Toinen luukku – toinen adventti: Miten sitten opitaan ketterästi?

Hyödynnetään kokemusta ja intuitiota

Ketterä oppiminen on työssä oppimista. Se on vähitellen tai pyrähdyksittäin oppimista, jolloin oppimisen suuntaa voidaan muuttaa kunkin pyrähdyksen jälkeen. Oppimista suunnataan uudelleen edellisen pyrähdyksen palautteen mukaan. Nykyinen tiedon hallinta ja analytiikka voi tuottaa tätä palautetta, vaikka reaaliaikaisesti, jolloin jatkuvasti voidaan arvioida, mihin tiedon hankintaa ja oppimista pitää suunnata.

Ketterä oppiminen hyödyntää ihmisten kokemusta ja intuitiota. Mitä kaoottisempi toimintaympäristö on ja mitä enemmän siellä on työhön vaikuttavia muuttujia, sitä enemmän tarvitaan intuitiota valitsemaan tarvittavaa tietoa, koska ihmisen ymmärrys ei riitä eikä pysy perässä. Oivaltaminen voi tapahtua kokemuksen ja intuition seurauksena. Oivaltaminen on tehokas tapa oppia ketterästi.

Yhdessä ajattelu on tärkeää

Ongelmien ratkaisu, tiedon kerääminen eri lähteistä tiettyyn ongelmaan ja ratkaisun pallottelu yhdessä toisten kanssa on tuloksekasta ketterää oppimista. Kokeilut ja niiden jatkuva arviointi, hypoteesien asettaminen ja niiden testaaminen opettavat ketterästi. Tärkeää on vuorovaikutus toisten kanssa ja yhdessä ajattelu. Yhdessä ajattelu mahdollistaa jokaisen kokemuksen ja osaamisen hyödyntämisen yhteisen asian oppimisessa. Yhdessä ajatteluun ja ongelmien ratkaisuun on monia työkaluja, joita voidaan yhdessä hyödyntää ja auttaa kaikkia mukana olijoita oppimaan ketterästi. Jos organisaatiolla on yhteisiä ajattelun työkaluja samaan tapaan kuin sillä on esimerkiksi yhteneväiset tietotekniset työkalut, voidaan oppia tehokkaasti yhdessä, vaikka oltaisiin monessa eri tiimissä.

Ammatilliset verkostot avuksi

Teknologia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia tukea ketterää oppimista. Tärkein tiedonhankintaväline on YouTube, joka vastaa ihmisten tarpeeseen oppia lyhyesti, nopeasti ja visuaalisesti. Ammatilliset verkostot kuten Twitterin, LinkedIn´n ja Facebookin ryhmät sekä aihekohtaiset online-ryhmät kuten WhatsAppin ja Slackin rajatut ryhmät tarjoavat omaa kokemusta laajemmat kokemusverkostot. Internetin webinaarit, TED-talkit ja MOOC-kurssit ovat erinomaisia tiedonhankintatapoja. Teknologia mahdollistaa vielä henkilökohtaistamisen. Verkkokurssien algoritmi tunnistaa, missä oppijalla on heikkouksia ja ohjaa sopivalle oppimisen tielle tai hyödyntää oppijan kiinnostusta hankalienkin asioiden oppimisessa.

Ensi kerralla kerron, kuinka työpaikalla voidaan tukea ketterää oppimista.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina kirjailija Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3 – avautuu 16.12.2018

Luukku 4 – avautuu 23.12.2018

Ensimmäinen luukku – ensimmäinen adventti: Kun työ muuttuu, muuttuu myös oppiminen

Ketterät oppijat menestyvät

Ihmiset ovat yhä useammin työssään tilanteessa, johon ei löydy ratkaisua ohjeista tai aiemmista opeista. On ratkaistava ennen ratkaisemattomia ongelmia. Töitä tehdään asiakkaan luona ja asiakkaan kanssa, jolloin pitää nopeasti oppia ja omaksua asiakkaan edustaman toimialan riippuvuudet ja pelisäännöt puhumattakaan asiakasyrityksen toimintatavoista. Toimintaympäristön nopea muuttuminen luo jatkuvasti uusia oppimistarpeita. Tulevaisuus muuttuu jatkuvasti ja viime viikolla opittu voi olla armottoman vanhaa tai epäsopivaa huomenna. Oppiminen tapahtuu siksi pienissä erissä, jolloin suuntaa voidaan muuttaa tavoitteen muuttuessa. Työstä on tullut yhä enemmän oppimista ja oppimisesta osa työtä. Se, joka kykenee oppimaan nopeimmin, ketterimmin, on menestyjä.

