa millaisia tuloksia niiden avulla saadaan aikaiseksi. Työelämän kehittämisessä on hyvä muistaa, että myös hyvällä johtamisella on suora vaikutus työn tuloksellisuuteen  Mitä tapahtuisi, jos jokainen johtamistehtävissä oleva päättäisi ryhtyä hyväksi pomoksi?

Toki voidaan jo nyt sanoa, että moni suomalainen esimies ja johtaja ei ole ollenkaan huono. Ei ole kovin tavallista rähjätä tai kyykyttää, vaikka toki niinkin toimivia löytyy. Useimmat kertovat, että alaiset pärjäävät ihan hyvin itsekseenkin ja sanovat hoitavansa ihmisten johtamisen pitämällä ovensa auki, jotta puheille voi tulla, jos puhuttavaa on. Ei tämäkään huono. Mutta entä jos esimies auttaisi kaikkia pitämään tavoitteet kirkkaina mielissä, auttaisi keskittymään olennaiseen, sparrailisi kehittymään ja nostaisi onnistumiset monistettaviksi? Tai entä jos jokainen pomo alkaisi osoittaa päivittäin kiinnostusta jokaisen työntekijän työtä kohtaan? Mitä tapahtuisi?

Hyväksi esimieheksi voi kehittyä. Myytti synnynnäisesti hyvästä esimiehestä joutaa romukoppaan. Toki kehittyminen vaatii rohkeutta, kuten kaikki uuden kokeileminen. Jos on tottunut saamaan kiitosta omasta asiantuntijuudesta, niin on uskallettava luottaa siihen, että arvostus säilyy, vaikka  sparraa ja auttaa muita kehittymään alansa tähdiksi. Ajan saatossa esimies huomaa, että työntekijät arvostavat esimiestä, joka arvostaa heitä ja joka iloitsee heidän onnistumista aidosti. Lisäksi aikaa säästyy ja tuloksia tulee, kun kaikki pistävät parastaan. Jotkut saattavat jopa innostua!

Aivotutkimuksen perusteella tiedämme, että ihminen sitoutuu ja innostuu, kun hän saa itse hoksata asioita ja löytää vastauksia erilaisiin kysymyksiin ja haasteisiin. Tiedämme myös, että tiukoissa tilanteissa ihmisen aivot toimivat edelleen kuin luolamiehen aikaan. Jos esimerkiksi perustelemme muutosta uhkakuvilla, aivot menevät tilaan, jossa taistelu sapelihammastiikeriä vastaan sujuisi mutkitta, mutta järkisyiden kuuntelu tai uusien mahdollisuuksien ideointi ei onnistu. Turha siis ihmetellä, miksi muutosviestejä ei aina ymmärretä. Positiivisen psykologian havainnoista näemme, että onnistumisia analysoimalla ja monistamalla voidaan päästä paljon nopeammin hyviin tuloksiin kuin ongelmia läpikäymällä.

Tavoitteiden asettamisen ja niiden seuraamisen lisäksi hyvä esimies osaa maalata myönteisen tulevaisuuden kuvan. Hän osaa myös kuunnella, kysyä, kannustaa ja tuoda esille onnistumisia.

Mitä tällainen johtaminen tarkoittaisi teidän organisaationne arjessa? Mitä asioita tulisi kehittää? Mitä taitoja tarvitaan?

Teksti: Minna Kurttila ja Pia Aalto

Ratkaisukeskeisen esimiestyön asiantuntijat Minna Kurttila ja Pia Aalto ovat kirjoittaneet kirjan Pomon parhaat ratkaisut – valmentava käsikirja tiukkoihin tilanteisiin (2015). He uskovat, että jos kaikki Suomen pomot päättäisivät ryhtyä hyviksi pomoiksi myös tiukoissa tilanteissa, saataisiin suomi nousuun heti.

