Tietokirjailijaksi sattuman kautta

Katleena Kortesuo

Suomen Tietokirjailijat Ry:n Tietokirjailijapalkinnon jako Kirjamessujen yhteydessä Messukeskuksessa 29.10.2018 – Kuva Emmi Kähkönen

– Kyllä se on puhdas vahinko, että minusta tuli tietokirjailija, sanoo Katleena Kortesuo, jolle on juuri myönnetty Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinto Kirjamessujen yhteydessä.

Palkinto tuntuu Kortesuon mielestä todella hienolta tunnustukselta omasta työstä, jota hän on tehnyt jo reilut parikymmentä vuotta. Mutta palataanpa siihen, miten kaikki aikoinaan alkoi.

Kortesuo alkoi opiskella Helsingin yliopistossa suomen kieltä vuonna 1995, ja kun ensimmäinen lukuvuosi päättyi, hän oli 21-vuotias ja tarvitsi kesätyöpaikan.

– Otin puhelinluettelon käteeni ja aloin soitella erilaisia mainos- ja viestintätoimistoja läpi. C-kirjaimen kohdalla lykästi, kun Pirjo Poutanen vastasi silloisen oman yrityksensä puhelimeen ja pyysi käymään luonaan puolen tunnin sisällä soitostani.

Kortesuo päätti toimia spontaanisti:

– Jos voin tulla näissä vetimissä, mitä minulla nyt on ylläni, niin tulen heti, hän kertoo vastanneensa Poutaselle iloisella ja hauskalla tyylillään.

Tapaaminen järjestyi, samoin kuin työpaikkakin. Kesän aikana Kortesuo oppi tekemään tietokirjoja ja aivan aluksi yrityshistoriikkeja, joihin yritys oli erikoistunut.

– Opin Pirjolta valtavasti. Hän opasti minut siihen, mitä kaikkea kirjan suunnitteluun, kirjoittamiseen ja markkinoimiseen liittyy. Perehdyin niin teosten sisältöön kuin visuaalisiinkin asioihin, hän luettelee ja on kiitollinen siitä, että kosketus kirjojen tekemiseen tapahtui hienon ammattilaisen johdolla.

Tuossa elämänvaiheessa Kortesuo sanoo lukeneensa paljon tenttikirjoja, joita opinnot edellyttivät. Hän kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että tenttikirjat luettiin, olipa ne kirjoitettu millä tyylillä tahansa.

Kustantajan puolesta onnittelemassa Helsingin seudun kauppakamarin Taina Parviainen. – Kuva Kati Hietamies

–  Yrityshistoriikkeihin ja tietokirjoihin puolestaan piti itse luoda rakenne, tyyli ja erilaisia elementtejä, jotka tekivät tekstistä houkuttelevan ja kirjasta sellaisen, ettei sitä malttanut laskea käsistään.

Kortesuo sanookin, että ylipäätään kirjailijan tärkein tehtävä on saada lukija lukemaan teos.

Ura tietokirjailijana on kannattanut, koska suosittuja julkaisuja on kertynyt jo lähes 30. Lisäksi tekstejä syntyy tiheään tahtiin myös eioototta.fi-blogiin.

Kortesuo uskoo, että vaikka uralle ei olisi sattunut Poutasen tarjoamaa mahdollisuutta, tavalla tai toisella hän kuitenkin olisi kielen tai opettamisen kanssa tekemisissä.

– Olisin varmaankin ammatiltani äidinkielen opettaja tai töissä mainostoimistossa. Olen kirjoittanut koko ikäni, koska minulle se on tapa ajatella, hän sanoo.

Taina ParviainenTeksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari


Löydät Katleenan teokset Kauppakamarikaupasta »

Timo Huttunen: Kohti parempaa työelämää

Timo Huttunen– Suomalainen yritys- ja työelämä on käsittääkseni hyvässä tilanteessa verrattuna kansainvälisiin yrityksiin ja johtamiskulttuuriin. Meillä puhutaan samoista asioista ja painopisteistä kuin muuallakin. Keskiössä ovat yhteinen johtajuus ja itseohjautuvuus sekä asiat, joilla pärjätään tulevaisuudessa ja työn murroksessa, sanoo valmentaja ja Business Coach Timo Huttunen, jolta ilmestyy pian teos Johdetaan yhdessä – hypeä vai työpaikan todellisuutta?

Hän sanoo, että meillä on vahvuutena ja hyvänä mausteena johtamisessa tietynlainen selkeys, luottamuksellisuus ja järkevyys. Samoin johtajien ja alaisten kanssakäyminen on luontevaa, ilman liiallisia pokkurointeja ja muodollisuuksia.

– Siitä huolimatta meillä tosin ei painotu niin paljon ihmiskeskeisyys ja innovointi kuin muualla, mutta mielestäni niissäkään ei olla aivan lapsen kengissä. Nämä vahvuutemme ovat sellaisia, että niiden varaan on hyvä rakentaa yhä parempaa kulttuuria.

Juuri toimivamman työelämän ja yrityskulttuurin aikaansaamiseksi Huttunen halusi kirjansa kirjoittaa: hän haluaa omalta osaltaan antaa panoksensa nykytyöelämän kehittämiselle.