Oppiminen on tärkeämpää kuin tehokkuus

Toinen iso oppimistarpeeseen liittyvä muutos on tilapäisten ja freelancer-työntekijöiden määrän kasvu. Nk. gig-työntekijöitä palkataan yhä enemmän hoitamaan joku tietty tehtävä, osallistumaan tiettyyn projektiin, tuomaan joku sillä hetkellä tarvittava erityisosaaminen tai jopa vetämään hanke. Näiden tilapäisten tai tietyn aikaa työsuhteessa olevien henkilöiden on opittava todella nopeasti kunkin työpaikan kulttuuri, toimintatavat ja alan liiketoiminnan riippuvuudet. Heidän kykynsä oppia ketterästi ratkaisee sekä heidän että sen hetkisen työpaikan menestyksen.

Ihmisten oppiminen on tärkeämpää kuin ihmisten tehokkuus. Samoin organisaatioiden oppiminen on tärkeämpää kuin organisaatioiden tehokkuus. Kilpailukyky perustuu yhä enemmän ihmisten kykyyn hankkia ja omaksua nopeasti kunkin tilanteen vaatimat tiedot ja soveltaa niitä sen hetkiseen tekemiseen, löytää tiedon avulla uusia ratkaisuja aivan uusiin ongelmiin ja jopa oivaltaa uusia ongelmia. Tämä on ketterää oppimista. Kilpailukyky perustuu siis ketterään oppimiseen.

Ensi kerralla kerron, miten opitaan ketterästi.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3 – avautuu 16.12.2018

Luukku 4 – avautuu 23.12.2018

Leenamaija Otala: Miten ketterä oppiminen helpottaa elämäämme?

Adventti on hyvä aika rauhoittua pohtimaan, miten voimme paremmin hallita omaa työtämme. Kun tammikuussa palaamme joulun vietosta, voisimmeko aloittaa uuden vuoden rauhallisin mielin?

Lähes jokainen kokee epävarmuutta sekä omasta että organisaationsa puolesta, koska muutokset heilauttavat tilanteita jatkuvasti. Ketterä oppiminen on tapa hallita muutosta ja vastata mahdollisimman nopeasti uusiin haasteisiin.

Vielä 1980-luvun lopulla ajateltiin, että kun kerran hankkii ammatin ja jonkun tutkinnon, niin sitten on työpaikka taattu eläkeikään asti. Ehkä matkan varrella oli joitain työnantajan järjestämiä kursseja, jotka monilla aloilla koettiin lähinnä työnantajan kustantamiksi lomiksi. Sai olla poissa työpaikalta ja siitä vielä maksettiin päiväraha.

Ajat ovat muuttuneet.  Nykyisin olemme usein tilanteessa, jossa tehdään mitä ehditään ja jokainen hoitaa osaamistaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Samalla on syntynyt uusi osaamisen kehittämisen kulttuuri, opitaan sitä mukaan, kun uutta tietoa ja osaamista tarvitaan, useimmiten kysymällä työkavereilta ja opettelemalla työkavereiden kanssa yhdessä. Samalla jokaisen oma vastuu oppimisessa korostuu.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3 – avautuu 16.12.2018

Luukku 4 – avautuu 23.12.2018

Tietokirjailijaksi sattuman kautta

Katleena Kortesuo

Suomen Tietokirjailijat Ry:n Tietokirjailijapalkinnon jako Kirjamessujen yhteydessä Messukeskuksessa 29.10.2018 – Kuva Emmi Kähkönen

– Kyllä se on puhdas vahinko, että minusta tuli tietokirjailija, sanoo Katleena Kortesuo, jolle on juuri myönnetty Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinto Kirjamessujen yhteydessä.

Palkinto tuntuu Kortesuon mielestä todella hienolta tunnustukselta omasta työstä, jota hän on tehnyt jo reilut parikymmentä vuotta. Mutta palataanpa siihen, miten kaikki aikoinaan alkoi.

Kortesuo alkoi opiskella Helsingin yliopistossa suomen kieltä vuonna 1995, ja kun ensimmäinen lukuvuosi päättyi, hän oli 21-vuotias ja tarvitsi kesätyöpaikan.

– Otin puhelinluettelon käteeni ja aloin soitella erilaisia mainos- ja viestintätoimistoja läpi. C-kirjaimen kohdalla lykästi, kun Pirjo Poutanen vastasi silloisen oman yrityksensä puhelimeen ja pyysi käymään luonaan puolen tunnin sisällä soitostani.

Kortesuo päätti toimia spontaanisti:

– Jos voin tulla näissä vetimissä, mitä minulla nyt on ylläni, niin tulen heti, hän kertoo vastanneensa Poutaselle iloisella ja hauskalla tyylillään.