Tutustu teokseen täällä: https://www.kauppakamarikauppa.fi/pomon-parhaat-ratkaisut-valmentava-kasikirja-tiukkoihin-tilanteisiin.html

Lue lisää Minnasta ja Piasta sekä heidän yhteistyöstään http://www.pomonenkelit.fi

Verotuksen muutokset 2017 – hyvää ja huonoa veronmaksajalle

9 Jou

tiina_rantala_160x160_lsljvjh

Ensi vuoden alusta astuu voimaan joukko Verohallinnon valmistelemia verotusmenettelyihin liittyviä muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kaikkien veronmaksajien verotuksen toimittamiseen. Muutoksien taustalla on Verohallinnon toiminnan tehostaminen sekä Verohallinnon hankkiman uuden verotusohjelmiston käyttöönotto. Lakimuutosten aikataulutus tulee suoraan ohjelmiston käyttöönottoaikataulusta, joka ulottuu vuoteen 2019 saakka, joten voimme odottaa vielä kahtena seuraavana vuonna monenlaisia muutoksia verotukseen.

Monimutkaistuva verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi

Muutoksenhaun määräaikojen yhtenäistäminen ja tuloverotuksen osalta lyhentäminen vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvältä muutokselta. Muutoksenhakuaika on jatkossa kaikissa verolajeissa kolme vuotta. Kun asiaa tarkastelee hieman tarkemmin, huomaa, että käytännössä muutoksenhakuaikaa lyhennettiin vain meidän veronmaksajien osalta – Verohallinto voi oikaista verotusta edelleen neljä, kuusi ja rikostapauksissa jopa yli 10 vuotta.

Verohallinnon pidennetyille oikaisuajoille on monimutkaisia perusteita, eikä tavallisella veronmaksajalla ole välttämättä mahdollisuutta arvioida verottajan käyttämän pidennetyn oikaisuajan lainmukaisuutta. Voikin olla, että jatkossa joudumme valittamaan sekä itse asiasisältöisestä päätöksestä että pidennetystä oikaisuajasta, mikä tulee varmasti monimutkaistamaan muutoksenhakuprosessia.

Kiistelty oikaisulautakunta kaikkiin verolajeihin

Muutoksenhakua sujuvoittava muutos on, että jatkossa kaikkiin verolajeihin haetaan muutosta oikaisulautakunnalta. Tällä hetkellä kolmea verolajia koskevaan, esim. verotarkastukseen perustuvaan maksuunpanopäätökseen on haettu muutosta kolmesta eri paikasta: arvonlisäverotuksessa hallinto-oikeudesta, tuloverotuksessa oikaisulautakunnasta ja työnantajasuoritusten osalta Verohallinnolta.

Prosessi siis yksinkertaistuu, mutta onko meidän veronmaksajien kannalta hyvä, että ensimmäinen aste on Verohallinnon alaisuudessa toimiva oikaisulautakunta? Oikaisulautakunta tulee olemaan tavalliselle veronmaksajalle ensimmäinen ja käytännössä viimeinenkin muutoksenhakuaste. Valittaminen hallinto-oikeuteen on maksullista ja vaatii usein asiantuntemusta, jota kaikilla veronmaksajilla ei ole. Viime aikoina oikaisulautakunnan toimintaa on myös arvosteltu, koska se ei ole riippumaton muutoksenhakuelin. Toisaalta oikaisulautakuntamenettely on verrattain nopeaa, helppoa ja kustannustehokasta.

Vuoden 2017 verotusmenettelymuutokset tuovat siis tullessaan sekä hyvää että huonoa verovelvollisille.

Teksti: Tiina Rantala, Rantala Tax & Law

Tiina Rantalalta ilmestyy keväällä 2017 kirja Verotuksen oikaisu ja muutoksenhaku käytännönläheisesti.

Marjatta Jabe: Nuori testaa esimiehensä

30 Mar

erilaisten_ihmisten_johtaminen_etukansi2_300x425

Omat vanhemmat eivät nykynuorille ole yhtä tärkeitä kuin keski-ikäisille ihmisille. Näin esimies on myös isän ja äidin korvike. Hyvä johtaminen on erittäin tärkeä työpaikan valintakriteeri. Nuori ei kuitenkaan ole helppo johdettava. Hän kyllä haluaa tehdä töitä, ja mielellään kimpassa ikätovereidensa kanssa, mutta haasteena on saada hänet työskentelemään saumattomasti tiimeissä, joissa on myös vanhempia työntekijöitä.