– Haluan antaa mahdollisimman konkreettisia vinkkejä ja neuvoja niin johdolle ja esimiehille kuin työntekijöille siihen, mitä jokainen voi arjessa ja käytännössä tehdä ja millä tavalla viedä uudenlaisia ajatuksia eteenpäin. Haastan kaikki pohtimaan omaa rooliaan ja tekemisiään enkä vain turhaan hypettämään asioita, hän kertoo.

Vaikka moni asia on Huttusen mielestä hyvällä tolalla, kehittämistarvetta hän näkee ihmisten johtamiseen liittyvissä asioissa.

– Meillä voisi vielä enemmän antaa kannustavaa palautetta. Toivottavasti tämän myötä erilaisten asioiden pinnallinen hypetys ei lisäänny, vaan juurevuus ja käytännönläheisyys veisivät asioita kohti yhteistä tekemistä ja johtamista.

Kaikki ihmiset eivät halua tai osaa luontaisesti kohdata muutoksia tai olla niissä aidosti mukana. Toisaalta sekin on ymmärrettävää, koska ihmisiltä vaaditaan melko paljon, kun korostetaan jatkuvasti muun muassa itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja ihmissuhdetaitoja.

– Kannattaa olla realistinen sen suhteen, että kaikki meistä eivät ole eivätkä halua olla ekstrovertteja tai jatkuvasti pälättäviä mielipideautomaatteja. On hyvä huomata, että olemme erilaisia myös tämän asian suhteen, hän pohtii.

Huttunen sanoo, että on luonnollista, että muutokset aiheuttavat aika ajoin myös epäilyjä ja skismaa työpaikoilla.

– Tyypillisimpiä epätietoisuutta ja ongelmia aiheuttavia tekijöitä ja sellaisia, joista kannattaa olla tietoinen, ovat Huttusen mukaan esimerkiksi epäselvyys erilaisista asioista ja epämääräisyys viestinnässä. Niiden myötä tehdään helposti vääriä johtopäätöksiä ja tulkintoja. Epäoikeudenmukaisuus tuntuu myös synnyttävän ongelmia: toisaalta tässäkin pitää kaikkien sanoa selvästi, minkä kokee epäoikeudenmukaiseksi, eikä vain valittaa ja voivotella asioita.

Asioiden eteen voi nähdä itsekin vaivaa. Jokainen voi ottaa vastuuta omista töistään ja tarttua asioihin, jotka kaipaavat kehittämistä ja lisäävät viihtyvyyttä. Jos huomaa epäkohtia, pitää avata suunsa oikeissa paikoissa ja antaa mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia eikä vain kritisoida.

– Organisaatioiden rakenteita on jo kehitetty pitkälle sen suhteen, että ne mahdollistaisivat yhteisen kanssakäymisen yhä joustavammin. Kunhan ihmiset uskaltavat luottaa enemmän toisiinsa ja malttavat kyseenalaistaa asioita positiivisessa hengessä, työelämä alkaa saada uutta positiivisuudesta kumpuavaa kaikua, hän toteaa loppuun.

Teksti: Taina Parviainen

____________________________________________

Ilmoittaudu kirjan julkistamistilaisuuteen!

Johdetaan yhdessä_res300

VTM Timo Huttunen on valmentaja, konsultti ja Business Coach. Hänellä on noin 30 vuoden kokemus erilaisista työelämän kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Huttunen on toiminut alan kärkitoimistoissa, kuten Mercuri Urvalissa, Psyconissa ja FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Nykyään hän toimii itsenäisenä yrittäjänä, ja hänen yrityksensä nimi Muuvon ja sen slogan Kohti parempaa työelämää kuvastavat meininkiä, jolla hän haluaa olla mukana erilaisissa organisaatioiden kehittämistehtävissä.

Huttunen on ollut sekä julkisen että yrityspuolen asiakashankkeissa monessa roolissa: coachina, kouluttajana ja konsulttina, johdon ja johtoryhmien sparraajana, tiimien ja työyhteisöjen tukena, tutkijana, kehittämisprojektien organisaattorina, strategiaprosessien fasilitaattorina, valmennusohjelmien suunnittelijana, muutosten jalkauttajana ja vaikeiden työelämän tilanteiden selvittäjänä.

Huttunen on sertifioitu Business Coach ja lisäksi hänellä on Disc-, Mbti- ja Farax- käyttäjäsertifikaatit. Hän on myös suorittanut Organisaatiodynamiikan ja konsultaatiotyön syventävän koulutusohjelman (ATP-Program, Metanoia Instituutti).

Kukaan työkavereistasi ei tarvitse sinua lomallasi

Vikisijän virsikirja

Skenaario 1:

Loma lähestyy. Maailma pitää saada valmiiksi. Koko Suomi pysähtyy heinäkuuksi ja ainakin tämä firma pysähtyy, ellen saa näitä sataa asiaa valmiiksi. Tuosta täytyy tehdä vielä memo ja tuokin asia hoitaa. Ei ne itse pysty tähän, kun olen lomalla. Huh. Onneksi loma kestää vain kolme viikkoa.

