Organisaatiodramaturgian avulla työyhteisön tuntijaksi

Oletko koskaan miettinyt, että teatterin ja draaman maailmalla on paljon yhteistä yrityselämän kanssa? Tiesitkö, mitä kaikkea yritysjohtaja voi oppia teatterin dramaturgilta? Millainen näytelmän käsikirjoitus vie teidän työpaikallanne toimintaa eteenpäin? Oletko huomannut, että joku saa aina ”parhaimmat roolit”?

Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisöSari Kuuselan pian ilmestyvä uutuusteos Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö draaman ja dramaturgian näkökulman ja keinot mukaan työyhteisön ja johtamisen kehittämiseen. Teatteri on hyvä vertauskuva organisaatioelämälle, ja näyttämö ja kulissien takainen toiminta kuvaavat hyvin sitä, mitä työyhteisössä tapahtuu. Niiden kautta vuorovaikutustilanteita ja johtamista voidaan sekä ymmärtää että kehittää helpolla ja kiinnostavalla tavalla. Kyse on kiehtovista tarinoista ja hyvästä draaman kaaresta, jonka jo Aristoteles kuvasi – ja jota käytetään edelleen menestystarinoiden pohjana.

– Kipinä kirjan kirjoittamiseen syntyi halusta syventyä uudella tavalla siihen, mitä organisaatioelämässä tapahtuu, Kuusela sanoo.

Teoksen lähtökohtana oli sana, organisaatiodramaturgia, joka herätti pohtimaan, mitä sen taustalla voisi olla ja miten sen pohjalta saisi uutta näkökulmaa työyhteisöjen ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Yhdistämällä sosiaalipsykologian, johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen draamaan ja dramaturgian keinoihin on mahdollista rakentaa organisaatiodramaturgian avulla kokonaisuus, joka auttaa työyhteisöjä toimimaan entistä viisaammin ja tuloksellisemmin.

Jokaisella meistä on erilaisia rooleja organisaation näyttämöllä. Samalla tulevat näkyväksi kunkin pyrkimykset, työyhteisön kulttuuri ja sosiaaliset suhteet sekä keskinäinen samastuminen.

– Esittäminen on ihmisen perusluonteessa, ja työelämä on rooleja täynnä. Esitämme omaa parasta itseämme eri tilanteissa, ja pyrimme sitä kautta saavuttamaan omia tavoitteitamme. Olen verrannut johtajaa dramaturgiin ja esimiestä ohjaajaan. Samalla he toimivat eri rooleissa ja käsikirjoittavat organisaation tapahtumia. Samalla tavoin jokainen työyhteisössä on muiden rooliensa lisäksi myös käsikirjoittajana, tilanteiden ohjaajana ja kokonaisuuteen vaikuttavana dramaturgina, Kuusela kuvailee.

Teemme työtä ihmisten kanssa, ja erilaiset sosiaaliset tilanteet saavat meidät toimimaan eri tavoin. Siitä syntyy työyhteisön yhteinen käsikirjoitus, joka sekä ohjaa toimintaamme että vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi yhteistyö ja organisaation tulos muodostuvat.

– Yhteistyö ja tapa toimia organisaatiossa eivät ole sattumanvaraisia. Niitä voi ja kannattaa tietoisesti johtaa ja kehittää, ja siihen organisaatiodramaturgia on oiva keino, Kuusela tarkentaa.

Organisaatiodramaturgia auttaa myös havaitsemaan paremmin työyhteisön sosiaaliset suhteet, vaikuttamispyrkimykset ja vallankäytön. Ovathan ne myös osa organisaation hierarkiaa ja vastuita. Siksi työyhteisöistä ja johtamisestakaan ei voi puhua ilman, että huomioi vallan näkökulman.

– Organisaatiodramaturgiassa valta ja vaikuttaminen näyttäytyvät erityisesti esittämisessä ja rooleissa, työyhteisössä kerrotuissa tarinoissa ja niiden sävyssä sekä puhetavassa ja sanattomassa viestinnässä. Ja tietenkin osana organisaatiopolitikointia, Kuusela sanoo loppuun.


Sari KuuselaYTT, KL Sari Kuusela on johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen asiantuntija, joka on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä työyhteisön näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Kuusela on tietokirjailija ja organisaatiokonsultti, jonka työelämäkokemus ulottuu liiketoiminnasta henkilöstön kehittämiseen, johtamiseen ja muutosten toteuttamiseen.