Tapaaminen järjestyi, samoin kuin työpaikkakin. Kesän aikana Kortesuo oppi tekemään tietokirjoja ja aivan aluksi yrityshistoriikkeja, joihin yritys oli erikoistunut.

– Opin Pirjolta valtavasti. Hän opasti minut siihen, mitä kaikkea kirjan suunnitteluun, kirjoittamiseen ja markkinoimiseen liittyy. Perehdyin niin teosten sisältöön kuin visuaalisiinkin asioihin, hän luettelee ja on kiitollinen siitä, että kosketus kirjojen tekemiseen tapahtui hienon ammattilaisen johdolla.

Tuossa elämänvaiheessa Kortesuo sanoo lukeneensa paljon tenttikirjoja, joita opinnot edellyttivät. Hän kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että tenttikirjat luettiin, olipa ne kirjoitettu millä tyylillä tahansa.

Kustantajan puolesta onnittelemassa Helsingin seudun kauppakamarin Taina Parviainen. – Kuva Kati Hietamies

–  Yrityshistoriikkeihin ja tietokirjoihin puolestaan piti itse luoda rakenne, tyyli ja erilaisia elementtejä, jotka tekivät tekstistä houkuttelevan ja kirjasta sellaisen, ettei sitä malttanut laskea käsistään.

Kortesuo sanookin, että ylipäätään kirjailijan tärkein tehtävä on saada lukija lukemaan teos.

Ura tietokirjailijana on kannattanut, koska suosittuja julkaisuja on kertynyt jo lähes 30. Lisäksi tekstejä syntyy tiheään tahtiin myös eioototta.fi-blogiin.

Kortesuo uskoo, että vaikka uralle ei olisi sattunut Poutasen tarjoamaa mahdollisuutta, tavalla tai toisella hän kuitenkin olisi kielen tai opettamisen kanssa tekemisissä.

– Olisin varmaankin ammatiltani äidinkielen opettaja tai töissä mainostoimistossa. Olen kirjoittanut koko ikäni, koska minulle se on tapa ajatella, hän sanoo.

Taina ParviainenTeksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari


Löydät Katleenan teokset Kauppakamarikaupasta »

Kukaan työkavereistasi ei tarvitse sinua lomallasi

Vikisijän virsikirja

Skenaario 1:

Loma lähestyy. Maailma pitää saada valmiiksi. Koko Suomi pysähtyy heinäkuuksi ja ainakin tämä firma pysähtyy, ellen saa näitä sataa asiaa valmiiksi. Tuosta täytyy tehdä vielä memo ja tuokin asia hoitaa. Ei ne itse pysty tähän, kun olen lomalla. Huh. Onneksi loma kestää vain kolme viikkoa.

Kuulostaako tutulta? Tähän väliin pieni fakta tosielämästä. Kukaan työkavereistasi ei tarvitse sinua lomallasi. Ei kukaan. Jos sinulle on joskus joku sanonut, että olet korvaamaton, hän on nuoleskellut sinua ja ollut silti väärässä. Kolmeen, neljän tai vaikka viiteen viikkoon ei maailma kaadu.

Maailmaa ei myöskään tarvitse saada valmiiksi ennen lomia. Eihän loman tarkoitus ole se, että teet tuplatyöt, ne työt mitä pitää tehdä ennen lomaa ja tietenkin työt, mitkä jäisi loman alta tekemättä. Eihän se ole homman tarkoitus. Teet sen verran kuin tarvitsee ja annat maailman mennä lomasi aikana eteenpäin. Kyllä ne työt odottavat siellä.

Lomalla sitten pääseekin suorittamaan. Eihän muutama työpuhelu tai mailinvilkuilu lomaa pilaa. Jos yhden asiakastapaamisenkin ottaisi tähän.

Miten se ei tuntunut yhtään lomalta, kun palaa töihin.

Skenaario 2:

Virittelet aamukampaa jo toukokuulta alkaen. Joudut ostamaan kaksi kampaa, koska yhden kamman materiaali ei riitä lomasi alkuun. Lasket viikkoja, päiviä ja lopulta enää tunteja lomaan. Sitä myötä, miten laskeminen kiihtyy, sitä loivemmaksi käyt työliikkeissäsi. Tässähän ollaan kuitenkin melkein lomalla.

Surffaat kaikki vapaat hetket ja osan töistäkin miettiessäsi, missä vietät vuoden arvokkaimmat kolme, neljä tai viisi viikkoa. Et todellakaan edes vilkaise töihin päin loman aikana. Työpuhelin jää narikkaan ja todellakin unohdat sähköpostin salasanat loman aikana.