Kuulostaako tutulta? Tähän väliin pieni fakta tosielämästä. Kukaan työkavereistasi ei tarvitse sinua lomallasi. Ei kukaan. Jos sinulle on joskus joku sanonut, että olet korvaamaton, hän on nuoleskellut sinua ja ollut silti väärässä. Kolmeen, neljän tai vaikka viiteen viikkoon ei maailma kaadu.

Maailmaa ei myöskään tarvitse saada valmiiksi ennen lomia. Eihän loman tarkoitus ole se, että teet tuplatyöt, ne työt mitä pitää tehdä ennen lomaa ja tietenkin työt, mitkä jäisi loman alta tekemättä. Eihän se ole homman tarkoitus. Teet sen verran kuin tarvitsee ja annat maailman mennä lomasi aikana eteenpäin. Kyllä ne työt odottavat siellä.

Lomalla sitten pääseekin suorittamaan. Eihän muutama työpuhelu tai mailinvilkuilu lomaa pilaa. Jos yhden asiakastapaamisenkin ottaisi tähän.

Miten se ei tuntunut yhtään lomalta, kun palaa töihin.

Skenaario 2:

Virittelet aamukampaa jo toukokuulta alkaen. Joudut ostamaan kaksi kampaa, koska yhden kamman materiaali ei riitä lomasi alkuun. Lasket viikkoja, päiviä ja lopulta enää tunteja lomaan. Sitä myötä, miten laskeminen kiihtyy, sitä loivemmaksi käyt työliikkeissäsi. Tässähän ollaan kuitenkin melkein lomalla.

Surffaat kaikki vapaat hetket ja osan töistäkin miettiessäsi, missä vietät vuoden arvokkaimmat kolme, neljä tai viisi viikkoa. Et todellakaan edes vilkaise töihin päin loman aikana. Työpuhelin jää narikkaan ja todellakin unohdat sähköpostin salasanat loman aikana.

Vihdoinkin se alkaa. Tästäpä sitten kolmisen viikkoa kaljoitellaan mökillä, mukava viettää aikaa perheen kanssa. Sanoivat, että pitäisi kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön, mutta jumalauta minä olen nyt lomalla.

Lomakammasta on enää muutama sakara jäljellä, vaimo lähti jo lasten kanssa kaupunkiin ja itselläkin töihin paluu maanantaina.

Miten se ei tuntunutkaan yhtään lomalta, kun palaa töihin.

Niin. Ei lomailun tarvitse olla näitä kahta ääripäätä. Loman tarkoitus on irtaantua töistä, mutta ei se tarkoita sitä, että pitäisi irtaantua elämästä irtolaiseksi asti. Kaikessa tärkeintä on balanssi, se kuuluisa oikeus ja kohtuus.

Kirjoitimme näiden asioiden ympärille kirjan, joka julkaistaan elokuussa. Vikisijän virsikirja auttaa sinua olemaan positiivisempi, saamaan enemmän aikaiseksi ja ottamaan välillä ihan oikeasti rennosti. Hauskaa kesää, tavataan elokuussa.

Ville KormilainenTeksti:

Ville Kormilainen
Viestintäkonsultti
Tekir Oy


Vikisijän virsikirjaVikisijän virsikirja on inspiroiva kirja niille, jotka haluavat muuttaa asennettaan vikisijästä tekijäksi. Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän kirja kertoo, miksi tekemisestä pitäisi oppia nauttimaan ilman välitöntä palkkiota ja miksi on tärkeää, että elämää on kahvitaukojen ja palkkapäivien välilläkin.

Kirja on käytännönläheinen opas niille, jotka haluavat vikistä vähemmän ja tehdä enemmän. Kirjassa kerrotaan, miksi pitäisi välittää vähemmän epäolennaisista asioista ja keskittyä enemmän olennaisen tekemiseen. Ja miksi ylipäänsä on tärkeämpää tehdä jotain kuin vikistä.

Katso video kirjan julkistustilaisuudesta 23.8.2018 »

Katso Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän haastattelu Huomenta Suomessa 30.7.2018 »

Teos Ammattikirjastossa »

Mitä uusi tietosuoja-asetus edellyttää juuri sinulta?

eu_tietosuoja_1200x628

Tietosuoja-asetusta sovelletaan niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla riippumatta henkilötietojen käsittelyn laajuudesta, käsiteltävien tietojen luonteesta tai käytetystä teknologiasta. Asetusta sovelletaan sekä automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn että muunkinlaiseen henkilötietojen käsittelyyn, kun henkilötiedot muodostavat rekisterin osan. Asetuksen määräykset koskevat kaikkia toiminnan kokoon ja muotoon ja toimialaan katsomatta. Kaikki ovat sääntelyn kohteena ja jokaisen toimijan pitää tehdä jotakin. Se mitä pitää tehdä, riippuu toimijan koosta ja käsiteltävistä tiedoista.

Henkilötietojen käsittelyssä täytyy huomioida jokainen käsittelyn vaihe alkaen suunnittelusta tietojen luovutukseen saakka. Lisäksi on tärkeää pitää talon sisäinen ohjeistus ajan tasalla ja kouluttaa henkilökunta noudattamaan ohjeistusta.

