Onko sinun vaikea keskittyä työpäiviesi aikana? Näillä kolmella keinolla pystyt tukahduttamaan tärkeiden töidesi tärvääjät.

Hukutko sähköpostiisi? Onko työpäiväsi täynnä jatkuvia keskeytyksiä ja tehottomia palavereja? Tuntuuko, että päivät ovat jatkuvaa tulipalojen sammuttelua? Mikäli koet, että useimmat työpäiväsi muistuttavat edellä mainittua, voin lohduttaa sinua kertomalla että kuulut suomalaisten asiantuntijatyötä tekevien enemmistöön.

Olen vuodesta 2012 asti kouluttanut yli 9.000 suomalaista järkeistämään työtapojaan yksinkertaisilla ja todistetusti toimivilla tekniikoilla. Koulutuskokemukseni kautta väitän, että ajatustyöläisen suurin yksittäinen haaste ovat ajatustyön jatkuvat keskeytykset.

Miksi keskeytykset ovat niin haitallisia ajatustyössä?

Keskeytykset syövät keskimäärin 2–3 tuntia ajatustyöläisen jokaisesta työpäivästä ja tosiasiassa keskitymme keskimäärin yhteen tehtävään vaivaiset 11 minuuttia ennen kuin meidät keskeytetään. Pahimmillaan, mikäli keskeytynyt tehtävä on vaativa, meiltä voi mennä jopa 20 minuuttia palauttaa keskittymisemme keskeytystä edeltävälle tasolle.

Tämä tarkoittaa sitä, että tunnin työtehtävä saattaakin syödä kaksi tuntia työaikaasi, jos sinut keskeytetään kolme kertaa tehtävän aikana. Lisäksi on hyvin lähes varmaa, että työn jälki huononee keskeytysten takia. Näiden tutkimustulosten valossa keskeytysten välttäminen on ehkä tärkein yksittäinen työtehoa lisäävä tekijä ja tämän vuoksi haluan esitellä kolme parasta keinoani keskeytysten välttämiseen.

Ratkaisu 1: Älä seuraa sähköpostiasi reaaliaikaisesti

Suomalainen ajatustyöläinen saa keskimäärin 60 sähköpostia työpäivän aikana, eli noin 7-8 minuutin välein. Tämän vuoksi sähköposti saattaa olla pahin yksittäinen ajatustyön keskeyttäjä.

Siksi suosittelenkin, että poistat kaikki ilmoitukset saapuneesta ja lukemattomasta sähköpostista kaikilta laitteiltasi ja siirryt lukemaan sähköpostisi keskitetysti 2-3 kertaa työpäivän aikana. Alussa näiden sähköpostin käsittelyaikojen ajastaminen säännöllisin kalenterimerkinnöin saattaa olla hyödyllistä.

Mikäli jollain on tätä kiireellisempää asiaa, niin hän kyllä keksii keinot tavoittaa sinut. Ajan myötä kollegasi ja asiakkaasi myös oppivat, että sinua ei kannata yrittää tavoitella sähköpostitse, mikäli asia on oikeasti kiireellinen (useimmat sähköpostit eivät ole). Lisäksi suosittelen kertomaan kaikille, että luet sähköpostejasi keskitetysti pari kertaa päivässä, jotta he tietävät että et jatkossa vastaa minuuttien sisällä sinulle lähetettyihin sähköposteihin.

Ratkaisu 2: Tee keskittymistä vaativat tehtävät etänä

Älä tee yli 20 minuutin syvää keskittymistä vaativia tehtäviä omalla työpisteelläsi. Yleisimpiä ulkoisia työn keskeyttäjiä ovat työkaverisi, jotka tulevat työpisteeseesi tai toimistoosi.

Tämän voit estää tehokkaasti kalenteroimalla haastavammat itsenäiset tehtävät etäpäivillesi tai siirtymällä pois työpisteeltäsi esimerkiksi vapaaseen kokoushuoneeseen, puhelinkoppiin tai hiljaiseen huoneeseen. Suosittelenkin asiantuntijatyötä tekeviä pitämään vähintään yhden etäpäivän viikossa, jotta haastaville tehtäville on helppo järjestää riittävästi keskeytyksetöntä työaikaa.

Lisäksi työpäivien pilkkominen toimisto- ja etäosiin on usein hyödyllistä esimerkiksi siten, että teet keskittymistä vaativat työt aamulla kotona ennen kuin siirryt konttorille palavereihin ja muihin yhteistyötä vaativiin hommiin.

Ratkaisu 3: Suitsi älypuhelimesi ilmoitukset

Suosittelen karsimaan älypuhelimesta ilmoitusääniä ja kuvakkeita rankalla kädellä, sillä mikäli säilytät oletusasetukset kaikissa sovelluksissasi, tulee älypuhelimesi keskeyttämään sinut kymmeniä kertoja jokaisen työpäiväsi aikana. Olen luonut itselleni seuraavan laisen viestintäsovellusten ”vasteaikahierarkian”.

Itse vastaan nopeimmin tekstiviesteihin ja puheluihin, sillä pidän näissä älypuhelimessani ääniä päällä aina kun pystyn.

Puolestaan WhatsApp:sta ja sähköpostisovelluksesta olen poistanut kaikki ilmoitusäänet, sillä ne keskeyttäisivät työtäni aivan liian usein. WhatsApp on toiseksi nopein tapa tavoittaa minut, sillä siinä pidän päällä push-ilmoituksia ja näen vastaamattomista viesteistä kertovan punaisen kuplan aina, kun katson älypuhelimeni aloitusnäkymää.

Sähköpostisovellukseni olen siirtänyt kolmannelle älypuhelimeni välilehdelle sekä poistanut push-ilmoitukset ja punaisen kuplan. Näin ollen, minun pitää aktiivisesti haluta tarkistaa älypuhelimellani sähköpostit ja teenkin sen vain silloin, kun todella haluan.

Lisäksi suosittelen, että pidät älypuhelimesi pois näkökentästäsi silloin kun haluat keskittyä vaativaan työhön tai toisten ihmisten kanssa keskustelemiseen. Mielestäni on myös ehdottoman tärkeää, että rauhoitat makuuhuoneesi älypuhelimilta, tableteilta, telkkareilta ja läppäreiltä.

”But wait, there’s more.”

Huomannet, että olen käsitellyt tässä ainoastaan ulkoisia keskeyttäjiä. Tutkimusten mukaan kuitenkin noin puolet keskeytyksiä tulee omien korviemme välistä. Kutsun itse näitä sisäisiä keskeyttäjiä ”Ai hitto.”-hetkiksi: esim. ”Ai hitto, unohdin soittaa Millalle” tai ”Ai hitto, minunhan piti valmistella huomisen esitys jo eilen”.