Vihdoinkin se alkaa. Tästäpä sitten kolmisen viikkoa kaljoitellaan mökillä, mukava viettää aikaa perheen kanssa. Sanoivat, että pitäisi kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön, mutta jumalauta minä olen nyt lomalla.

Lomakammasta on enää muutama sakara jäljellä, vaimo lähti jo lasten kanssa kaupunkiin ja itselläkin töihin paluu maanantaina.

Miten se ei tuntunutkaan yhtään lomalta, kun palaa töihin.

Niin. Ei lomailun tarvitse olla näitä kahta ääripäätä. Loman tarkoitus on irtaantua töistä, mutta ei se tarkoita sitä, että pitäisi irtaantua elämästä irtolaiseksi asti. Kaikessa tärkeintä on balanssi, se kuuluisa oikeus ja kohtuus.

Kirjoitimme näiden asioiden ympärille kirjan, joka julkaistaan elokuussa. Vikisijän virsikirja auttaa sinua olemaan positiivisempi, saamaan enemmän aikaiseksi ja ottamaan välillä ihan oikeasti rennosti. Hauskaa kesää, tavataan elokuussa.

Ville KormilainenTeksti:

Ville Kormilainen
Viestintäkonsultti
Tekir Oy


Vikisijän virsikirjaVikisijän virsikirja on inspiroiva kirja niille, jotka haluavat muuttaa asennettaan vikisijästä tekijäksi. Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän kirja kertoo, miksi tekemisestä pitäisi oppia nauttimaan ilman välitöntä palkkiota ja miksi on tärkeää, että elämää on kahvitaukojen ja palkkapäivien välilläkin.

Kirja on käytännönläheinen opas niille, jotka haluavat vikistä vähemmän ja tehdä enemmän. Kirjassa kerrotaan, miksi pitäisi välittää vähemmän epäolennaisista asioista ja keskittyä enemmän olennaisen tekemiseen. Ja miksi ylipäänsä on tärkeämpää tehdä jotain kuin vikistä.

Katso video kirjan julkistustilaisuudesta 23.8.2018 »

Katso Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän haastattelu Huomenta Suomessa 30.7.2018 »

Teos Ammattikirjastossa »

Mitä uusi tietosuoja-asetus edellyttää juuri sinulta?

eu_tietosuoja_1200x628

Tietosuoja-asetusta sovelletaan niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla riippumatta henkilötietojen käsittelyn laajuudesta, käsiteltävien tietojen luonteesta tai käytetystä teknologiasta. Asetusta sovelletaan sekä automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn että muunkinlaiseen henkilötietojen käsittelyyn, kun henkilötiedot muodostavat rekisterin osan. Asetuksen määräykset koskevat kaikkia toiminnan kokoon ja muotoon ja toimialaan katsomatta. Kaikki ovat sääntelyn kohteena ja jokaisen toimijan pitää tehdä jotakin. Se mitä pitää tehdä, riippuu toimijan koosta ja käsiteltävistä tiedoista.

Henkilötietojen käsittelyssä täytyy huomioida jokainen käsittelyn vaihe alkaen suunnittelusta tietojen luovutukseen saakka. Lisäksi on tärkeää pitää talon sisäinen ohjeistus ajan tasalla ja kouluttaa henkilökunta noudattamaan ohjeistusta.

Asetus edellyttää oman toiminnan läpikäyntiä eli henkilötietojen käyttötilanteiden ja -tarpeiden tunnistamista ja dokumentointia. Henkilörekisterinpitäjän velvollisuudet kasvavat sitä mukaa, mitä isompia riskejä tietojen käsittelyyn liittyy. Henkilötietojen käsittely on suunniteltava ja dokumentoitava, jotta pystytään näyttämään, että tietosuoja-asetusta on noudatettu.

Näistä on hyvä aloittaa:

  1. Selvitä yrityksenne tietojenkäsittelyn tämän hetken tilanne ja ota jatkossa tietosuoja-asiat aina mukaan toimintojen suunnitteluun.
  2. Selvitä, millä perusteella yrityksessänne käsitellään henkilötietoja.
  3. Tee arvio yrityksessänne henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä ja selvitä, mitä pitää tehdä riskien minimoimiseksi.
  4. Käsitteleekö jokin toinen yritys teidän tietojanne tai myyttekö te tietojenkäsittelypalveluita? Tee kirjallinen tietojenkäsittelysopimus.
  5. Mitä rekisteröidyn oikeuksia toimintaanne liittyy ja miten ne toteutetaan?
  6. Tee riskien perusteella arvio tarvittavista suojatoimenpiteistä.
  7. Varaudu mahdolliseen tietoturvaloukkaukseen ja valmistaudu ilmoittamaan siitä.