Asetus edellyttää oman toiminnan läpikäyntiä eli henkilötietojen käyttötilanteiden ja -tarpeiden tunnistamista ja dokumentointia. Henkilörekisterinpitäjän velvollisuudet kasvavat sitä mukaa, mitä isompia riskejä tietojen käsittelyyn liittyy. Henkilötietojen käsittely on suunniteltava ja dokumentoitava, jotta pystytään näyttämään, että tietosuoja-asetusta on noudatettu.

Näistä on hyvä aloittaa:

  1. Selvitä yrityksenne tietojenkäsittelyn tämän hetken tilanne ja ota jatkossa tietosuoja-asiat aina mukaan toimintojen suunnitteluun.
  2. Selvitä, millä perusteella yrityksessänne käsitellään henkilötietoja.
  3. Tee arvio yrityksessänne henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä ja selvitä, mitä pitää tehdä riskien minimoimiseksi.
  4. Käsitteleekö jokin toinen yritys teidän tietojanne tai myyttekö te tietojenkäsittelypalveluita? Tee kirjallinen tietojenkäsittelysopimus.
  5. Mitä rekisteröidyn oikeuksia toimintaanne liittyy ja miten ne toteutetaan?
  6. Tee riskien perusteella arvio tarvittavista suojatoimenpiteistä.
  7. Varaudu mahdolliseen tietoturvaloukkaukseen ja valmistaudu ilmoittamaan siitä.

Apua tietosuojaan liittyviin kysymyksiin saat esimerkiksi ajankohtaisesta teoksesta Henkilötietojen käsittely – EU-tietosuoja-asetuksen vaatimuksetKirja on saatavilla myös Ammattikirjastosta tai e-kirjana Ellibsiltä.

Kouluttaudu myös suosituissa tietosuojakoulutuksissamme – paikat täyttyvät pian, joten varmistathan paikkasi ajoissa!

Seija RuohonenTeksti:

Seija Ruohonen
Tuottaja
Helsingin seudun kauppakamari

EU:n tietosuoja-asetus tulee – oletko valmis?

Henkilötietojen_käsittely_etukansi_res300.png

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) tulee voimaan 25.5.2018 ja vaikuttaa kaikkien yritysten toimintaan. Tiedätkö, miten tietosuoja-asetus vaikuttaa yrityksesi toimintaan ja miten sen voimaantuloon voi valmistautua?

Tietosuoja-asetus tuo uusia henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvoitteita niin yrityksille, yhdistyksille kuin muillekin yhteisöille, joissa henkilötietoja käsitellään. Yrityksen koolla ei ole merkitystä – jos yrityksessä käsitellään minkäänlaisia henkilötietoja, asetusta sovelletaan, vaikka yrityksessä olisi vain asiakas tai yksi työntekijä.

Asetuksessa on eritelty velvollisuudet toisaalta rekisterinpitäjälle ja toisaalta henkilötietojen käsittelijälle. On olennaista määrittää, missä roolissa yritys milloinkin toimii. Roolit määräytyvät tosiasiallisen aseman perusteella, eikä niistä voida sopia toisin.

Rekistereissä saa olla vain etukäteen laaditun suunnitelman mukaista tietoa. Sen on myös oltava tarpeellista; ns. nice to know -tietoja ei saa käsitellä.

Tietojen käsittelyyn on aina oltava laillinen peruste. Henkilötietojen käsittely on lainmukaista ainoastaan jos, ja vain siltä osin kuin, vähintään yksi asetuksessa luetelluista lainmukaisen käsittelyn edellytyksistä täyttyy. Käytännössä pienten ja keskisuurten yritysten toiminnassa yleisimpiä käsittelyperusteita ovat suostumus, sopimus ja oikeutettu etu.

Rekisterin ylläpidon on oltava sekä suunnitelmallista että dokumentoitua. Yrityksen on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset sekä luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvat, todennäköisyydeltään ja vakavuudeltaan vaihtelevat riskit. Niiden perusteella on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa ja osoittaa, että käsittelyssä noudatetaan asetusta. Näitä toimenpiteitä on tarkistettava ja päivitettävä tarvittaessa. Jokaisen yrityksen on arvioitava omaa toimintaansa ja siinä mahdollisesti esiintyviä tietosuojaan liittyviä riskejä sekä sopeutettava ja suunniteltava tietojen käsittely sen mukaisesti.

Asetuksessa säädetään lisäksi rekisteröityjen henkilöiden (esim. asiakkaiden ja työntekijöiden) uusista oikeuksista koskien mm. tiedonsaantia. Yrityksen tulee myös helpottaa rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä, joten rekisteröityjen saatavilla tulee olla ohjeet siitä, miten oikeuksia voidaan käyttää. Ohjeistuksen ja menettelyn tulee myös olla sellaisia, että rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan suhteellisen helposti.

Asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä on säädetty huomattavia taloudellisia seuraamuksia, joiden suuruus määräytyy yrityksen liikevaihdon perusteella. Nämä toiminevatkin vahvana kannustimena yrityksille asetuksen noudattamisessa.

Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tietosuoja- asiantuntijat asianajaja, osakas Markku Varhela, asianajaja Minna Hanninen, lakimies Elli Laine, asianajaja Kati Rantala ja asianajaja Mari Rusi ovat kirjoittaneet aiheesta käytännönläheisen oppaan Henkilötietojen käsittely – EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset. Se antaa ohjeistusta siihen, miten yritykset osaisivat ottaa huomioon asetuksen mukanaan tuomat velvollisuudet tai ainakin havaitsisivat, mitä muutoksia mahdollisesti tarvitaan.

Valmistaudu päivittämään organisaatiosi henkilötietojen käsittely tasolle, joka vastaa asetuksen mukaisia vaatimuksia!

Lähde: Minna Hanninen, Elli Laine, Kati Rantala, Mari Rusi, Markku Varhela: Henkilötietojen käsittely – EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset

Leena ViitalaTeksti:

Leena Viitala
Tuottaja
Helsingin seudun kauppakamari

Työelämä edellyttää ketterää oppimista

Työelämä muuttuu, usein nopeasti ja yllättävästi. Lähes kaikissa tehtävissä joudutaan sopeutumaan äkkinäisiin muutoksiin. Työtä tehdään ja uutta suunnitellaan yhä enemmän asiakkaan kanssa yhdessä, uusia tilanteita ja muutoksia tulee eteen jatkuvasti. Ennalta kirjoitetuista ohjeista on apua yleisellä tasolla, mutta kyseinen tilanne tai ongelma on ratkaistava tässä ja nyt. Kokemuskaan ei auta, kun sitä ei uudesta tilanteesta ole. Sen sijaan tarvitaan kykyä oppia nopeasti ja ketterästi.

Mitä on ketterä oppiminen?

Ketterä oppiminen on sitä, että oppii koko ajan tekemisen yhteydessä uutta. Samalla tekeminen kehittyy tai syntyy uutta tekemistä. Ketterä oppiminen on tiedon ja osaamisen rakentamista vähitellen pala palalta, askel askeleelta. Askelten välissä pitää verrata opittua tarpeeseen ja tavoitteeseen. Jos tarvitaan muutosta tai toisenlaista osaamista, muutetaan askelten suuntaa. Ketterää oppimista on myös se, että osaa peilata omia ja yhteisiä tekemisiä ja arvioida, miten opittua voidaan hyödyntää tästä eteen päin. Omasta kokemuksesta voi oppia tulevaan. Ketterästi voi oppia myös oivaltamalla ja ennakoimalla.  Kun tilanteet ovat usein täysin uusia, tarvitaan luovuutta keksimään, mitä pitäisi osata.  Hyvä asiantuntija osaa päätellä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alalla on, mihin suuntaan ala kehittyy ja voi jopa intuitiivisesti opetella tarvittavia asioita.

Ketterän oppimisen edellytyksiä

Kaikki oppiminen on ajattelua. Ajattelua voi harjoitella ja kehittää. Se edellyttää, että aivot ja mieli ovat hyvässä kunnossa. Ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot, luova ajattelu ja systeemiajattelu ovat kaikki ketterän oppimisen tärkeitä taitoja, joita voi ja pitää harjoitella.

Lähes kaikki tieto, jota joku keksii kaivata, on jo olemassa. Tietoa pitää vain osata ja haluta hakea, käyttää ja soveltaa. Vaikka tieto löytyy helpostikin, vie sen ymmärtäminen ja soveltaminen edelleen aikaa, sitä rajoittavat ihmisen omat älylliset resurssit. Ymmärrystä ja ketterää oppimista voi edistää vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa, toisten kokemukset ja näkemykset.

Työssä tarvitaan toki myös hyvää perusosaamista ja ammattitaitoa. Niitäkin pitää kehittää sekä ketterästi oppien että perinteisimmillä oppimisen tavoilla. Mitä vankempi ammattiosaaminen on pohjalla sitä ketterämmin voi oppia työssä tekemällä.

Ketterää oppimista tukeva toimintaympäristö

Ketterä oppiminen tapahtuu parhaimmillaan työn tekemisen ja kehittämisen yhteydessä. Se tarvitsee toimintaympäristön, joka toisaalta tukee jokaisen ketterää oppimista yksin ja yhdessä, toisaalta osaa hyödyntää ihmisten ketterän oppimisen koko organisaation uudistumiseksi. Työssä korostuvat yhteiset ongelmanratkaisuprosessit, kokeilut ja niiden arviointi, toiminnan menestysten ja mokien analyysi, ideoiden jakaminen ja pallottelu ja kaikenlainen yhteinen ajattelu.

Jotta ihmisten ajattelu kohdentuisi tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, on tärkeää käydä vuoropuhelua siitä, millaisessa toimintaympäristössä jatkossa toimimme, millaisia muutoksia asiakkaillemme ja samalla meille tulee eteen ja millaista osaamista jatkossa tarvitaan.

Ketterästi oppiva organisaatio

Ketterästi oppiva organisaatio rakentuu tiimeistä, joissa yhdistyy monenlaista osaamista ja joissa opitaan yhdessä. Yksi ihminen voi kuulua useampaan tiimiin, jolloin osaaminen liikkuu ihmisten mukana ja muodostaa organisaation ”aivojen hermoverkoston”.

Ketterästi oppivan organisaation johtaja suodattaa erilaisista näkemyksistä yhteisen ymmärryksen ja rakentaa jatkuvasti organisaatiota vastaamaan tuleviin haasteisiin.