Myös näitä sisäisiä keskeytyksiä on mahdollista vähentää merkittävästi, ja sitä varten suosittelen perehtymään uutuuskirjaani ”Viisas pääsee vähemmällä 2.0. – 52 päivitettyä vinkkiä tehokkaampaan ja onnellisempaan elämään.”, joka on saatavilla painettuna kirjana sekä myös e-kirjana ja äänikirjana Bookbeat ja Storytel-palveluista.

Teksti: Sampo Sammalisto


Kirjan kirjoittaja, filosofian tohtori Sampo Sammalisto, on suosittu bloggari ja kouluttaja, joka on valmentanut yli 9.000 suomalaista asiantuntijaa ja johtajaa Suomen johtavissa organisaatioissa. Hän on myös ollut Radio NRJ:n viikoittainen vakiovieras sekä esiintynyt kymmenissä kotimaisissa medioissa. Sampo on itse tehnyt ajatustyötä yli 15 vuotta sekä pienissä että suurissa organisaatioissa. Löydät Sampon blogin osoitteesta http://viisaampaatyota.com.

Tehokkaimmat tyylikeinot otsikkoon Top-5

Joulukuussa 2019 ilmestyi uusin kirjani, Kaikenkattava sisällöntuotannon opas yrityksille. Sisällöntuotanto on laaja alue, joten poimin siitä tähän blogipostaukseen yhden teeman: otsikoinnin.

Erilaisia otsikkotekniikoita on tietenkin satoja, mutta poimin tähän listaan viisi omaa suosikkiani, jotka toimivat yritysten sisällöntuotannossa.

Jokaisen tyylikeinon kohdalla on viisi esimerkkiä, jotka valottavat tyylikeinon käyttömahdollisuuksia. Esimerkkien aihepiirit ovat aina samat:

  1. puhelinlaskut ja -liittymät
  2. vatsakivut
  3. nukkuminen
  4. somekohut
  5. ulkomaanmatkailu.

Näin pystyt vertailemaan sitä, kuinka samasta aihepiiristä saa tehtyä erilaisia otsikoita eri tyylikeinojen avulla.

Parhaat otsikointikeinot, ole hyvä:

  1. Itse keksitty sana
    1. Oletko sinäkin puhelimesi kanssa tavallinen tarrakoura?
    2. Riesavatsa ja kiusapötsi
    3. Painajaisen vastakohta on nostajainen – kiva uni, josta ei malta herätä
    4. Somepyöriäinen ui sosiaalisessa mediassa
    5. Oletko matkoilla ollessasi jatkaaja vai huristi?
  2. Vertaus ja metafora
    1. Onko puhelinlaskusi isompi kuin palkkasi?
    2. Vatsa kuin kivi ja maha kuin pallo
    3. Olitko tänään kuin nukkuneen rukous?
    4. Somen säilä on miekkaa mahtavampi
    5. Oletko reissuorava, joka hamstraa tarjouspähkinöitä puunkoloon?
  3. Tarkoituksellinen tyylirikko tai yllättävä näkökulma otsikon lopussa
    1. Puhu, paasaa ja pälätä – mutta maksa laskut
    2. Täytekakkua, kermavaahtoa, sokerilimua, irtokarkkeja – ja lopuksi yksi omena
    3. Krooh, pyyh ja mitä helvettiä onko kello jo noin paljon?
    4. Some on riitelyä, huijauksia, kiusaamista, blokkaamista – ja myös ikuista ystävyyttä
    5. Oletko jo kokenut Ranskan, Rooman ja Räyskälän?
  4. Numero
    1. 15 tapaa säästää puhelinkuluissa
    2. Lukijoiden terveellisimmät vatsavinkit: lue 28 reseptiä parempaan aamupalaan
    3. Tuliko viime yönä mittariin 4 vai 8 tuntia? Ja miten se vaikuttaa vireyteesi?
    4. 20 keinoa selvitä somekohusta – ja 5 keinoa aiheuttaa niitä
    5. 8 upeaa eurooppalaista matkakohdetta, joista et ole kuullutkaan
  5. Pitkä tarinaotsikko (klikkityyliin tai neutraalimmin)
    1. Puhelinlaskun eurot voivat olla merkki rakkaudesta. Kenelle soitat pitkiä puheluita – ja mitä se kertoo suhteestanne?
    2. Ensin Annan, 32, vatsaa ”vain kivisti”, ja sitten olikin aika juosta lääkäriin. Mistä tunnistat vakavat oireet?
    3. Mitä unia suomalaiset näkevät? ”Uneni alkaa aina lapsuudenkodistani, ja sitten tapahtuu kummia”
    4. Eräänä päivänä Eero, 16, latasi Instagramiin kuvan – nykyään hän tienaa kymppitonneja kuvillaan
    5. Hups mitä kävikään Ellalle, 5, Teneriffalla! Katso lukijan hauska kuva!

PS. Kirjassa listaan tyylikeinoja vielä viisi lisää. Osta kirja, niin saat työkalupakkiisi otsikkovinkkejä tuplasti enemmän.

Katleena Kortesuo

4. luukku – Kohti unelmabisnestä

Ammattikirja.fi:n vuoden 2019 adventtikalenterissa seikkaillaan digimarkkinoinnin maailmassa. Kirjailija Minna Komulainen jakaa blogissa ajatuksiaan aiheesta ja siitä, mikä on trendinä tulevana vuonna. Lisää aiheesta on luettavissa hänen kirjassaan Menesty digimarkkinoinnilla.


 ”On kaksi tapaa laajentaa bisnestä. Tutki, missä olet hyvä ja laajenna siitä. Tai määrittele mitä asiakkaasi tarvitsevat ja työstä siitä askeleet taaksepäin nykyhetkeen, millaista uuden oppimista se vaatii.”- Jeff Bezos, Amazon

Vuodenvaihde on usein muutoksen aikaa. Oman liiketoiminnan uudelleen muotoilu voi auttaa eteenpäin. Miten hyödyntää olemassa olevia resursseja ja löytää alueita, mihin uutta osaamista voi lähteä kasvattamaan? Miten saada yrityksen organisaatiokulttuuri tukemaan muutosta?

Muutos lähtee näistä askelista:

  1. Unelmoi liiketoimintasi uudelleen
  2. Arvioi arvoketjusi uudelleen
  3. Tavoita asiakkaat uusilla tavoilla
  4. Rakenna organisaatiosi uudelleen

Liiketoiminnan uudelleen kuvittelu lähtee liikkeelle peruskysymyksestä: Missä liiketoiminnassa me olemme mukana? Miten tuottaa ja luoda arvoa? Liiketoimintaa kannattaa lähteä määrittelemään  asiakkaiden ympärille, ei tuotteiden tai kilpailijoiden perusteella.