Apua tietosuojaan liittyviin kysymyksiin saat esimerkiksi ajankohtaisesta teoksesta Henkilötietojen käsittely – EU-tietosuoja-asetuksen vaatimuksetKirja on saatavilla myös Ammattikirjastosta tai e-kirjana Ellibsiltä.

Kouluttaudu myös suosituissa tietosuojakoulutuksissamme – paikat täyttyvät pian, joten varmistathan paikkasi ajoissa!

Seija RuohonenTeksti:

Seija Ruohonen
Tuottaja
Helsingin seudun kauppakamari

EU:n tietosuoja-asetus tulee – oletko valmis?

Henkilötietojen_käsittely_etukansi_res300.png

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) tulee voimaan 25.5.2018 ja vaikuttaa kaikkien yritysten toimintaan. Tiedätkö, miten tietosuoja-asetus vaikuttaa yrityksesi toimintaan ja miten sen voimaantuloon voi valmistautua?

Tietosuoja-asetus tuo uusia henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvoitteita niin yrityksille, yhdistyksille kuin muillekin yhteisöille, joissa henkilötietoja käsitellään. Yrityksen koolla ei ole merkitystä – jos yrityksessä käsitellään minkäänlaisia henkilötietoja, asetusta sovelletaan, vaikka yrityksessä olisi vain asiakas tai yksi työntekijä.

Asetuksessa on eritelty velvollisuudet toisaalta rekisterinpitäjälle ja toisaalta henkilötietojen käsittelijälle. On olennaista määrittää, missä roolissa yritys milloinkin toimii. Roolit määräytyvät tosiasiallisen aseman perusteella, eikä niistä voida sopia toisin.

Rekistereissä saa olla vain etukäteen laaditun suunnitelman mukaista tietoa. Sen on myös oltava tarpeellista; ns. nice to know -tietoja ei saa käsitellä.

Tietojen käsittelyyn on aina oltava laillinen peruste. Henkilötietojen käsittely on lainmukaista ainoastaan jos, ja vain siltä osin kuin, vähintään yksi asetuksessa luetelluista lainmukaisen käsittelyn edellytyksistä täyttyy. Käytännössä pienten ja keskisuurten yritysten toiminnassa yleisimpiä käsittelyperusteita ovat suostumus, sopimus ja oikeutettu etu.

Rekisterin ylläpidon on oltava sekä suunnitelmallista että dokumentoitua. Yrityksen on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset sekä luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvat, todennäköisyydeltään ja vakavuudeltaan vaihtelevat riskit. Niiden perusteella on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa ja osoittaa, että käsittelyssä noudatetaan asetusta. Näitä toimenpiteitä on tarkistettava ja päivitettävä tarvittaessa. Jokaisen yrityksen on arvioitava omaa toimintaansa ja siinä mahdollisesti esiintyviä tietosuojaan liittyviä riskejä sekä sopeutettava ja suunniteltava tietojen käsittely sen mukaisesti.

Asetuksessa säädetään lisäksi rekisteröityjen henkilöiden (esim. asiakkaiden ja työntekijöiden) uusista oikeuksista koskien mm. tiedonsaantia. Yrityksen tulee myös helpottaa rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä, joten rekisteröityjen saatavilla tulee olla ohjeet siitä, miten oikeuksia voidaan käyttää. Ohjeistuksen ja menettelyn tulee myös olla sellaisia, että rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan suhteellisen helposti.

Asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä on säädetty huomattavia taloudellisia seuraamuksia, joiden suuruus määräytyy yrityksen liikevaihdon perusteella. Nämä toiminevatkin vahvana kannustimena yrityksille asetuksen noudattamisessa.

Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tietosuoja- asiantuntijat asianajaja, osakas Markku Varhela, asianajaja Minna Hanninen, lakimies Elli Laine, asianajaja Kati Rantala ja asianajaja Mari Rusi ovat kirjoittaneet aiheesta käytännönläheisen oppaan Henkilötietojen käsittely – EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset. Se antaa ohjeistusta siihen, miten yritykset osaisivat ottaa huomioon asetuksen mukanaan tuomat velvollisuudet tai ainakin havaitsisivat, mitä muutoksia mahdollisesti tarvitaan.

Valmistaudu päivittämään organisaatiosi henkilötietojen käsittely tasolle, joka vastaa asetuksen mukaisia vaatimuksia!