Hänen uusin kirjansa sopii roolista riippumatta kaikille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä työyhteisöissä ja vuorovaikutustilanteissa tapahtuu. Erityisen hyvin se sopii johtajille ja esimiehille, jotka saavat keinoja sekä saada yhteisö toimimaan hyvin ja uudistumaan yhdessä.

Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö -kirja julkistetaan pe 2.3.

Löydät kirjan myös Ammattikirjastosta »

Ilmoittaudu kirjan julkistustilaisuuteen »

Voit lukea lisää Kuuselan tekstejä hänen blogistaan organisaatioelamaa.fi .

Katso myös Sarin haastattelu:


Teksti:
Taina Parviainen

Kirjoittamisen merkitys kasvaa

Työssä käyvät ihmiset hoitavat yhä enemmän asioita kirjoittamalla sähköpostissa, somessa ja chatissa. Kirjallinen viestintä ei ole kuitenkaan kaikille asiakaspalvelutehtävissä työskenteleville mieluista tai luontevaa.

Taina Parviaisen kirjoittamaan oppaaseen on koottu neuvoja ja vinkkejä kirjalliseen asiakasviestintään, jotta yrityksen viestintä olisi yhdenmukaista ja laadultaan tasaista. Oppaasta löytyy kuvitteellisia viestintä- ja vastausmalleja sekä sopivia fraaseja sisältäviä vastausehdotuksia erilaisiin hankaliin viesteihin, joihin työelämässä on reagoitava päivittäin. Miten reagoida rakentavasti, jos saat asiakkaalta tulikiven katkuisen reklamaation? Miten löytää oikeaa asennetta kirjoittamiseen ja vastaamisen?

Oppaasta löytyy esimerkkejä, kuinka asiakaspalvelu- ja yritysviestintää toteutetaan eräissä tunnetuissa suomalaisissa yrityksissä. Esimerkeistä käy hyvin ilmi, kuinka merkittävästi sähköpostit vaikuttavat mielikuvaan yrityksestä ja kuinka haluttua mielikuvaa on mahdollista rakentaa etukäteen mietityillä vastausmalleilla.

Idea oppaan kirjoittamiseen syntyi Parviaiselle hänen kouluttaessa sairaalan osastosihteereitä. Samat asiakasviestinnän säännöt pätevät myös julkisen sektorin palveluihin.

Kirjan tiedot:

Taina Parviainen: Paremmin sanottu kuin tehty

Teksti:

Kuntatyönantaja 1/2018,

Kaisa Koskela

Yritystoiminnan jatkaminen ja osakkeenomistajan vaikutusmahdollisuudet

Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen saaminen edellyttää, että luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa. Tältä osin on syntynyt paljon oikeuskäytäntöä. Lähtökohtana osakeyhtiöiden osalta on, että luovutuksensaaja toimii yhtiön hallituksessa. Tilanne voi kuitenkin olla se, että luovutuksensaajan ei ole mahdollista halustaan huolimatta päästä yhtiön hallitukseen tai luovutuksensaaja on alaikäinen.

Ongelmia saattaa syntyä tilanteissa, joissa luovutuksensaajan osakeomistus ei vielä oikeuta häntä päättämään itsenäisesti toiminnan jatkamisesta ja jatkamisen tavasta. On huomattava, että päätösvallan käyttäminen yhtiökokouksessa ei yksin täytä osallistumisvaatimusta. Mikäli osakeomistus on alle 50 prosenttia, yritystoiminnan jatkaminen, esimerkiksi hallituksen jäsenyys, määräytyy pitkälti muiden kuin verovelvollisen toimien perusteella.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 1991 B 565 on katsottu osoittavan, ettei huojennussäännösten soveltamisen edellytyksenä voi ainakaan aina olla se, että verovelvollinen toimii yrityksen johtotehtävissä tai esimerkiksi hallituksen jäsenenä. Monesti on edellytetty, että osakkeenomistajan on ainakin täytynyt pyrkiä hallituksen jäseneksi.

Käytännön ongelmia on aiheutunut tapauksissa, joissa verovelvollinen on vielä alaikäinen eikä siten voi osallistua yrityksen toimintaan. PerVL 55 §:n soveltamisen edellytyksenä on, että yritystoiminnan varoja lahjaksi saanut jatkaja on täysi-ikäinen viimeistään silloin, kun verotuspäätös hänen lahjaverotusasiassaan annetaan.