Miten yritys löytää uusia malleja tuottaa asiakkaalle arvoa?

Painopisteenä on muutos tuotteesta palveluksi, Product-as-a-service. Saadaanko siihen tuotua elämystä, analysoitua asiakasdataa uudella tavalla tai tuotettua asiakaskeskeisiä innovaatioita? Ja mitä se vaatii organisaatiolta? Kirjassani Menesty digimarkkinoinnilla olen kuvannut, miten digiajassa voi rakentaa uusia liiketoimintamalleja asiakkaan tarpeiden pohjalta.

Alustamallit jatkavat kasvuaan. Ne lisäävät myyjien saavutettavuutta, luovat paremmin arvoa kuluttajille, laajentavat markkinoiden kasvua, lisäävät skaalautuvuutta, sitovat vähemmän pääomia ja mahdollistavat innovaatioita.

Näin alustamallia voi kehittää liiketoiminnaksi:

  • kasvattamalla kriittistä massaa
  • kehittämällä tai hankkimalla alustateknologian
  • kohdentamalla tiettyyn ryhmään ensin  
  • tarjoamalla alustan toiselle osapuolelle etuja niin, että se lisää kysyntää alustan toisella puolella
  • Freemium-mallilla saadaan käyttäjät omaksumaan alustan käyttö

Vaikka alustamalli ei ratkaisekaan kaikkien yritysten liiketoimintahaasteita, niin jotain ideaa siitä kannattaa poimia matkaan. Vaikka oma bisnes olisi jumissa, niin aina kannattaa miettiä, millainen olisi oma unelmabisnes, ja lähteä kasvattamaan sitä kohti unelmaa askel kerrallaan.

Konkreettisia työkaluja muutokseen ja innovointiin löytyy myös kirjastani Menesty digimarkkinoinnilla.

Lähde: Sunil Gupta. 2018. Driving digital strategy – A guide to Reimagining your business. Harvard Business Review Press. Boston. 267 s.


Minna Komulainen

Tekniikan tohtori, KTM Minna Komulainen on tutkinut digitalisaation mahdollisuuksia suomalaisissa pk-yrityksissä. Hän bloggaa digimarkkinoinnista, luovuudesta ja yrittäjyydestä digitaalinenliiketoiminta.fi-blogissa. Kauppakamarikustannus on julkaissut hänen  tietokirjansa Menesty digimarkkinoinnilla.

Satu Berlin löysi muutoshankkeista palkitsevan työn merkityksen

– Halusin tehdä työn merkityksellisyydestä ja työmotivaatiosta käsin kosketeltavia ja kehittää ratkaisuja, joiden avulla jokainen voi muuttaa nykyistä työtään yhä inspiroivammaksi, sanoo KTT Satu Berlin, kun kysyn, mikä sai hänet innostumaan pian ilmestyvän Palkitseva työ -kirjan kirjoittamisesta.

Johtavana konsulttina toimiva Berlin on käynyt uransa aikana läpi erilaisia strategisia muutoshankkeita ja sanoo huomanneensa, että organisaatiomuutokset ovat loistavia mahdollisuuksia ajatella omaa uraansa uusiksi. Hyvässäkin tilanteessa ihmisen täytyy jatkuvasti tietää, mitä hän työltään haluaa. Lisäksi pitää olla kykyä uudistua, jotta työ pysyy innostavana päivästä toiseen eikä muutu yhdentekeväksi pakkopullaksi.

– Toivon, että kirjan avulla lukija pystyy tunnistamaan päivittäisessä työssä ilmenevät tilaisuudet oman työn kehittämiseen sekä työelämätarpeensa on sitten kyse esimerkiksi arvostuksen tai tarkoituksen tunteen kasvattamisesta, uusien kehittymismahdollisuuksien löytämisestä tai työssä jaksamiseen panostamisesta. Tavoitteeni on tarjota ratkaisuja, joilla nykyistä työtä voi muuttaa palkitsevaksi yhdessä esihenkilön ja kollegoiden kanssa, hän luettelee omia pyrkimyksiään.

Työelämää voi tarkastella myös positiivisesta vinkkelistä

Nykyään puhutaan paljon työpaikkojen epäkohdista, kuten uupumuksesta, kiusaamisesta, häirinnästä ja jaksamisesta yleensä. Berlin on halunnut tarkastella työelämää eri vinkkelistä. Hän toivoo, että tyytymätön ihminen tekee tilanteelleen jotakin mahdollisuuksien mukaan.

Berlinin mukaan ei ole helppoa yksilöidä, mikä on työpaikoilla suurin haaste tai vaikeus, jotta saadaan esteet pois ja toimintakulttuuriin ja yksilön elämään muutos. Jokainen organisaatio ja siellä vallitsevat tilanteet ovat omanlaisiaan.

– Haasteet voivat olla monenlaisia. Ihmisillä voi olla vaikeuksia linkata omaa tarkoitustaan työpaikan missioon. Työssä saattaa saada liian vähän ja huonolaatuista ohjausta ja palautetta, jolloin helposti kokee, ettei omaa suoriutumista arvosteta.

Lisäksi Berlin sanoo, että toisinaan palkkiot eivät kannusta ja työssä ei pääse riittävästi kehittymään. Työssä saattaa olla myös liian vähän vaikutusmahdollisuuksia tai huonot välit esihenkilön ja kollegoiden kanssa. Näihin tilanteisiin voidaan puuttua, kun ihmiset tiedostavat entistä paremmin, mitä täytyy muuttaa ja keskustelevat ajatuksistaan esihenkilönsä, kollegoidensa tai muun luotettavan tahon kanssa sekä pyrkivät oma-aloitteisesti ajattelemaan ja tekemään asioita uudella tavalla.

– Esihenkilön on oltava valmentava, ratkaisukeskeinen ja esteitä poistava. Luottamukselliset ja läheiset välit edistävät epäkohtiin puuttumista. 

Motivaatiota ei voi kaataa saavista eikä ketään voi käskeä

– Motivaatiota ei voi kaataa saavista, eikä ketään voi käskeä, että ”Nyt motivoidut!”

Berlin sanoo, että esihenkilöt ja johto voivat kuitenkin vaikuttaa monella tavalla työmotivaatioon heijastuviin tekijöihin, esimerkiksi antamalla tunnustusta, coachaamalla avoimissa asioissa, luomalla työhön tarkoitusta, kehittymisen paikkoja, tehokkaat työskentelytavat ja vaikutusmahdollisuuksia.