Lähde: Minna Hanninen, Elli Laine, Kati Rantala, Mari Rusi, Markku Varhela: Henkilötietojen käsittely – EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset

Leena ViitalaTeksti:

Leena Viitala
Tuottaja
Helsingin seudun kauppakamari

Työelämä edellyttää ketterää oppimista

Työelämä muuttuu, usein nopeasti ja yllättävästi. Lähes kaikissa tehtävissä joudutaan sopeutumaan äkkinäisiin muutoksiin. Työtä tehdään ja uutta suunnitellaan yhä enemmän asiakkaan kanssa yhdessä, uusia tilanteita ja muutoksia tulee eteen jatkuvasti. Ennalta kirjoitetuista ohjeista on apua yleisellä tasolla, mutta kyseinen tilanne tai ongelma on ratkaistava tässä ja nyt. Kokemuskaan ei auta, kun sitä ei uudesta tilanteesta ole. Sen sijaan tarvitaan kykyä oppia nopeasti ja ketterästi.

Mitä on ketterä oppiminen?

Ketterä oppiminen on sitä, että oppii koko ajan tekemisen yhteydessä uutta. Samalla tekeminen kehittyy tai syntyy uutta tekemistä. Ketterä oppiminen on tiedon ja osaamisen rakentamista vähitellen pala palalta, askel askeleelta. Askelten välissä pitää verrata opittua tarpeeseen ja tavoitteeseen. Jos tarvitaan muutosta tai toisenlaista osaamista, muutetaan askelten suuntaa. Ketterää oppimista on myös se, että osaa peilata omia ja yhteisiä tekemisiä ja arvioida, miten opittua voidaan hyödyntää tästä eteen päin. Omasta kokemuksesta voi oppia tulevaan. Ketterästi voi oppia myös oivaltamalla ja ennakoimalla.  Kun tilanteet ovat usein täysin uusia, tarvitaan luovuutta keksimään, mitä pitäisi osata.  Hyvä asiantuntija osaa päätellä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alalla on, mihin suuntaan ala kehittyy ja voi jopa intuitiivisesti opetella tarvittavia asioita.

Ketterän oppimisen edellytyksiä

Kaikki oppiminen on ajattelua. Ajattelua voi harjoitella ja kehittää. Se edellyttää, että aivot ja mieli ovat hyvässä kunnossa. Ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot, luova ajattelu ja systeemiajattelu ovat kaikki ketterän oppimisen tärkeitä taitoja, joita voi ja pitää harjoitella.

Lähes kaikki tieto, jota joku keksii kaivata, on jo olemassa. Tietoa pitää vain osata ja haluta hakea, käyttää ja soveltaa. Vaikka tieto löytyy helpostikin, vie sen ymmärtäminen ja soveltaminen edelleen aikaa, sitä rajoittavat ihmisen omat älylliset resurssit. Ymmärrystä ja ketterää oppimista voi edistää vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa, toisten kokemukset ja näkemykset.

Työssä tarvitaan toki myös hyvää perusosaamista ja ammattitaitoa. Niitäkin pitää kehittää sekä ketterästi oppien että perinteisimmillä oppimisen tavoilla. Mitä vankempi ammattiosaaminen on pohjalla sitä ketterämmin voi oppia työssä tekemällä.

Ketterää oppimista tukeva toimintaympäristö

Ketterä oppiminen tapahtuu parhaimmillaan työn tekemisen ja kehittämisen yhteydessä. Se tarvitsee toimintaympäristön, joka toisaalta tukee jokaisen ketterää oppimista yksin ja yhdessä, toisaalta osaa hyödyntää ihmisten ketterän oppimisen koko organisaation uudistumiseksi. Työssä korostuvat yhteiset ongelmanratkaisuprosessit, kokeilut ja niiden arviointi, toiminnan menestysten ja mokien analyysi, ideoiden jakaminen ja pallottelu ja kaikenlainen yhteinen ajattelu.

Jotta ihmisten ajattelu kohdentuisi tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, on tärkeää käydä vuoropuhelua siitä, millaisessa toimintaympäristössä jatkossa toimimme, millaisia muutoksia asiakkaillemme ja samalla meille tulee eteen ja millaista osaamista jatkossa tarvitaan.

Ketterästi oppiva organisaatio

Ketterästi oppiva organisaatio rakentuu tiimeistä, joissa yhdistyy monenlaista osaamista ja joissa opitaan yhdessä. Yksi ihminen voi kuulua useampaan tiimiin, jolloin osaaminen liikkuu ihmisten mukana ja muodostaa organisaation ”aivojen hermoverkoston”.

Ketterästi oppivan organisaation johtaja suodattaa erilaisista näkemyksistä yhteisen ymmärryksen ja rakentaa jatkuvasti organisaatiota vastaamaan tuleviin haasteisiin.


Ketterä oppiminenKetterä oppiminen – keino menestyä jatkuvassa muutoksessa on jatkoa elinikäiselle oppimiselle, joka oli pitkälti kouluttautumista jatkuvasti muuttuvan työn ohessa. Ketterä oppiminen on jatkuvaa, mutta oppiminen tapahtuu tekemisen yhteydessä ja tekemisestä oppien.