KHO 2011:1

Alaikäiselle oli maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvojan sijainen, joka tulisi toimimaan yhtiön hallituksessa alaikäisen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, minkä jälkeen alaikäinen tultaisiin valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla lahjaksi saaduilla varoilla. Se, että säännöksen soveltamisen edellytyksiä arvioitiin eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta, ei ollut Suomen perustuslain 6 §:n vastaista. Ennakkoratkaisu.

Lahjoitustapauksissa luovutuksensaajan tulee jatkaa yritystoimintaa välittömästi luovutuksen jälkeen. Ajallinen välittömyysvaatimus on perusteltua, koska lahjoitus on sellainen oikeustoimi, jossa on vähintään kaksi osapuolta ja jossa tarkasta ajankohdasta voidaan osapuolten kesken nimenomaisesti sopia.

Perimystilanteisiin vastaava välittömyysvaatimus ei sovi yhtä hyvin, sillä perimystilanteet tulevat lähtökohtaisesti aina ennalta arvaamatta.

KHO katsoi ratkaisussa KHO 2015:166, että alaikäinen perinnönsaaja ei jatkanut yritystoimintaa (osakeyhtiö) siten kuin PerVL 55.1 §:ssä tarkoitetaan eikä hänelle voitu myöntää tuohon lainkohtaan perustuvaa sukupolvenvaihdoshuojennusta. KHO nimenomaisesti totesi, että kyseistä lainkohtaa ei ollut perusteltua tulkita aiemmasta oikeuskäytännöstä poikkeavalla tavalla sen perusteella, että nyt oli kysymys perintöön eikä lahjaan perustuvasta saannosta.

Verohallinnon ohjeen mukaan alaikäinen perillinen voi jatkaa maatalouden harjoittamista yksin tai yhdessä muiden perillisten kanssa ja hänelle voidaan myöntää huojennus perintöveroon. Edelleen Verohallinnon ohjeessa todetaan, että alaikäinen perillinen voi holhoustoimesta annetun lain mukaisissa rajoissa toimia yksityisliikkeessä yrittäjänä sekä henkilöyhtiön yhtiömiehenä ja harjoittaa yhtiöosuudellaan yritystoimintaa, joten sukupolvenvaihdoshuojennusta voidaan soveltaa alaikäiseen perilliseen.

Vaikka asia saattaa tuntua pieneltä, en pidä hyvänä, että eri yritysmuodoissa alaikäisen mahdollisuus saada sukupolvenvaihdoshuojennus ei ole yhdenmukainen.

Jaakko OssaTeksti:

Jaakko Ossa

Finanssioikeuden professori, OTT, VT
Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta


Blogin kirjoittaja  finanssioikeuden professori OTT, VT Jaakko Ossa toimii Turun yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on myös pitkä kokemus asianajotehtävistä sekä yritysverotuksen kouluttajana ja kirjoittajana.

Sukupolvenvaihdos ja yritystoiminnan lopettaminenOssalta on juuri ilmestynyt uudistettu 2. painos teoksesta Sukupolvenvaihdos ja yritystoimen lopettaminen. Teos on käytännönläheinen käsikirja, joka soveltuu kaikille aiheen parissa työskenteleville. Runsaiden esimerkkien sekä vero- ja oikeusratkaisuiden tulkinnan ansiosta se sopii myös oppikirjaksi.

Löydät kirjan myös Ammattikirjaston Talouden ja juridiikkan kokoelmista.

Modernilla johtamisotteella esimies valmentaa työntekijät tuottaviksi

Juhani Kauhanen– Kaikki puhuvat tuottavuuden kehittämisestä, mutta harva tietää, miten se tehdään, sanoo KTM Juhani Kauhanen, joka on aloittanut uransa organisaatioiden kehittäjänä ja muotoilijana 1980-luvulla, jolloin trendinä oli oppiva organisaatio.

Kauhanen on kirjoittanut lähes 30 teosta elämänsä aikana, ja kauppakamarille hän kirjoittaa kolmatta teostaan Esimies tuottavuuden kehittäjänä, jossa ajatuksena on, että esimiehen lisäksi myös koko henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämiseen.

– Tuottavuutta on pyritty kehittämään liian mekanistisesti. On ajateltu, että digitalisaatio ratkaisee asiat ja antaa edellytyksen toimintaprosessien kehittämiselle, mutta organisaatiorakenne ja työn muotoilu on osattava liittää mukaan kokonaisuuteen. Digitalisaatio ei ratkaise vaan luo edellytykset, Kauhanen toteaa.