Näin edistetään hyvää suoriutumista ja tiimin tavoitteisiin pääsemistä.

– Tiimeissä tulee olla psykologista turvallisuutta, luottamusta sekä halukkuutta auttaa muita. Työntekijöiden näkeminen kokonaisvaltaisesti eikä ”vain” työntekijöinä edistää motivoitumista, hän sanoo.

Motivoimattomuusongelmat eivät kuitenkaan useimmissa tapauksissa ole yksin yhteisön tai yksilön ongelmia.

– Motivoitumisongelmat voivat johtua niin yhteisöstä kuin yksilöstä, ja ne varmasti ruokkivat toinen toisiaan. Esimerkiksi tylsiltä tuntuvat tehtävät tai pomottava kohtelu kollegan suunnalta ovat melkoisia motivaatiosyöppöjä.

Berlin kuitenkin korostaa, että jokainen voi omalla toiminnallaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten epäkohtiin suhtautuu: päättääkö olla tilanteiden vietävänä vai johtaa itseään mielekkäämmän työtilanteen saamiseksi. Rohkaisevat ajatusmallit, eli se, että kokee olevansa inspiroivan työn arvoinen ja viitsii toimia olosuhteiden muuttamiseksi, edistää omaa toimintaa.           

Tulevaisuudessa korostuvat itsensä johtaminen ja kehittäminen

Itsensä johtaminen ja oman osaamisen ajankohtaisena pitäminen korostuvat tulevaisuudessa entisestään. Työ voi koostua samaan aikaan sekä palkkatyöstä että yrittäjänä toimimisesta.

– Avointa ja tiedonjanoista asennetta tarvitaan, koska työn muodot muuttuvat ja työssä on kyettävä hyödyntämään uusinta teknologiaa, esimerkiksi tekoälyn muodossa.

Berlin uskoo, että esihenkilöiden on kyettävä yhä enemmän valtuuttamaan työntekijöitään ja luomaan tarkoitusta päivittäiseen työhön. Tietyt asiat pysyvät tärkeinä ajasta riippumatta: työssä on saatava ajankohtaista ohjausta ja palautetta sekä päästävä kokemaan yhteisöllisyyttä työkavereiden kanssa. Myös palkitsemisen on oltava kannustavaa.  

Berlin on positiivinen myös oman uransa ja tulevaisuuden suhteen.

– Työpaikkojen kehittäminen yhä inspiroivammaksi tulee olemaan minulle yhtä tärkeää kymmenen vuoden päästä kuin nyt! Näen itseni työskentelemässä esimerkiksi henkilöstöjohtamisen ja muutosjohtamisen parissa. Voisin olla myös tutkimassa työelämän ilmiöitä ja tekemässä koulutustyötä, hän sanoo loppuun.    

Taina Parviainen


Satu Berlinin teos Palkitseva työ julkaistiin 16.12.2019. Katso tallenne julkistamistilaisuudesta.

Kirjassa kerrotaan, miten työ muutetaan palkitsevaksi vaikuttamalla merkityksellisyyden kokemiseen ja motivaatioon. Se sisältää 40 käytännönläheistä tehtävää, joiden avulla lukija voi muuttaa nykyisen työnsä palkitsevaksi. Palkitseva työ on tarkoitettu tietotyöläisille, motivaation ja merkityksen työssään kadottaneille ja työhön uutta innostusta etsiville. Se tarjoaa keinoja myös siihen, miten positiivinen muutos säilytetään. Vaikka teos sijoittuu tietotyöhön, sen oppeja voi myös hyvin soveltaa kaikenlaisiin ammatteihin. Kuuntele aiheeseen liittyvä Chambercastin podcast täältä.

3. luukku – Empaattiset yritykset menestyvät

Joulu lähestyy ja mainoksiin ilmaantuvat taas punaiset sydämet. Miksi tunne on tärkeää liiketoiminnassa ja markkinoinnissa?

Ammattikirja.fi:n vuoden 2019 adventtikalenterissa seikkaillaan digimarkkinoinnin maailmassa. Kirjailija Minna Komulainen jakaa blogissa ajatuksiaan aiheesta ja siitä, mikä on trendinä tulevana vuonna. Lisää aiheesta on luettavissa hänen kirjassaan Menesty digimarkkinoinnilla.


Sisältö on magneetti, joka vetää asiakasta sinua kohti. Joulun lähestyessä kannattaa pohtia, miksi tunne on merkityksellistä liiketoiminnassa? Vaikka tekniikka olisi kuinka hienoa, niin kukaan ei halua ostaa, jos ihmiset eivät välitä sanomastasi. Teknisen kehityksen keskellä empatia korostuu, se antaa liiketoiminnalle valtavasti buustia. 

Digiajan pitäisi olla kulta-aikaa asiakkaiden tavoittamiseen

Koskaan ennen ei ole ollut niin paljon kanavia kuin nyt viestin perille saamiseen. Mutta jotta saisit huomiota, vain sillä on merkitystä, onko viestisi arvokas ihmisille.

Ihmiset ovat ylikuormitettuja, tietoa tulvii niin paljon joka kanavasta. On laskettu, että markkinoijalla on vain 8 sekuntia aikaa saada ihminen jäämään viestin äärelle. Kuluttaja vilkaisee näkemäänsä, onko siinä mitään häntä kiinnostavaa ja jatkaa sitten matkaansa.

Brändien kiillotusta tärkeämpää onkin rakentaa sitoutumista. Se tapahtuu auttamalla ihmisiä, olipa sitten kuluttaja- tai B2B-markkinoilla. Tärkeintä on tarjota apua, luotettavaa ratkaisua, kuten turvallista hoivaa. Bisneksestä on tullut luottamusbisnestä. Jos sitä ei ymmärretä, ja arvomaailma ei näy firman arjessa, niin asiakas lähtee.

Mikä kytkee asiakasempatian ja yrityksen myyntifunktion yhteen?

Palvelumuotoilun on tutkittu tuplaavan yrityksen arvon. Mitä validia sitten nämä palvelumuotoilijat, customer experience designerit tai muut sitten yritykselle voivat tuoda?

Palvelumuotoilun työkaluilla voidaan oppia tuntemaan asiakas paremmin:

– Miten hän löytää meidän asiakkaaksemme?

– Mistä hänet voi tavoittaa?

– Millaisia kipukohtia hänellä on? Mitä esteitä on käyttää palvelua?

– Mitä hän etsii, mistä unelmoi ja mitä haluaa?

