Marjatta Jabe: Nuori testaa esimiehensä

erilaisten_ihmisten_johtaminen_etukansi2_300x425

Omat vanhemmat eivät nykynuorille ole yhtä tärkeitä kuin keski-ikäisille ihmisille. Näin esimies on myös isän ja äidin korvike. Hyvä johtaminen on erittäin tärkeä työpaikan valintakriteeri. Nuori ei kuitenkaan ole helppo johdettava. Hän kyllä haluaa tehdä töitä, ja mielellään kimpassa ikätovereidensa kanssa, mutta haasteena on saada hänet työskentelemään saumattomasti tiimeissä, joissa on myös vanhempia työntekijöitä.

Nuori ei usko auktoriteetteihin. Esimiehen on ansaittava johtajan paikkansa, asema ei siihen riitä. Parinkymmenen korvilla oleva kaipaa esimiestä, joka on kuin opas tai teatteriohjaaja. Kun kappaletta esitetään, ohjaaja ei edes ole paikalla. Työntekijät ovat näyttelijöitä, ja yleisönä toimii asiakas.

Parikymppinen kertoo kysymättäkin, mitä hän tahtoo, ja on tottunut väittelemään auktoriteetteja vastaan. Hän kysyy usein: ”Mitä tarkoitat?” ja ”Miksi näin tulee tehdä?” Esimiehen ideoita ei noin vain osteta.

Tarjolla on yhä enemmän valinnan mahdollisuuksia, mutta nuoret tietävät, mitä he haluavat – ja haluavat sen nopeasti. Yritysten on pakattava tuotteensa ja palvelunsa helposti saataviksi elämyksiksi. Ei ainoastaan kuluttajamarkkinoista tule kokemusvetoisia, vaan myös työmarkkinoista.

Yrityksellä on oltava hyvä tarina, joka vetoaa nuoriin. Ja mitä vaikeampi ammattilaisia on löytää, sitä iskevämmän tarinan yritys tarvitsee.

”Työnantajan tulee olla uskottava. Työn on oltava kiinnostava, ihmisten mukavia, ja koko ajan on oltava uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Hyvä visio on kuin kiinnostava näytelmä, jossa nuoret haluavat olla tähtiä”, ruotsalainen tulevaisuudentutkija Thomas Fürth kuvailee.

Nuori haluaa, että hänet nähdään. Hän haluaa, että saa osallistua, kehittyä ja tehdä työtä, johon hän uskoo ja jota hän pitää tärkeänä. Nuorten odotusten mukaisesti johtamiskäytännöt ja -järjestelmät muuttuvat yksilöllisemmiksi, joustavammiksi, läpinäkyvämmiksi ja avoimemmiksi.

Johtajalta odotetaan näkemystä ja kykyä innostaa. Urapolku aina vain ylöspäin on mennyttä maailmaa. Nuorten mielestä ura voi edetä mihin suuntaan tahansa. Tärkeintä on oman tien kulkeminen. Ennen asiat sovittiin paperilla ja arvon mittana oli useimmiten raha. Nyt näkymättömät ehdot ratkaisevat työpaikan vetovoiman.

Ruotsalaisten Tomas Idergardin, Peter Lagesonin ja Karin Larssonin tekemässä tutkimuksessa mukana olleet nuoret akateemiset käyttivät mielellään sellaisia sanoja kuin yksilöllinen ratkaisu, joustavuus, innostava työympäristö, valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa.

”Me nuoret haluamme vaikuttaa työhömme sekä siihen, milloin me ylipäätään teemme töitä ja milloin emme. Haluamme opiskella ja tehdä töitä myös ulkomailla, nähdä uusia paikkoja, tavata uusia ihmisiä ja saada uusia vaikutteita”, Idergard esittää.

Entistä useammat nuoret toimivat vapaaehtoisorganisaatioissa tai pitävät välillä sapattia. Pysyvyys ei ole itseisarvo. Pitkän työsuhteen ansiosta annettu kultakello tai prenikka on pikemminkin kirosana kuin arvostettu palkinto.

Nyt eivät ainoastaan nuoret tee poikkeavia uravalintoja, vaan ilmiö on leviämässä laajemmalle. Yhä useampi varttuneempi seniorikin tekee työshoppailuja siinä missä nuorikin, motiivit tosin saattavat olla toiset.

Teksti: Ote Marjatta Jaben kirjasta Erilaisten ihmisten johtaminen. Kirja ilmestyy tammikuussa 2017. Ilmoittaudu kirjan julkistamistilaisuuteen tästä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s