Nuori ei usko auktoriteetteihin. Esimiehen on ansaittava johtajan paikkansa, asema ei siihen riitä. Parinkymmenen korvilla oleva kaipaa esimiestä, joka on kuin opas tai teatteriohjaaja. Kun kappaletta esitetään, ohjaaja ei edes ole paikalla. Työntekijät ovat näyttelijöitä, ja yleisönä toimii asiakas.

Parikymppinen kertoo kysymättäkin, mitä hän tahtoo, ja on tottunut väittelemään auktoriteetteja vastaan. Hän kysyy usein: ”Mitä tarkoitat?” ja ”Miksi näin tulee tehdä?” Esimiehen ideoita ei noin vain osteta.

Tarjolla on yhä enemmän valinnan mahdollisuuksia, mutta nuoret tietävät, mitä he haluavat – ja haluavat sen nopeasti. Yritysten on pakattava tuotteensa ja palvelunsa helposti saataviksi elämyksiksi. Ei ainoastaan kuluttajamarkkinoista tule kokemusvetoisia, vaan myös työmarkkinoista.

Yrityksellä on oltava hyvä tarina, joka vetoaa nuoriin. Ja mitä vaikeampi ammattilaisia on löytää, sitä iskevämmän tarinan yritys tarvitsee.

”Työnantajan tulee olla uskottava. Työn on oltava kiinnostava, ihmisten mukavia, ja koko ajan on oltava uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Hyvä visio on kuin kiinnostava näytelmä, jossa nuoret haluavat olla tähtiä”, ruotsalainen tulevaisuudentutkija Thomas Fürth kuvailee.

Nuori haluaa, että hänet nähdään. Hän haluaa, että saa osallistua, kehittyä ja tehdä työtä, johon hän uskoo ja jota hän pitää tärkeänä. Nuorten odotusten mukaisesti johtamiskäytännöt ja -järjestelmät muuttuvat yksilöllisemmiksi, joustavammiksi, läpinäkyvämmiksi ja avoimemmiksi.

Johtajalta odotetaan näkemystä ja kykyä innostaa. Urapolku aina vain ylöspäin on mennyttä maailmaa. Nuorten mielestä ura voi edetä mihin suuntaan tahansa. Tärkeintä on oman tien kulkeminen. Ennen asiat sovittiin paperilla ja arvon mittana oli useimmiten raha. Nyt näkymättömät ehdot ratkaisevat työpaikan vetovoiman.

Ruotsalaisten Tomas Idergardin, Peter Lagesonin ja Karin Larssonin tekemässä tutkimuksessa mukana olleet nuoret akateemiset käyttivät mielellään sellaisia sanoja kuin yksilöllinen ratkaisu, joustavuus, innostava työympäristö, valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa.

”Me nuoret haluamme vaikuttaa työhömme sekä siihen, milloin me ylipäätään teemme töitä ja milloin emme. Haluamme opiskella ja tehdä töitä myös ulkomailla, nähdä uusia paikkoja, tavata uusia ihmisiä ja saada uusia vaikutteita”, Idergard esittää.

Entistä useammat nuoret toimivat vapaaehtoisorganisaatioissa tai pitävät välillä sapattia. Pysyvyys ei ole itseisarvo. Pitkän työsuhteen ansiosta annettu kultakello tai prenikka on pikemminkin kirosana kuin arvostettu palkinto.

Nyt eivät ainoastaan nuoret tee poikkeavia uravalintoja, vaan ilmiö on leviämässä laajemmalle. Yhä useampi varttuneempi seniorikin tekee työshoppailuja siinä missä nuorikin, motiivit tosin saattavat olla toiset.