Ketterä oppiminenKetterä oppiminen – keino menestyä jatkuvassa muutoksessa on jatkoa elinikäiselle oppimiselle, joka oli pitkälti kouluttautumista jatkuvasti muuttuvan työn ohessa. Ketterä oppiminen on jatkuvaa, mutta oppiminen tapahtuu tekemisen yhteydessä ja tekemisestä oppien.

Kirja kuvaa yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden ketterää oppimista ja ketterän oppimisen edellytyksiä. Kirja kuvaa myös, miten rakennetaan ketterästi oppiva organisaatio, jossa ihmiset oppivat ketterästi ja joka kykenee hyödyntämään kaikkien oppimisen.  Ketterästi oppiva organisaatio on huomisen menestyvä organisaatio, joka vetää puoleensa ketteriä oppijoita.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti

Lue Leenamaija Otalan haastattelu Kauppakamarilehdestä.

Tähtää naulan kantaan

Sano se someksi (1+2=3)Maaliskuussa ilmestyy kolmas, uudistettu ja nikkaroitu painos Sano se someksi -kirjasta.

Ensimmäinen painos julkaistiin aikanaan Inforin kustantamana vuonna 2010. Seuraavan kustansi Kauppakamari vuonna 2014. Tuolloin kirja jaettiin kahtia, ja syntyi Sano se someksi 1 – ammattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan sekä Sano se someksi 2 – organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan.

Nyt on taas tullut aika yhdistää kirjat. Uusimman painoksen nimi on Sano se someksi 1+2=3 – sosiaalisen median laskuoppi.

Tämä on kuin remontoisi ja laajentaisi taloa. Kirja on kasvanut sisällöllisesti, ja se on tietenkin myös ajankohtaisempi. Karsin käsikirjoituksesta pois vanhentuneet tiedot ja kuolleet palvelut. Lisäsin uusia somepalveluita ja tuoreita vinkkejä. Nyt opus kattaa myös podcastit, ja videoidenkin osuus on laajempi.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu: tekstin tehokeinot ja tyylikeinot. On yhä mahdollista vesittää viestinsä vääränlaisella muotoilulla, ja on aivan yhtä mahdollista tehostaa viestiä iskevällä sanankäytöllä. Samat neuvot pätevät sekä puheeseen että tekstiin, ja ne neuvot ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta.

Sana on vasara. Voit takoa sillä nauloja niin videolla, podcastissa kuin tekstissä. Mutta iske tarkasti äläkä hakkaa peukaloosi.


Katleena KortesuoKatleena Kortesuo on kriisiviestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija, joka tunnetaan Suomen kalleimpana siivoojana. Katleena on kirjoittanut yli 30 tietokirjaa. Hänen bloginsa Ei oo totta on yksi Suomen luetuimmista bisnes- ja viestintäblogeista.

Katleenan blogi: Ei oo totta »

Sano se someksi (1+2=3) – Sosiaalisen median suuri laskuoppi -kirja julkaistaan 15.3.

Löydät kirjan myös Ammattikirjastosta »

Ilmoittaudu kirjan julkistustilaisuuteen 15.3. »

Katso myös Katleenan haastattelu:

Teksti:
Katleena Kortesuo

Kuvat:
Jarno Lindholm

Organisaatiodramaturgian avulla työyhteisön tuntijaksi

Oletko koskaan miettinyt, että teatterin ja draaman maailmalla on paljon yhteistä yrityselämän kanssa? Tiesitkö, mitä kaikkea yritysjohtaja voi oppia teatterin dramaturgilta? Millainen näytelmän käsikirjoitus vie teidän työpaikallanne toimintaa eteenpäin? Oletko huomannut, että joku saa aina ”parhaimmat roolit”?

Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisöSari Kuuselan pian ilmestyvä uutuusteos Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö draaman ja dramaturgian näkökulman ja keinot mukaan työyhteisön ja johtamisen kehittämiseen. Teatteri on hyvä vertauskuva organisaatioelämälle, ja näyttämö ja kulissien takainen toiminta kuvaavat hyvin sitä, mitä työyhteisössä tapahtuu. Niiden kautta vuorovaikutustilanteita ja johtamista voidaan sekä ymmärtää että kehittää helpolla ja kiinnostavalla tavalla. Kyse on kiehtovista tarinoista ja hyvästä draaman kaaresta, jonka jo Aristoteles kuvasi – ja jota käytetään edelleen menestystarinoiden pohjana.

– Kipinä kirjan kirjoittamiseen syntyi halusta syventyä uudella tavalla siihen, mitä organisaatioelämässä tapahtuu, Kuusela sanoo.

Teoksen lähtökohtana oli sana, organisaatiodramaturgia, joka herätti pohtimaan, mitä sen taustalla voisi olla ja miten sen pohjalta saisi uutta näkökulmaa työyhteisöjen ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Yhdistämällä sosiaalipsykologian, johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen draamaan ja dramaturgian keinoihin on mahdollista rakentaa organisaatiodramaturgian avulla kokonaisuus, joka auttaa työyhteisöjä toimimaan entistä viisaammin ja tuloksellisemmin.

Jokaisella meistä on erilaisia rooleja organisaation näyttämöllä. Samalla tulevat näkyväksi kunkin pyrkimykset, työyhteisön kulttuuri ja sosiaaliset suhteet sekä keskinäinen samastuminen.

– Esittäminen on ihmisen perusluonteessa, ja työelämä on rooleja täynnä. Esitämme omaa parasta itseämme eri tilanteissa, ja pyrimme sitä kautta saavuttamaan omia tavoitteitamme. Olen verrannut johtajaa dramaturgiin ja esimiestä ohjaajaan. Samalla he toimivat eri rooleissa ja käsikirjoittavat organisaation tapahtumia. Samalla tavoin jokainen työyhteisössä on muiden rooliensa lisäksi myös käsikirjoittajana, tilanteiden ohjaajana ja kokonaisuuteen vaikuttavana dramaturgina, Kuusela kuvailee.

Teemme työtä ihmisten kanssa, ja erilaiset sosiaaliset tilanteet saavat meidät toimimaan eri tavoin. Siitä syntyy työyhteisön yhteinen käsikirjoitus, joka sekä ohjaa toimintaamme että vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi yhteistyö ja organisaation tulos muodostuvat.

– Yhteistyö ja tapa toimia organisaatiossa eivät ole sattumanvaraisia. Niitä voi ja kannattaa tietoisesti johtaa ja kehittää, ja siihen organisaatiodramaturgia on oiva keino, Kuusela tarkentaa.

Organisaatiodramaturgia auttaa myös havaitsemaan paremmin työyhteisön sosiaaliset suhteet, vaikuttamispyrkimykset ja vallankäytön. Ovathan ne myös osa organisaation hierarkiaa ja vastuita. Siksi työyhteisöistä ja johtamisestakaan ei voi puhua ilman, että huomioi vallan näkökulman.

– Organisaatiodramaturgiassa valta ja vaikuttaminen näyttäytyvät erityisesti esittämisessä ja rooleissa, työyhteisössä kerrotuissa tarinoissa ja niiden sävyssä sekä puhetavassa ja sanattomassa viestinnässä. Ja tietenkin osana organisaatiopolitikointia, Kuusela sanoo loppuun.


Sari KuuselaYTT, KL Sari Kuusela on johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen asiantuntija, joka on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä työyhteisön näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Kuusela on tietokirjailija ja organisaatiokonsultti, jonka työelämäkokemus ulottuu liiketoiminnasta henkilöstön kehittämiseen, johtamiseen ja muutosten toteuttamiseen.

Hänen uusin kirjansa sopii roolista riippumatta kaikille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä työyhteisöissä ja vuorovaikutustilanteissa tapahtuu. Erityisen hyvin se sopii johtajille ja esimiehille, jotka saavat keinoja sekä saada yhteisö toimimaan hyvin ja uudistumaan yhdessä.

Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö -kirja julkistetaan pe 2.3.

Löydät kirjan myös Ammattikirjastosta »

Ilmoittaudu kirjan julkistustilaisuuteen »

Voit lukea lisää Kuuselan tekstejä hänen blogistaan organisaatioelamaa.fi .

Katso myös Sarin haastattelu:


Teksti:
Taina Parviainen

Kirjoittamisen merkitys kasvaa

Työssä käyvät ihmiset hoitavat yhä enemmän asioita kirjoittamalla sähköpostissa, somessa ja chatissa. Kirjallinen viestintä ei ole kuitenkaan kaikille asiakaspalvelutehtävissä työskenteleville mieluista tai luontevaa.

Taina Parviaisen kirjoittamaan oppaaseen on koottu neuvoja ja vinkkejä kirjalliseen asiakasviestintään, jotta yrityksen viestintä olisi yhdenmukaista ja laadultaan tasaista. Oppaasta löytyy kuvitteellisia viestintä- ja vastausmalleja sekä sopivia fraaseja sisältäviä vastausehdotuksia erilaisiin hankaliin viesteihin, joihin työelämässä on reagoitava päivittäin. Miten reagoida rakentavasti, jos saat asiakkaalta tulikiven katkuisen reklamaation? Miten löytää oikeaa asennetta kirjoittamiseen ja vastaamisen?

Oppaasta löytyy esimerkkejä, kuinka asiakaspalvelu- ja yritysviestintää toteutetaan eräissä tunnetuissa suomalaisissa yrityksissä. Esimerkeistä käy hyvin ilmi, kuinka merkittävästi sähköpostit vaikuttavat mielikuvaan yrityksestä ja kuinka haluttua mielikuvaa on mahdollista rakentaa etukäteen mietityillä vastausmalleilla.

Idea oppaan kirjoittamiseen syntyi Parviaiselle hänen kouluttaessa sairaalan osastosihteereitä. Samat asiakasviestinnän säännöt pätevät myös julkisen sektorin palveluihin.