Kirja kuvaa yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden ketterää oppimista ja ketterän oppimisen edellytyksiä. Kirja kuvaa myös, miten rakennetaan ketterästi oppiva organisaatio, jossa ihmiset oppivat ketterästi ja joka kykenee hyödyntämään kaikkien oppimisen.  Ketterästi oppiva organisaatio on huomisen menestyvä organisaatio, joka vetää puoleensa ketteriä oppijoita.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti

Lue Leenamaija Otalan haastattelu Kauppakamarilehdestä.

Modernilla johtamisotteella esimies valmentaa työntekijät tuottaviksi

Juhani Kauhanen– Kaikki puhuvat tuottavuuden kehittämisestä, mutta harva tietää, miten se tehdään, sanoo KTM Juhani Kauhanen, joka on aloittanut uransa organisaatioiden kehittäjänä ja muotoilijana 1980-luvulla, jolloin trendinä oli oppiva organisaatio.

Kauhanen on kirjoittanut lähes 30 teosta elämänsä aikana, ja kauppakamarille hän kirjoittaa kolmatta teostaan Esimies tuottavuuden kehittäjänä, jossa ajatuksena on, että esimiehen lisäksi myös koko henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämiseen.

– Tuottavuutta on pyritty kehittämään liian mekanistisesti. On ajateltu, että digitalisaatio ratkaisee asiat ja antaa edellytyksen toimintaprosessien kehittämiselle, mutta organisaatiorakenne ja työn muotoilu on osattava liittää mukaan kokonaisuuteen. Digitalisaatio ei ratkaise vaan luo edellytykset, Kauhanen toteaa.

Jos yrityksen prosessit ja organisaatiorakenne pidetään samoina, emme saa hyötyä digitaalisesta kehityksestä. Kauhasen mukaan ihmiset hieman vierastavat kehitystä robotisaation osalta: yleisesti pelätään, että robotit vievät työpaikat, vaikka asia on hänen mielestään päinvastoin.

– Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaassa on 2 500 ihmistä ja heidän työkavereinaan 600 robottia. On hyvä tiedostaa, että ilman robotteja ei olisi koko tehdasta. Ihminen ja robotti yhdessä mahdollistavat kilpailukyvyn ylläpidon. Näin rikotaan tuottavasti vanhoja rajoja, Kauhanen selventää tulevaa kehitystä.

Ideaalitilanteessa kehitämme Kauhasen mukaan tuottavuutta niin, että herätämme yhä vanhaa ja aikaisemmin opittua henkiin mutta uudella tavalla. Digitaalisuus on kehityksessä mukana luomassa edellytyksiä, mutta se ei ratkaise kaikkea.

Kauhanen on törmännyt urallaan ajatukseen, että toisaalta halutaan robotteja osaksi kehitystä, mutta toisaalta ei haluta muuttaa työtehtäviä ja prosesseja.

–Jos emme muuta ensin prosesseja ja rakennetta, emme pääse toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä. Joskus esteenä on se, että esimiehet pelkäävät oman asemansa menetystä, kun he joutuvat niin sanotusti uuteen lähtötilanteeseen, hän selventää.

Esimiehen rooli puolestaan on Kauhasen mukaan nykyään kannustaa ihmisiä miettimään asioita ja kysymään, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla ja olisiko tuottavampaa tehdä se toisin. Esimies on mahdollistaja ja osallistaja, eli hän tarjoaa kaikille mahdollisuuden tulla mukaan suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä.

– Kukaan ei yksin pysty saamaan riittävästi aikaisesti, joten pitää saada muut mukaan yhteiseen tekemiseen – oli kyseessä työntekijä tai esimies.

Kauhanen muistuttaa, että kaikki viisaus ei ole esimiehillä ja on tarkoituksenmukaista hyödyntää kaikkien näkemykset, kokemukset ja osaaminen yhteisen tekemisen suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Työn tuottavuuden ja esimiestyön haasteet on osattu ratkaista hienosti esimerkiksi kolmessa teollisuusyrityksessä, joissa on tehty uudet työvuorojärjestelyt. Perinteisestihän teollisuudessa on tehty kolmivuorotyötä. Tutkimusten mukaan 12 tunnin työvuorot ovat kuitenkin vuorotyössä ihmisille terveyden kannalta paras vaihtoehto, kunhan on huomioitu myös pidemmät vapaat.