Teksti: Ote Marjatta Jaben kirjasta Erilaisten ihmisten johtaminen. Kirja ilmestyy tammikuussa 2017. Ilmoittaudu kirjan julkistamistilaisuuteen tästä.

Millä asenteella heität löylyä?

25 Mar
marjo-huhtala

Kuva: Juho Kuva

Onnistunut esimies- ja asennevalmennus jää elämään omaa elämäänsä vielä pitkään tilaisuuden jälkeen. Vielä puoli vuotta sen jälkeen kun olin pitänyt esimiespäivillä puheen 150 esimiehelle aiheesta ”Mörököllistä söpökölli”, minulle huikattiin yhtäkkiä konttorin käytävällä: ”Onko mörökölli kateissa?” Kuuntelija muisti puhujan ja asian.

Eräs valmennuksellinen puheeni oli pikkujoulujen asiasisältöosuus. Illan aikana ydinviesti oli saanut työpaikkahuumorin kukkimaan. Saunan lauteilla oli jopa pohdittu: ”Hei! Millä asenteella sä oikein heität sitä löylyä?”

On tärkeää mennä hyvällä energialla ja asenteella erilaisiin kohtaamisiin. Kohtaamisia ovat kaikki pienet hetket, joissa vaikutat sanattomasti tai sanallisin keinoin vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. On hyvä olla tietoinen näkymättömästä voimasta, joka on kuin virus – asenne leviää ja tarttuu erittäin helposti. Mahdollistaako oma asenteesi yhteistyön, parhaan mahdollisen kompromissin löytämisen ja ovien avoinna pysymisen jatkossakin?

Asenne eli suhtautuminen muodostuu ajatuksista, uskomuksista, tunteista ja tiedosta sekä fyysisestä kunnosta ja yhteistyösuhteista. Tietty osa asenteesta on ihmiselle tiedostamatonta ja pysyvää, tietty osa on muuttuvaa. Muuttuvassa osassa meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja kokea hallinnantunnetta eli valita asenteemme olosuhteista huolimatta. Tunteet ja tunne-elämä vaikuttavat asenteisiin. Vaikka jokin takaisku harmittaisi hetkellisesti, kokonaisasenne voi silti pysyä hyvänä. Joskus tiukkaan neuvotteluun otetaan tarkoituksella tietty hanakka asenne. Mikä on siis hyvää asennetta? Kuka sen määrittää?

Asenne kuuluu kaikille ja jokainen on vastuussa omasta asenteestaan, mutta johtajalla on erityisen suuri vastuu, koska hänen toimintansa vaikuttaa niin monen muun ihmisen asenteeseen, olipa organisaatiorakenne miten matala tai joustava tahansa. Johtajuus ei koskaan poistu, vaikka valta ei näkyisi. Vallan ei tarvitsekaan näkyä, vaan yhteisen tarinan. Toteuttaako yhteinen asenteemme arvojamme, tarinaamme ja antamaamme asiakaslupausta?

Kirjoittaessani vuosi sitten Asennejohtaja-kirjaa ykköstavoitteeni oli havahduttaa työelämässä toimivat ammattilaiset asenteen merkitykseen ja nostaa asenne johtajuuden keskusteluihin. Halusin nostaa huippuosaamisen rinnalle elementin, joka tuottaa merkittävä kilpailuetua ja johon jokainen voi itse vaikuttaa. Ihmiset innostuivat aiheesta ja sen mahdollisuuksista.

Asennejohtaja-kirja on kontribuutioni työelämään, ammattilaisena kasvamiseen ja johtajuustaitoihin. Ammattilaisena kasvuun syntyi valmennuksellinen kirja, jossa on aitoja johtajatarinoita. Kutsuin joukkueeseeni mukaan niitä, joilla on kyky vaikuttaa ja joille on annettu lupa johtaa. Mukaan lähti huippujohtajia, jotka antoivat oman panoksensa kokonaisuuteen ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Sain samalla itsekin todellisen tehomentoroinnin, jonka arvo on valtava.

Haastateltujeni arvot, osaaminen ja tarina ovat merkittävä osa suomalaista työelämähistoriaa. Kannattaa tutustua heidän tarinoihinsa ja lukea ne ajatuksella. Niistä voi oppia aivan valtavasti.  Teos on kaikille ammattilaisille suunnattu ammatillisen kasvun kirja. Sinun ei tarvitse olla vielä edes esimiesasemassa lukeaksesi sen – johtajuus on positio, joka voidaan lunastaa ilman alaisiakin, henkilökohtaista johtajuutta osoittamalla.

Asennejohtaja-kirjan myötä asenne on nostettu johtajuuden keskusteluihin ja sen merkitys tunnistetaan usein johtoryhmätasolta alkaen. Lisäksi muutkin valmentajat Suomessa ovat alkaneet enenevässä määrin kirjoittaa ja rikastaa asenne-teemaa erilaisilla näkökulmilla. Kuluneen vuoden aikana moni onkin kysynyt, miksi kukaan muu ei ole aiemmin kirjoittanut asenteesta työelämäkontekstissa.

Olen raapaissut 285-sivuisella esikoisteoksellani vasta hieman pintaa. Keväällä 2017 Asennejohtaja saa jatkoa kirjastani Aikaansaajan asenne, jonka kustantaja on Kauppakamari. Lukija saa työkaluja siihen, miten aito aikaansaaminen ja tuloksellisuus syntyvät.

Tunnelmia Asennejohtajan julkistamistilaisuudesta vuosi sitten 24.11.2015.

Teksti: Marjo Huhtala

Marjo Huhtala on 36-vuotias tietokirjailija, yrittäjä ja Mandaren valmentaja. Hän haluaa, että ihmiset kehittävät myönteistä elämänasennettaan, koska oikea suhtautuminen auttaa työssä tilanteessa kuin tilanteessa. Koulutukseltaan Marjo on tuotantotalouden diplomi-insinööri, aikuiskasvatukseen erikoistunut pedagogisesti pätevä opettaja ja työelämätutkintoihin erikoistunut näyttötutkintomestari.

OTE työelämään

17 Mar

osatyo%cc%88kykyinen-tyo%cc%88ntekija%cc%88_orig300

Yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeita on OTE – Osatyökykyisille tie työelämään. Osatyökykyisellä tarkoitetaan sekä työuransa aikana työkykyänsä menettäneitä että osatyökykyisiä, jotka eivät ole vielä työelämässä. Tavoitteena on toisaalta pidentää osatyökykyisten työuria ja toisaalta ylipäätään lisätä heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

Hankkeessa mm. selvitetään, millaisia näkemyksiä työnantajilla on osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja toisaalta millaisia esteitä sille nähdään olevan. Lisäksi työnantajille jaetaan tietoa ja malleja toimivista ratkaisuista. Rahoitushaut alueellisiin kokeiluihin ovat parhaillaan käynnissä.

Osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi tarvitaankin monenlaisia keinoja, kuten työn uudelleenorganisointia, työaikajärjestelyjä, työympäristöön tehtäviä muutoksia, teknologiaratkaisuja sekä työkokeiluja. Työnantaja voi saada mukautuksia varten TE-toimistolta ns. työolosuhteiden järjestelytukea tarpeellisiin hankintoihin ja taloudellista tukea myös mm. toisen työntekijän antamasta avusta.

Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoiminnalla on keskeinen rooli, kun suunnitellaan osatyökykyisten työllistämisen keinoja, mutta tutkimuksen mukaan (Työsuojelurahasto: ”Kaikille sopiva työ- ja työyhteisö”) työyhteisön kyky vastaanottaa työntekijä, jolla on toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, on tärkeämpää kuin työllistyjän taidot. Jokainen meistä voi siis kantaa kortensa kekoon!

Lisää osatyökykyisyydestä työsuhteessa voi lukea tuoreesta Jaana Paanetojan, Tarja Krögerin ja Pirjo Östmanin kirjasta Osatyökykyinen työntekijä – Vastauksia käytännön kysymyksiin.

Teksti: Leena Viitala