Palvelumuotoilun kautta liiketoiminta alkaa järjestäytyä asiakkaan ympärille, sen mukaan miten se palvelisi asiakasta kaikkein parhaiten. Tärkeintä on olla koko ajan puheyhteydessä asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa tutustuakseen siihen, miten he navigoivat kohti hakemaansa ratkaisua.

Kehitä ostajapersoonat lisäämään myyntiä

 On tärkeämpää kehittää ostajapersoonien tarinaa siihen suuntaan, että se tarkentaa ennemminkin kysymykseen miksi kuin kuka. Silloin et enää määrittele (tai rajaa), ketkä ovat asiakkaitasi, vaan ympärillesi syntyy laajempi uusien potentiaalisten asiakkaiden ja toimijoiden verkosto. Asiakkaat löytävät sinut, kun vain peruspohja markkinoinnille on oikein rakennettu. Sisältö on magneetti, joka vetää asiakasta sinua kohti.

Asiakkaan mukaan ottamisen voi myös nähdä kuvana kokouspöydästä, jossa on tyhjä tuoli työntekijöiden välissä. Se on asiakkaan tuoli. Näin hän on ajatuksena mukana kokouksessa.

Kokeile näitä!

Kutsu asiakas mukaan ajatuksissasi jokaiseen kokoukseen, missä istut. Tarjoa hänelle oma tuoli ja kuuntele häntä. Kuule, mitä hän vastaa itselleen kysymykseen ”Mitä tämä tarjoaa minulle?”.

Unohda brändipuhe.

Anna asiakkaan tuntea, että tunnet hänet.

Tarkenna markkinoinnissa ostajapersoonien tarinaa vastaamaan kysymykseen MIKSI, ei KUKA. Niin ympärillesi syntyy laaja uusien potentiaalisten asiakkaiden verkosto.

“Market is at intersection of your purpose and customer’s passion.” Markkina löytyy siitä risteyksestä, missä sinun tarkoitusperäsi ja asiakkaasi intohimo kohtaavat.


Minna Komulainen

Tekniikan tohtori, KTM Minna Komulainen on tutkinut digitalisaation mahdollisuuksia suomalaisissa pk-yrityksissä. Hän bloggaa digimarkkinoinnista, luovuudesta ja yrittäjyydestä digitaalinenliiketoiminta.fi-blogissa.

2. luukku – Asiakaspolun taikakaava – Miten tavoitat kiinnostuneet asiakkaat verkossa?

Ammattikirja.fi:n vuoden 2019 adventtikalenterissa seikkaillaan digimarkkinoinnin maailmassa. Kirjailija Minna Komulainen jakaa blogissa ajatuksiaan aiheesta ja siitä, mikä on trendinä tulevana vuonna. Lisää aiheesta on luettavissa hänen kirjassaan Menesty digimarkkinoinnilla.


Asiakkaalla on unelma, ja sinulla on tarjota jotain sellaista, mikä vastaa asiakkaan unelmaa. Harvoin tosi elämässä on kuitenkaan sellainen tilanne, että uusia asiakkaita tulee ovista ja ikkunoista, vaan markkinoinnissa pitää tehdä ihan raakaa työtä. Avainkysymys on miten asiakas löytää juuri sinun luoksesi. Etsipä hän sitten kahvinkeitintä, digipalvelun tekijää, lomakohdetta tai uutta kotia, niin kiinnostuneen asiakkaan tunnistamiseen on olemassa omat keinonsa.

Mikä on asiakaspolkusi taikakaava?

Asiakkaan polku kulkee yleensä seuraavanlaista reittiä: kiinnostus – tiedon etsiminen – vertailu – päätös – saavuttaminen. Ole asiakkaan matkalla mukana ja viritä verkkosi sinne.

Palveluistasi kiinnostuneet asiakkaat voi tavoittaa seuraavasti:

1. Tunnista asiakkaan ostopolku. Selvitä, mistä asiakas hankkii tietoa unelmastaan. Ole siellä läsnä ja kuuntele, älä tyrkytä. Kerro asioista ja tue asiakkaan päätöstä.

2. Tee koukuttava sisältöstrategia, mitä sisältöä tarjoat ja missä kanavissa. Kirjoita sisältöä asiakkaan näkökulmasta, älä omasta kampiakselistasi tai muista teknisistä jutuista.

3. Laita nettisivujesi hakukoneoptimointi kuntoon. Tutki avainsanoja Keyword Plannerilla tai Googlen avainsana-työkalulla. Lisää avainsanoja nettisivujesi otsikkoon ja sisältöön. Näin nouset todennäköisemmin potentiaalisen asiakkaasi hakutuloksiin, hänen etsiessään tietoa unelmastaan.

4. Mainosta eri kanavissa, siellä missä asiakkaasikin on. Jos asiakkaasi saa tietoa sinusta sanomalehden tai matkailulehtien kautta, ole siellä näkyvillä. Tai jos hän vertailee vaikkapa kohteita netissä ja lukee suositteluja, niin Facebook, Instagram tai Tripadvisor ovat hyviä. Jos haluat kansainvälisiä asiakkaita, niin varmista että tieto on saatavilla nettisivuillasi myös niillä kielillä.

5. Ja sitten viimeisin, mutta tärkein. Kaiken perusta ovat myyvät nettisivut. Ne ovat yrityksesi digitaaliset kasvot. Jos nettisivusi ovat vanhanaikaiset, niin samanlainen mielikuva syntyy myös palveluistasi. Ajantasaisen ilmeen lisäksi, sivujen on oltava käytettävyydeltään sellaiset, että asiakkaan on helppo tehdä ostopäätös ja ostos. Kun mainostat, varmista, että asiakas ohjautuu sivuillasi suoraan tarjouksesi äärelle. Tässä auttavat esimerkiksi erilliset kampanjasivut.


Minna Komulainen

Tekniikan tohtori, KTM Minna Komulainen on tutkinut digitalisaation mahdollisuuksia suomalaisissa pk-yrityksissä. Hän bloggaa digimarkkinoinnista, luovuudesta ja yrittäjyydestä digitaalinenliiketoiminta.fi-blogissa.

1. luukku – Lisää näkyvyyttä Instagramilla ja vinkit kiireen helpottamiseen

Ammattikirja.fi:n vuoden 2019 adventtikalenterissa seikkaillaan digimarkkinoinnin maailmassa. Kirjailija Minna Komulainen jakaa blogissa ajatuksiaan aiheesta ja siitä, mikä on trendinä tulevana vuonna. Lisää aiheesta on luettavissa hänen kirjassaan Menesty digimarkkinoinnilla.