Kirjan tiedot:

Taina Parviainen: Paremmin sanottu kuin tehty

Teksti:

Kuntatyönantaja 1/2018,

Kaisa Koskela

Yritystoiminnan jatkaminen ja osakkeenomistajan vaikutusmahdollisuudet

Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen saaminen edellyttää, että luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa. Tältä osin on syntynyt paljon oikeuskäytäntöä. Lähtökohtana osakeyhtiöiden osalta on, että luovutuksensaaja toimii yhtiön hallituksessa. Tilanne voi kuitenkin olla se, että luovutuksensaajan ei ole mahdollista halustaan huolimatta päästä yhtiön hallitukseen tai luovutuksensaaja on alaikäinen.

Ongelmia saattaa syntyä tilanteissa, joissa luovutuksensaajan osakeomistus ei vielä oikeuta häntä päättämään itsenäisesti toiminnan jatkamisesta ja jatkamisen tavasta. On huomattava, että päätösvallan käyttäminen yhtiökokouksessa ei yksin täytä osallistumisvaatimusta. Mikäli osakeomistus on alle 50 prosenttia, yritystoiminnan jatkaminen, esimerkiksi hallituksen jäsenyys, määräytyy pitkälti muiden kuin verovelvollisen toimien perusteella.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 1991 B 565 on katsottu osoittavan, ettei huojennussäännösten soveltamisen edellytyksenä voi ainakaan aina olla se, että verovelvollinen toimii yrityksen johtotehtävissä tai esimerkiksi hallituksen jäsenenä. Monesti on edellytetty, että osakkeenomistajan on ainakin täytynyt pyrkiä hallituksen jäseneksi.

Käytännön ongelmia on aiheutunut tapauksissa, joissa verovelvollinen on vielä alaikäinen eikä siten voi osallistua yrityksen toimintaan. PerVL 55 §:n soveltamisen edellytyksenä on, että yritystoiminnan varoja lahjaksi saanut jatkaja on täysi-ikäinen viimeistään silloin, kun verotuspäätös hänen lahjaverotusasiassaan annetaan.

KHO 2011:1

Alaikäiselle oli maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvojan sijainen, joka tulisi toimimaan yhtiön hallituksessa alaikäisen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, minkä jälkeen alaikäinen tultaisiin valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla lahjaksi saaduilla varoilla. Se, että säännöksen soveltamisen edellytyksiä arvioitiin eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta, ei ollut Suomen perustuslain 6 §:n vastaista. Ennakkoratkaisu.

Lahjoitustapauksissa luovutuksensaajan tulee jatkaa yritystoimintaa välittömästi luovutuksen jälkeen. Ajallinen välittömyysvaatimus on perusteltua, koska lahjoitus on sellainen oikeustoimi, jossa on vähintään kaksi osapuolta ja jossa tarkasta ajankohdasta voidaan osapuolten kesken nimenomaisesti sopia.

Perimystilanteisiin vastaava välittömyysvaatimus ei sovi yhtä hyvin, sillä perimystilanteet tulevat lähtökohtaisesti aina ennalta arvaamatta.

KHO katsoi ratkaisussa KHO 2015:166, että alaikäinen perinnönsaaja ei jatkanut yritystoimintaa (osakeyhtiö) siten kuin PerVL 55.1 §:ssä tarkoitetaan eikä hänelle voitu myöntää tuohon lainkohtaan perustuvaa sukupolvenvaihdoshuojennusta. KHO nimenomaisesti totesi, että kyseistä lainkohtaa ei ollut perusteltua tulkita aiemmasta oikeuskäytännöstä poikkeavalla tavalla sen perusteella, että nyt oli kysymys perintöön eikä lahjaan perustuvasta saannosta.

Verohallinnon ohjeen mukaan alaikäinen perillinen voi jatkaa maatalouden harjoittamista yksin tai yhdessä muiden perillisten kanssa ja hänelle voidaan myöntää huojennus perintöveroon. Edelleen Verohallinnon ohjeessa todetaan, että alaikäinen perillinen voi holhoustoimesta annetun lain mukaisissa rajoissa toimia yksityisliikkeessä yrittäjänä sekä henkilöyhtiön yhtiömiehenä ja harjoittaa yhtiöosuudellaan yritystoimintaa, joten sukupolvenvaihdoshuojennusta voidaan soveltaa alaikäiseen perilliseen.

Vaikka asia saattaa tuntua pieneltä, en pidä hyvänä, että eri yritysmuodoissa alaikäisen mahdollisuus saada sukupolvenvaihdoshuojennus ei ole yhdenmukainen.

Jaakko OssaTeksti:

Jaakko Ossa

Finanssioikeuden professori, OTT, VT
Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta


Blogin kirjoittaja  finanssioikeuden professori OTT, VT Jaakko Ossa toimii Turun yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on myös pitkä kokemus asianajotehtävistä sekä yritysverotuksen kouluttajana ja kirjoittajana.

Sukupolvenvaihdos ja yritystoiminnan lopettaminenOssalta on juuri ilmestynyt uudistettu 2. painos teoksesta Sukupolvenvaihdos ja yritystoimen lopettaminen. Teos on käytännönläheinen käsikirja, joka soveltuu kaikille aiheen parissa työskenteleville. Runsaiden esimerkkien sekä vero- ja oikeusratkaisuiden tulkinnan ansiosta se sopii myös oppikirjaksi.

Löydät kirjan myös Ammattikirjaston Talouden ja juridiikkan kokoelmista.