Jos yrityksen prosessit ja organisaatiorakenne pidetään samoina, emme saa hyötyä digitaalisesta kehityksestä. Kauhasen mukaan ihmiset hieman vierastavat kehitystä robotisaation osalta: yleisesti pelätään, että robotit vievät työpaikat, vaikka asia on hänen mielestään päinvastoin.

– Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaassa on 2 500 ihmistä ja heidän työkavereinaan 600 robottia. On hyvä tiedostaa, että ilman robotteja ei olisi koko tehdasta. Ihminen ja robotti yhdessä mahdollistavat kilpailukyvyn ylläpidon. Näin rikotaan tuottavasti vanhoja rajoja, Kauhanen selventää tulevaa kehitystä.

Ideaalitilanteessa kehitämme Kauhasen mukaan tuottavuutta niin, että herätämme yhä vanhaa ja aikaisemmin opittua henkiin mutta uudella tavalla. Digitaalisuus on kehityksessä mukana luomassa edellytyksiä, mutta se ei ratkaise kaikkea.

Kauhanen on törmännyt urallaan ajatukseen, että toisaalta halutaan robotteja osaksi kehitystä, mutta toisaalta ei haluta muuttaa työtehtäviä ja prosesseja.

–Jos emme muuta ensin prosesseja ja rakennetta, emme pääse toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä. Joskus esteenä on se, että esimiehet pelkäävät oman asemansa menetystä, kun he joutuvat niin sanotusti uuteen lähtötilanteeseen, hän selventää.

Esimiehen rooli puolestaan on Kauhasen mukaan nykyään kannustaa ihmisiä miettimään asioita ja kysymään, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla ja olisiko tuottavampaa tehdä se toisin. Esimies on mahdollistaja ja osallistaja, eli hän tarjoaa kaikille mahdollisuuden tulla mukaan suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä.

– Kukaan ei yksin pysty saamaan riittävästi aikaisesti, joten pitää saada muut mukaan yhteiseen tekemiseen – oli kyseessä työntekijä tai esimies.

Kauhanen muistuttaa, että kaikki viisaus ei ole esimiehillä ja on tarkoituksenmukaista hyödyntää kaikkien näkemykset, kokemukset ja osaaminen yhteisen tekemisen suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Työn tuottavuuden ja esimiestyön haasteet on osattu ratkaista hienosti esimerkiksi kolmessa teollisuusyrityksessä, joissa on tehty uudet työvuorojärjestelyt. Perinteisestihän teollisuudessa on tehty kolmivuorotyötä. Tutkimusten mukaan 12 tunnin työvuorot ovat kuitenkin vuorotyössä ihmisille terveyden kannalta paras vaihtoehto, kunhan on huomioitu myös pidemmät vapaat.

Kauhasen mukaan välineitä työn tuottavuuden kehittämiseen kyllä löytyy, mutta meidän täytyy muuttaa toimintatapojamme ja ajatteluamme myös siitä, mikä on meille terveyden näkökulmasta katsottuna hyväksi. Lisäksi meidän on oltava kiinnostuneita muiden tehtävistä, eikä muutosta saa pelätä.

– Valmentava, osallistava johtamisote pitää sisällään ajatuksen, että siinä tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Esimies katsoo, mihin kenenkin voimavarat riittävät, sillä kaikki eivät pysty samantyyppisiin suorituksiin. Esimies omalla johtamisotteellaan valmentaa ihmiset modernissa organisaatiossa tuottaviksi, Kauhanen sanoo loppuun.

Teksti: Taina Parviainen

_______________________________________________________________________________

Lue lisää Juhani Kauhasen tulevasta kirjasta Esimies tuottavuuden kehittäjänä »

Ilmoittaudu mukaan kirjan julkistamistilaisuuteen »

Ilmestyttyään saatavilla myös Ammattikirjastosta »

Perustiedot työoikeuden pelisäännöistä

Työpaikoilla ollaan työoikeuden kanssa tekemisissä päivittäin. Käytännön arjessa työoikeuden pykäliin kiinnitetään huomiota harvoin, eikä tähän ole yleensä tarvettakaan niin kauan kuin kaikki ovat tyytyväisiä.  Tilanteeseen voi tulla täyskäännös nopeastikin.

Tyypillinen kiistatilanne liittyy siihen, että työntekijä haluaa jotain, mihin työnantaja ei syystä tai toisesta halua suostua. Tällöin voidaan joutua tilanteeseen, jossa työnantajan toiminta käydään läpi tiheällä kammalla jopa viiden vuoden ajalta sen selvittämiseksi, että työlainsäädäntöä on kaikin osin noudatettu.