Kauhasen mukaan välineitä työn tuottavuuden kehittämiseen kyllä löytyy, mutta meidän täytyy muuttaa toimintatapojamme ja ajatteluamme myös siitä, mikä on meille terveyden näkökulmasta katsottuna hyväksi. Lisäksi meidän on oltava kiinnostuneita muiden tehtävistä, eikä muutosta saa pelätä.

– Valmentava, osallistava johtamisote pitää sisällään ajatuksen, että siinä tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Esimies katsoo, mihin kenenkin voimavarat riittävät, sillä kaikki eivät pysty samantyyppisiin suorituksiin. Esimies omalla johtamisotteellaan valmentaa ihmiset modernissa organisaatiossa tuottaviksi, Kauhanen sanoo loppuun.

Teksti: Taina Parviainen

_______________________________________________________________________________

Lue lisää Juhani Kauhasen tulevasta kirjasta Esimies tuottavuuden kehittäjänä »

Ilmoittaudu mukaan kirjan julkistamistilaisuuteen »

Ilmestyttyään saatavilla myös Ammattikirjastosta »

Yritysvastuu: strategian ja johtamisen perusta

Yritysvastuu– Yritysvastuu on kokonaisvaltainen johtamisen viitekehys, johon ympäristöasioiden lisäksi kuuluvat sosiaalisen ja taloudellisen vastuun näkökohdat, sanovat alan asiantuntijat Terhi Koipijärvi ja Sari Kuvaja, jotka julkaisevat pian teoksensa Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali.

Kirjan pääviesti on, että vastuullisuus on olennainen osa yrityksen strategiaa ja johtamista, ei muusta liiketoiminnasta erillinen toiminto. Yritysvastuu ei ole trendi, vaan johtamisen uusi normaali, joka syntyy ja vahvistuu, kun yritykset ja niiden johto mieltävät yritysvastuun osaksi liiketoiminnan strategiaa. Menestyksekkään vastuullisuustyön lähtökohtia ovat johdon sitoutuminen ja yritysvastuuosaamisen jalkauttaminen koko organisaatioon.

– Olemme valinneet kirjaan tärkeiksi ja olennaisiksi kokemamme teemat, jotka kantavat johtamisen uuden normaalin tasolle. Yksi niistä on sidosryhmät, joita ilman yritystä ei voi ajatella. Sidosryhmien näkemysten, tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen on ennakkoehto yrityksen menestymiselle. Yksi tärkeimmistä sidosryhmistä on luonto, sillä luonnonvarojen rajallisuus ja ehtyminen asettavat reunaehdot kaikelle yritystoiminnalle.

Yritysvastuun pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa, kun mietitään yrityksen tarkoitusta, tavoitteita, innovaatioita ja pitkän aikavälin kehittämistä. Kirjoittajat korostavat yritysvastuun kokonaisvaltaista sisältöä, joka koskettaa kaikkia yrityksen toimintoja ja arkipäivän tekemistä. Se, että tehtäisiin ensin rahaa ja vasta sitten hyvää, on kaukana siitä pitkän aikavälin strategisesta ajattelusta, missä yrityksen riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti vastuullisuuden eri osa-alueet mukaan lukien.

Kuvaja ja Koipijärvi

– Johtamisen uusi normaali haastaa katsomaan yli kvartaalien ja tavoittelemaan kestävää liiketoimintaa pikavoittojen sijaan. Kaikkien päätösten pitää mennä vastuullisuusteeman seulan läpi, ei ainoastaan riskienhallinnan, vaan myös liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta, kirjoittajat selventävät.

Yritystoiminta jättää väistämättä jälkiä ympäristöön, joten yritysten on pyrittävä minimoimaan aiheuttamansa haitat. Mutta sen lisäksi yrityksiltä odotetaan ratkaisuja, jotka auttavat vastaamaan kestävyyshaasteisiin ja jotka tuottavat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Yleensä kuluttajat tunnistavat yritysvastuuksi lähinnä yksittäiset ja ajankohtaiset teemat, kuten kierrätys, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet.

– Ja hyvä niin, sillä kaikki nämä asiat kuuluvat yritysten vastuullisuusagendalle, ja kuluttajilla on oma tärkeä roolinsa yritysvastuun muutosvoimana.

Maapallon tilanne on hälyttävä, ja nyt jos koskaan tarvitaan fiksuja yritysjohtajia ja vahvoja muutosagentteja.

– On mielenkiintoista olla mukana tässä työssä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Olemme molemmat nähneet, miten organisaatiot niin halutessaan saavat aikaan positiivista muutosta, Koipijärvi ja Kuvaja sanovat toiveikkaasti.

Teksti: Taina Parviainen

_____________________________________________________________________________

Tutustu Yritysvastuu -kirjaan »

Katso myös Sari Kuvajan ja Terhi Koipijärven haastattelu: