Ammattikieli – valtti vai vihollinen?

Kuva: futureimagebank.com

Uusimmassa Kielikellossa eli kielenhuollon tiedotuslehdessä kirjoitetaan lääketieteen kielestä. Lääketieteen kieli kuuluu luultavasti maallikoille vaikeimmin avautuviin ammattikieliin, mutta alalla kuin alalla lienee silti sanastonsa, jota kuka tahansa asiaan vihkiytymätön ei ensi lukemalta ymmärrä.

Ammattikirjat on usein suunnattu juuri tietyn alan asiantuntijoille, eikä lukijalle tarvitse selittää jokaista erikoistermiä erikseen. Toisaalta joskus kirjan lukijakunta voi olla laajempi, jolloin on otettava huomioon erilaiset lukijat. Eikä kyse ole pelkästä kielestä, vaan myös käsittelytavasta. Tarvitaanko toistoa, vai meneekö asia perille kertaheitolla? Kirjoittajan ei tietenkään kannata myöskään aliarvioida lukijaansa – tarkkasilmäinen tajuaa, jos tekstissä tankataan itsestäänselvyyksiä.

Kohderyhmän onkin tärkeää olla tiedossa, kun kirjaa lähdetään suunnittelemaan. Onko kyseessä vaikkapa perehdyttävä opas uraansa aloitteleville, vai käyttävätkö sitä käsikirjana alalla pitkään toimineet konkarit?

Myös lauserakenteet saattavat muodostua alalla omanlaisikseen – Kotimaisten kielten keskus (Kotus) ei ole turhaan perustanut esimerkiksi hanketta, jossa tutkitaan säädöskieltä ja sen ymmärrettävyyttä monelta eri kannalta. Tutkimusryhmän mietteitä voi lukea myös Kotuksen Leksa-säädöskieliblogista.

Erikoistunut ammattikieli puolustaa varmasti paikkaansa alan sisällä, mutta ongelmia voi syntyä silloin, kun yritetään kertoa asiasta laajemmalle yleisölle. Esimerkiksi tutkimustuloksista voi olla kiinnostavaa lukea muunkin kuin tietyn alan asiantuntijan, mutta ymmärtämisen edellytyksenä on usein, että kirjoittaja osaa ja uskaltaa hellittää otetta ammattikielestä.

Alojen sisäpiirin sanaston lisäksi on vielä työpaikkojen oma kielimaisema, jossa esiintyy vielä pienemmän piirin slangia.  Millaista ammattislangia sinun alallasi on? Pystytkö selittämään esimerkiksi oman työnkuvasi niin, että kuka tahansa kadulla vastaan tuleva ymmärtää, mistä on kyse? Tuskin kuitenkaan rakettitieteestä.

Ensiapua vaikeaselitteisiin sanoihin voi hakea esimerkiksi Sanastokeskus TSK:n termipankista TEPAsta.

2 kommenttia artikkeliin ”Ammattikieli – valtti vai vihollinen?

  1. Paluuviite: Mistä on hyvä ammattikirja tehty? « Ammattikirja.fi

  2. Paluuviite: Ammattilainen ja kirjat | Ammattikirja.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s