Instagram on voimakkaasti kasvava sosiaalisen median kanava. Luonteeltaan visuaalinen palvelu onkin neljänneksi suosituin heti Youtuben, Facebookin ja WhatsAppin jälkeen. Suosiosta huolimatta kanavassa on säilynyt persoonallinen ote ja hetkellisyyden tunne.

Jos haluat olla löydettävissä, niin monikanavaisuus on aina plussaa. Ole siellä missä asiakkaasi ovat. On kuitenkin muistettava, että vain sellaisia somesivuja seurataan, jotka ovat seuraajalle merkityksellisiä ja antavat vastineeksi arvoa käytetylle ajalle.

Instagram sopii sinulle, joka haluat

  • esitellä tuotteitasi ja palveluitasi
  • rakentaa asiakkaiden luottamusta ja brändin tunnettuutta
  • kasvattaa seuraajamäärääsi monikanavaisuudella
  • kasvattaa sähköpostilistaasi (usein varsin tehokkaasti)
  • ohjata liikennettä kampanjasivuillesi

Ilmaista näkyvyyttä

Miten Instagramissa sitten saa näkyvyyttä ja vielä ilmaiseksi? Miten he, jotka eivät ole kuulleetkaan palveluistasi tai nimestäsi, osaisivat hakea sinua? Näillä muutamalla askeleella pääset jo pitkälle Instagramissa ilmaiseksi.

Luonnollisesti Instagram-profiili tulee muuttaa ensin julkiseksi ja mielellään yritystiliksi. Näin sivujasi pääsee seuraamaan suoraan ja kaveripyyntömenettely jää välistä pois.

Tee perusta ensin kuntoon näin:

  • Luo yritysprofiili yrityksesi Facebook-sivuilla, jos olet sen ylläpitäjä tai editoija. Voit perustaa yritystilin myös älypuhelimella omalla Instagram-mobiilisovelluksellasi.
  • Tee hyvää sisältöä. Käytä selkeitä, tyyliisi sopivia kuvia ja ytimekkäitä tekstejä. Anna asiakkaalle syy liittyä seuraamaan sivujasi.
  • Käytä #hashtagejä, se on yksinkertainen ja maksuton keino saada uudet kävijät löytämään sivuillesi.
  • Mieti, millä sanoilla asiakas hakee tietoa ja käytä samoja sanoja hashtageissa.

Yritysprofiili tarjoaa mahdollisuuden myös maksullisen mainonnan ostamiseen. Kun yhdistät yritystilisi vastaavaan Facebook-tiliin, saat näppärästi mainokset myös Instagramiin samalla, kun ostat mainostilaa Facebookista. Tarinat ovat todella tehokkaita Instagram-mainonnassa, niitä kannattaa käyttää joko Facebook-mainonnan kautta tai suoraan Instagramista ladattuna.

Helpota kiirettä – käytä sosiaalisen median hallinnointiin tarkoitettuja ohjelmia

Mutta miten selvitä kaikista eri kanavien somepostauksista, kun kiire painaa päälle? Apu voi löytyä esimerkiksi ilmaisista sosiaalisen median hallinnointiin tarkoitetuista ohjelmista, kuten Buffer tai Hootsuite.

Esimerkiksi Buffer mahdollistaa postauksen jakamisen kolmeen somekanavaan ilmaiseksi. Jos tarvitset useampia tilejä, niin käyttö muuttuu maksulliseksi. Postausta voi sitten säätää kanavan mukaan. Esimerkiksi on hyvä muistaa, että Instagramissa linkit eivät aktivoidu kuten Facebookissa tai LinkedIn:ssä, vaan jäävät vain url-osoitteiksi. Ne pitää aina poimia Instagramissa erikseen käsin yritysprofiilin kuvaukseen, eli bioon ja vinkata postauksessa, että linkki löytyy biosta.

Somen hallinnointiin tarkoitettujen ohjelmien hyvä puoli on tietysti ajastus, eli postaukset voi ajastaa, vaikka 10 päivää eteenpäin. Se jos mikä auttaa ammattisomettajan ajanhallintaa ja jaksamista. Ei tarvitse liimailla muistilappuja joka paikkaan, vaan viestin voi ajastaa näkymään siihen aikaan ao. kanavassa, kun asiakkaat ovat siellä aktiivisimmillaan, vaikka kahdeksan aikaan illalla.

Lisää vinkkejä

Instagramiin kannattaa mennä mukaan rohkeasti ja kokeilla mikä sopii omalla kohdeyleisölle. Jos kaipaat lisää vinkkejä Instagramiin tai muihin sosiaalisen median kanaviin, niin nappaa luettavaksi uusin kirjani Menesty digimarkkinoinnilla.


Minna Komulainen

Tekniikan tohtori, KTM Minna Komulainen on tutkinut digitalisaation mahdollisuuksia suomalaisissa pk-yrityksissä. Hän bloggaa digimarkkinoinnista, luovuudesta ja yrittäjyydestä digitaalinenliiketoiminta.fi-blogissa.

Millainen ihminen on mielestäsi viisas, Sampo Sammalisto?

– Viisauden määritelmä onkin varmaan mietityttänyt filosofeja ja muita ajattelijoita vuosituhansia. Omasta mielestäni viisautta on se, että ajattelee ennen kuin tekee ja panostaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen, sanoo filosofian tohtori, tietokirjailija ja bloggari Sampo Sammalisto, joka on julkaissut uudistetun Viisas pääsee vähemmällä 2.0 -teoksen.

Nykyaikana kiireen ja paineen takia suunnittelu, harkinta ja toimintatapojen kyseenalaistaminen tuntuvat jäävän kiireellä tekemisen jalkoihin. Sammalisto sanoo, että monesti lyhytkin suunnittelu parantaisi lopputulosta ja vähentäisi virheitä sekä turhaa työtä.

– Myös omista ja muiden virheistä oppiminen on ensisijaisen tärkeää. Mielestäsi Einstein kiteytti tämän hyvin sanomalla: ”Tyhmyyttä on tehdä sama asia toistuvasti ja odottaa eri lopputulosta”.

Enemmän rauhaa omalle työlle, ja turhat keskeytykset pois

Sammalistolla on selkeä käsitys siitä, mikä rokottaa nykyään eniten ihmisten aikaa – ja samalla tehokkuutta. Sähköiset viestimet, jotka keskeyttävät muuta ajattelua ja tekemistä, saavat ihmiset tekemään työnsä katkonaisesti, jolloin työn jälki ei ole välttämättä kovin laadukasta ja siihen kuluu paljon aikaa.

Niille, joilla on tarve aina reagoida kaikkiin viesteihin välittömästi tai ainakin lukea ne, hän suositteleekin laittamaan sähköpostin offline-tilaan ja ottamaan kaikki merkkiäänet pois esimerkiksi kännykästä.

– Lisäksi ihmiset tulevat toisen työpisteelle, milloin minkäkin asian kanssa ja keskeyttävät työkaverin omalla ”ei niin kiireisellä asiallaan”, vaikka sen olisi voinut hoitaa jotenkin muuten tai myöhemmin, kuten lähettämällä sähköpostia, hän sanoo.

Jo hyvinkin pienillä muutoksilla saavuttaa paremman ajankäytön ja myös samalla elämänhallinnan tunteen.

– Lisäksi ihmiset myös kunnioittavat enemmän niitä, jotka pitävät kiinni omista rajoistaan, hän sanoo.

Monesti riittävän hyvä suoritus on parempi kuin täydellinen

Vaikka Sammalisto haluaa tehdä työnsä hyvin ja arvostaa myös muiden tekemään huolellista jälkeä, hän korostaa, että monesti riittävän hyvin tehty työ on parempi kuin täydellinen.

– Kannattaa pohtia, mikä lisäarvo on sillä, kun iltalampun alla nysväilee ja viimeistelee loppumattomasti, vaikka kaikki muut ovat jo lähteneet työpaikalta kotiin rentoutumaan ja lepuuttamaan aivojaan, mikä on sekin tärkeää oman hyvinvoinnin ja uudistumisen kannalta.

Hänen mukaansa omaa itseään pitää myös ajatella, koska me ihmiset olemme kokonaisvaltaisia ja meidän pitää voida hyvin jokaisella elämänalueella. Liikunnan puute, liian yksipuolinen ravinto ja huonot nukkumistottumukset johtavat väistämättä väsymiseen ja virikkeettömyyteen.

– Pidemmän päälle ihminen ei voi olla tällaisena tuottavimmillaan, hän toteaa.

Tutkijatausta on opettanut monia asioita huolellisesta työstä

Kun juttelee Sammaliston kanssa huolellisuudesta, ei voi olla pohtimatta hänen taustaansa genetiikasta väitelleenä tohtorina. Tutkijana oleminen ja tutkimustyö ovat varmasti jättäneet jälkensä siihen, miten työtä kannattaa tehdä ja miten tavoitella riittävää huolellisuutta.

– Tutkimuksessa tarkkuus on ensisijaisen tärkeää, ja virheitä pitää välttää viimeiseen asti, sillä viimeistään tutkimusartikkelin vertaisarvioijat etsivät suurennuslasilla virheitä tarkasteltavasta työstä.

Tutkijana hän kertoo oppineensa arvostamaan erityisesti työohjeiden, tarkistuslistojen ja templaattien laatimista ja kehittämistä.

– Ne ovat parhaita työkaluja tarkan, virheettömän ja tehokkaan työn tekemiseen, hän sanoo ja selventää metodejaan.

Olennaista hänen mukaansa onkin se, että ymmärtää, mikä on missäkin tilanteessa riittävän hyvä suoritus lopputuloksen kannalta ja käyttää siihen aikaa säästäviä menetelmiä.

Uusien tapojen opettelu vie aikaa, mutta se kannattaa

Ei ole välttämättä kovin helppoa elää kaikkien kirjan oppien mukaan, ja joitakin voi olla hankalampi ottaa käyttöön kuin toisia. Pohdin ja kysyn, elääkö kirjailija itse samoin kuin hän opettaa.

– Ainakin 80-prosenttisesti. Yleisesti sanoisin, että kaikki kirjani opit perustuvat omien toimintamallien kehittämiseen luomalla uusia tapoja. Uusien tapojen luominen puolestaan on hidasta ja vaikeaa, ja tutkimusten mukaan uusien tapojen luominen kestää keskimäärin 66 päivää ja pisimmillään jopa 9 kuukautta, hän selventää.

Aika kuulostaa kieltämättä pitkältä, mutta panostus on varmasti vaivan arvoista. Uskoisin, että jokaisella on varmasti omat hyvät ja kehitettävät kohtansa, joita pitää vielä vähän harjoitella. Kysynkin Sammalistolta, mitkä nämä hänen tapauksessaan ovat.

– Kaksi asiaa, joita harjoittelen päivittäin, ovat avoimien kysymysten kysyminen suljettujen sijasta sekä aktiivisen kuuntelun lisääminen, hän sanoo loppuun.

Mene ja tiedä, mutta ehkä tällä tavoin on mahdollista saavuttaa sitä paljon puhuttua tehokkuutta, elämänhallintaa ja miksei empatiaakin, jos opettelee kuuntelemaan toisia paremmin. Se on varmasti myös viisautta.


Teksti: Taina Parviainen

Kirja on saatavilla myös e-kirjana ja äänikirjana seuraavista palveluista: Bookbeat, Storytel, Ellibs ja Elisa Kirja

Käy kuuntelemassa Kauppakamarin Kirjakulman podcast, jossa Sampo kertoo uudesta kirjastaan ja ajatuksistaan: https://soundcloud.com/k2hel/viisas-paasee-vahemmalla

Kauppakamarin teoksia jatkossa myös äänikirjoina – ensimmäisenä uudistettu Viisas pääsee vähemmällä 2.0!

Haluaisitko kuulla sametinpehmeää ääntä? Rauhallista, mutta sopivasti eteenpäin soljuvaa ja sellaista ääntä, joka kykenee kertomaan mielenkiintoisesti tärkeistä asioista. Sehän kuulostaa viihdyttävältä! Entä jos samalla oppisit vielä tehokkuutta ja elämänhallintaa? No mutta sehän kuulostaa puolestaan hyödylliseltä.

Kauppakamarin äänikirjatuotanto on varsinaisesti käynnistymässä, ja jatkossa kuulijamme saavat nauttia viihdyttävistä ja hyödyllisistä sisällöistä vaikkapa autoa tai pyörää ajaessaan ammattimaisten ääninäyttelijöiden lukemina. Jos painetun kirjan lukemiselle ei tahdo löytyä aikaa, voi vaihteeksi kokeilla kauppakamarin kustantamia äänikirjoja, joita löytyy jatkossa niin Storytelin ja BookBeatin kuin Elisan, Ellibsin, Adlibriksen ja Suomalaisen kirjakaupan valikoimista.

Sampo Sammaliston uudistettu teos Viisas pääsee vähemmällä 2.0 – 52 päivitettyä vinkkiä tehokkaampaan ja onnellisempaan elämään sisältää hyödyllistä tietoa ajatustyön tehostamisesta ja itsensä johtamisesta. Sammalisto antaa esimerkiksi neuvoja siihen, miten keskeytyksiä vältetään työpäivän aikana ja miten jokainen voi tehostaa työtään omalla työpisteellään. Kirjassa on myös vinkkejä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen: huomion kohteena ovat niin ravintotottumuksiin, unenlaatuun ja henkilökohtaisiin raha-asioihin liittyvät seikat. Kirjailijan tavoitteena ja sydämenasiana on antaa niin lukijoilleen kuin kuulijoilleen tietoa hyödyllisten elämäntaitojen kehittämiseen ja onnellisuuden lisäämiseen.

Voit kuunnella Juhani ”Jusa” Rajalinin pehmeä-äänisen lukunäytteen Sammaliston kirjasta Storyteliltä täältä: https://bit.ly/2Ouzvn6

Antoisia kuunteluhetkiä!


Teksti: Taina Parviainen

Lisätietoja: Äänikirjan kesto: 5 h 22 min.

Valmentavan mentoroinnin avulla opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja

Marjut Alatalo ja Marjo-Riitta Ristikangas ovat juuri ilmestyneen Valmentava mentorointi -kirjan kirjoittajia.

– Työpaikoilla ollaan siirtymässä osaamisen johtamisesta oppimisen johtamiseen, sanovat ylimmän johdon coachit Marjo-Riitta Ristikangas ja Marjut Alatalo, jotka ovat kirjoittaneet Valmentava mentorointi -kirjan yhdessä Vesa Ristikankaan kanssa.

Nykymaailmassa meidän pitää osata kehittää luovasti oppimisen taitoja, ja valmentava mentorointi tuo eväitä tähän tarpeeseen.

– Valmentavan mentoroinnin avulla opitaan muun muassa yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Mentorointitilanne on yhteisöllinen vuorovaikutussuhde, ja siinä kypsyviä taitoja tarvitaan kaikkialla ja muissakin tilanteissa, vaikka mentorointisuhdetta ei olisikaan.

Valmentavan mentoroinnin avulla kehitetään mielentaitoja ja ajattelun laatua

Valmentavan mentoroinnin suurin ero verrattuna perinteiseen mentorointiin on se, että pelkän tiedon siirron sijaan siinä kehitetään mielentaitoja ja syvennetään oman ajattelun laatua. Kirjailijoiden mukaan siinä hyödynnetään coachausta ja aktivoidaan ajattelua eri mekanismeilla.

– Enemmän haastetaan, kysytään ja kuunnellaan. Tärkeämpää on oikeiden kysymysten esittämisen taito kuin oikeiden vastausten kertominen, Alatalo täydentää.

Toinen olennainen ero aikaisempaan on tapa ymmärtää verkostoitumista uudella tavalla. Nimittäin aikaisemmin oli vallalla ajatus, jonka mukaan mentori jakoi verkostoaan toisen osapuolen hyödyksi.

– Valmentavassa mentoroinnissa on tärkeää rakentaa omaa, itselle tarkoituksenmukaista verkostoa yhteistyön eri työkaluilla ja hahmottaa, millainen verkosto toimii mentoroitavalle parhaiten, Ristikangas sanoo.

Valmentavaan mentorointiin kohdistuu monenlaisia epäilyjä

Aiheeseen kohdistuu myös monenlaisia epäilyjä – ja varsinkin sanaan valmentaminen. Se koetaan pehmoiluksi.

– Sitähän se ei ole, vaan tavoitteellista toimintaa, sanoo Ristikangas painokkaasti.

Alatalo jatkaa, että työyhteisöissä on vallalla myös ajatus, että tunteet eivät kuulu työpaikalle, koska valmentaminen on muka tunteilua, yhdenlaista pään silittelyä.

– Ihminen on kuitenkin kokonaisvaltainen olento, joka ei pysty erottamaan tunteitaan itsestään. Tunnereaktioita kannattaa opetella hyödyntämään.

Muunkinlaisia oletuksia valmennustyötä tekevät kirjoittajat joutuvat usein korjaamaan.

– Usein ajatellaan, että mentorin pitää olla saman alan asiantuntija kuin mentoroitava on, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi nuoret ovat syntyneet näppisten kanssa, ja heillä on paremmat digitaidot kuin vanhemmilla. Kyllä he voivat meitä mentoroida, koska muuten ei synny uutta kehitystä, he sanovat.

Kirjailijat myöntävät, että aivan ongelmatonta mentorointi ei ole, vaikka sen tuomat hyödyt ovat parhaimmillaan moninaiset. Tyypillisin haaste mentorointisuhteessa on, että tapaamisten aikataulut eivät pidä. Tämä voi johtaa siihen, että tapaamisiin ei myöskään valmistauduta.

– Lisäksi epäselvät odotukset tuottavat päänvaivaa, sillä odotuksista ei useinkaan puhuta avoimesti. Asioista pitäisi keskustella enemmän eikä vain suorittaa tilannetta, Ristikangas pohtii.

Mentorointiohjelma auttaa luomaan rajoja ylittäviä yhteistyösuhteita

Kirjailijat kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön mentorointiohjelman: se auttaa valmentavan otteen leviämisessä ja muuttaa vähitellen työpaikan kulttuuria ja tapoja toimia. Silloin opitaan aidosti yhdessä tekemään töitä ja kehitetään rajoja ylittäviä yhteistyösuhteita.

Työpaikoilla onkin olennaista pyrkiä siihen, ettei valmentavaa mentorointia tarjota vain avainhenkilöille, vaan luodaan kokonaan uusi käytäntö ja kulttuuria ohjaava muutos, josta hyötyy mahdollisimman moni.

– Tällainen muutos vaatii kaikilta uskallusta heittäytyä – oli sitten missä asemassa vain.

Lisäksi Ristikangas ja Alatalo muistuttavat, että onnistuneessa mentorointisuhteessa sekä mentorin että mentoroitavan ajattelu muuttuu. Kummankin ajattelu kehittyy, ja yksilö alkaa nähdä asioita uudella tavalla.

– Uskomme, että jokainen pystyy olemaan mentorina ja mentoroitavana, jos haluaa. Jos mentoroinnista kiinnostunut osaa epäillä, onko hänestä mentoriksi, se jo osoittaa, että hän on kiinnostunut toisesta eikä vain omista asioistaan, he sanovat loppuun.


Teksti: Taina Parviainen

Kuuntele myös Marjutin keskustelu Tainan kanssa Kauppakamarin podcastissa: https://soundcloud.com/k2hel/valmentava-mentorointi

Lisätiedot kirjasta: https://www.kauppakamarikauppa.fi/valmentava-mentorointi.html