Hyvä tarkoitus voi tulla työnantajalle kalliiksi, jos työnantajan toiminta ei ole ollut työlainsäädännön raamien sisäpuolella. Tämä koskee usein myös sellaisia tilanteita, joissa työntekijä on alun perin ollut yhtä mieltä työnantajan kanssa. Lainsäädännöstä ei valitettavasti löydy työnantajalle suojaa tietämättömyyttä vastaan.

Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että työnantajan ja työntekijän hyvässä yhteisymmärryksessä tekemä sopimus ei sidokaan työntekijää. Lisäksi tilanteen selvittäminen vaatii usein paljon aikaa, jota harvalla meistä on liikaa käytettävissä. Paitsi rahan ja ajan hukkaa, tilanteeseen liittyy myös riski kielteisestä julkisuudesta.

Työlainsäädännössä on lukuisia pääsääntöjä, jotka usein ensilukemalta tuntuvat selkeiltä ja yksinkertaisilta. Työnantajan ei ole suositeltavaa pelata pelkkien pääsääntöjen varassa, koska niistä on olemassa lukuisia poikkeuksia. Käytännön elämä on monin verroin yllätyksellisempää ja monimuotoisempaa. Myös oikeuskäytäntö ja tietyn toimialan käytännöt voivat vaikuttaa suurestikin siihen, mikä on työnantajalle riskittömin ja järkevin toimintatapa.

Jokaisen työnantajan ja työnantajan edustajana toimivan on suositeltavaa hankkia perustiedot työoikeuden keskeisistä pelisäännöistä ja siitä, miten niitä tulee käytännössä soveltaa. Järkevästi toimiva työnantaja selvittää myös, missä muodossa ja miten asioista tulee sopia.

Outi Tähtinen

Outi Tähtinen

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy


Blogin kirjoittaja toimii Castrén & Snellmanilla asianajajana ja toisena työoikeustiimin vetäjänä.

Hän on kirjoittanut yhdessä Helsingin Seudun Kauppakamarin lakimies Kirsi Parnilan kanssa ”Työsopimuslaki käytännönläheisesti”-teoksen,  joka on juuri julkaistu.

Viisi vinkkiä yrityksen asiakasviestinnän yhtenäistämiseen hankalissa tilanteissa

Paremmin sanottu kuin tehty1. Miettikää, millaisia tekstejä voitte yhdenmukaistaa yrityksenne viestinnässä. Yhtenäinen tyyli, johon kuuluvat esimerkiksi valmiit vastauspohjat tai -fraasit, joita voi tilannekohtaisesti muokata, säästävät parhaimmillaan työaikaa ja antavat apua kiperässä tilanteessa, kun asiakkaan ärhäkkä viesti harmittaa.

2. Pohtikaa, mikä on yrityksellenne sopivaa tyyliä pahoitteluviesteissä tai reklamaatioihin vastaamisessa. Vastataanko viesteihin minä- vai me-muodossa? Pahoitellaanko vai pyydetäänkö anteeksi? Suositaanko teitittelyä sinuttelun sijaan? Vastataanko kaikenikäisille samalla tavalla? Kannattaa keskustella yhdessä siitä, mitkä ovat tyypillisimpiä tilanteita, jotka toistuvat ja joita joudutaan käsittelemään. Miettikää samalla, mitä muita hyötyjä yhdenmukaistamisesta voisi olla kuin vain ajansäästö.

3. Myös vastausviestin kielen on oltava hyvää, eli pilkkujen, yhdyssanojen ja ilmausten muotoilujen on oltava kohdillaan. Tästä syystä yrityksen kannattaa panostaa kielenhuollon koulutuksiin. Kielenhuoltoa voi opiskella myös itse ja ilmaiseksi, sillä esimerkiksi netti on täynnä hyödyllisiä ja ilmaisia oppaita, joista saa apua helposti omaan työhön. Yrityksen toiminta on asiakkaan mielestä todennäköisesti valituksen ja reklamaation jälkeen entistä huonommalla tolalla, jos teksti vilisee kirjoitusvirheitä ja annetaan vaikutelma, ettei oikeakielisyydestä välitetä.

4. Selkeä vastausrakenne auttaa viestin saajaa vastaanottamaan viestin sisällön. Selkeästi ryhmitellyt, lyhyet tekstikappaleet auttavat asian hahmottamisessa. Jokaisen vastaajan kannattaa miettiä, mikä on paras viestin vastausrakenne, johon kuuluvat kiitokset ja pahoittelut sekä tarvittavat perustelut ja lisäkysymykset tilanteesta riippuen.

5. Harkitkaa, voisitteko koota työpaikallanne ryhmän, joka miettii vastaamisen tyyliin, fraaseihin, mallivastauspohjiin ja kielenhuoltoon liittyviä asioita. Kannattaa myös luetuttaa oma asiakkaalle lähtevä vastausviesti työkaverilla ennen lähetystä, jotta pahimmat kärkevyydet tulevat poistetuksi ja itsellekin jää parempi mieli asian hoidosta.

Teksti: Taina Parviainen

——————————————–

Paremmin sanottu kuin tehty ilmestyy joulukuussa 2017.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään 26.1. 2018 Ilmoittaudu mukaan täältä.

KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston käyttöönotto korvasivat aikuiskoulutuksessa perinteisen kirjan

Suomen liikemiesten kauppaopisto– KauppakamariTieto on meillä käytössä laajasti aikuiskoulutuksessa, sanoo Helsinki Business College Oy:n koulutuspäällikkö Kirsi Järvinen, joka vastaa aikuisten näyttötutkinnoista ja näihin liittyvästä valmistavasta koulutuksesta.

Helsinki Business College Oy järjestää sekä nuorten että aikuisten ammatillista koulutusta liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan koulutusaloilla. Aikuiskoulutuksessa aloina ovat johtaminen ja esimiestyö, yrittäjyys, taloushallinto sekä sihteeri- ja myyntityö.

Kirsi Järvinen

– KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston aihealueet ovat olleet juuri sopivia meidän koulutusalueillemme, sanoo Kirsi Järvinen

– Aiemmin valmistavaan koulutukseemme kuului niin sanotusti orientoiva johtamiseen tai esimiestyöhön liittyvä kirja. Pääkouluttajamme valitsi tietyn teoksen, jonka kaikki lukivat. Ammattikirjaston käyttöönotto korvasi perinteisen kirjan käytön. Nyt olemme pystyneet laajentamaan kirjatarjontaamme niin, että jokainen opiskelija on voinut valita orientoivaksi kirjaksi itseään kiinnostavan kirjan, hän sanoo.

KauppakamariTieto-palvelu on käytössä Helsinki Business Collegessa kaikissa valmistavan koulutuksen ohjelmissa myös niin sanottuna ”lisälukemisena” ja itseopiskelua varten. Opiskelijoille on luotu käyttäjätunnus ja salasana, joilla he pääsevät kätevästi kirjautumaan palveluun mistä vain. Tämä on koettu toimivana ratkaisuna. Järvinen toivookin, että heillä mahdollisimman moni opiskelija ottaisi tämän palvelun aktiiviseen käyttöönsä ja ammentaisi sieltä kaiken tarvitsemansa tiedon koulutuksensa aikana.

– KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston aihealueet ovat olleet juuri sopivia meidän koulutusalueillemme. Sieltä löytyy talouteen, esimiestyöhön, johtamiseen ja myyntiin liittyvää ajantasaista tietoa sekä ammattikirjallisuutta, jota opiskelijamme tarvitsevat. Koemme, että tämä palvelu on yksi lisä perinteiseen valmistavaan koulutukseemme.

Teksti: Taina Parviainen
Kuva: Tajzan Sharif

Tutustu palveluun: http://www.kauppakamariTieto.fi

Tilaa koekäyttötunnukset KauppakamariTieto-palveluun ja kokeile maksutta: https://www.kauppakamarikauppa.fi/kauppakamaritieto-kokeile-ilmaiseksi.html

Samalla voit tilata tunnukset Ammattikirjastoon, jossa valittavana on viisi kokoelmaa: Talous, Työsuhde, Juridiikka, Johtaminen ja Myynti, markkinointi ja viestintä.

Tutustu Ammattikirjastoon: http://kauppakamaritieto.fi/fi/s/ak/

Jos olet kiinnostunut palvelusta oppilaitoskäytössä, ota yhteyttä:

KauppakamariTiedon myynti
Kati Paakkunainen
09 2286 0312
kati.paakkunainen(at)helsinki.chamber.fi

Jos haluat tilata esittelyn palvelun sisällöstä oppilaitokseesi, ota yhteyttä:

KauppakamariTiedon toimitus
Taina Parviainen
09 2286 0315
taina.parviainen(at)helsinki.chamber.fi