Jaakko Heinimäki: Ukulelea oppii soittamaan vain soittamalla ukulelea

– Etiikka ei ole vain erityistilanteita varten, vaan sen tulee koskea aivan kaikkea. Aidot arvot paljastuvat arjen pienissä valinnoissa. Almanakka ja tiliote ovat itse kunkin kohdalla aika hyviä mittareita, sanoo tietokirjailija ja teologi Jaakko Heinimäki, jolta on juuri julkaistu työyhteisöjen etiikkaa käsittelevä Arvon porukka -teos. Kirjassaan Heinimäki muistuttaa, miten paljon meillä on opittavaa hyvästä elämästä antiikin filosofeilta ja muilta kauan aikaa sitten eläneiltä ajattelijoilta.

– Minua kiehtoo kovasti esimerkiksi Aristoteleen käytännöllisyys. Hän lähestyi etiikkaa ja hyvän elämän etsimistä hyvin konkreettisesti. Hyveitä pitää harjoitella ja opetella, jos haluaa oppia hyväksi ihmiseksi – aivan samalla tavalla kuin harjoitellaan ukulelen soittamista. Olenkin kirjassani kuvannut Aristoteleen etiikkaa ”arvojen treeniohjelmaksi”, hän sanoo.

Mitkä ovat meidän moraaliset kuolleet kulmamme?

Moderneja työyhteisöjä ei ollut olemassa vielä siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Aristoteles, Platon, Tuomas Akvinolainen ja muut historiamme tärkeät merkkihenkilöt elivät. Kuitenkin yhä edelleen heidän ajatuksissaan ja näkemyksissään on sellaista, joka kantaa ja kertoo vielä tänäkin päivänä siitä, millaista on hyvä elämä ja miten meidän tulisi kohdella toisiamme.

– Ihminen on muuttunut muutamassa tuhannessa vuodessa vain vähän tai ei ollenkaan. Esimerkiksi Aristoteleen kuvaukset hyvästä ihmiselämästä eivät ole juurikaan menettäneet ajankohtaisuuttaan.

Heinimäki kuitenkin muistuttaa, että aivan yksi yhteen ei antiikin ajattelua voi silti tämän päivän maailmassa soveltaa, sillä joukossa on jonkin verran aikansa eläneitä ajatuksia.

– Antiikin Kreikan sokea piste oli orjuus. Sitä pidettiin aivan luonnollisena asiana, eivätkä siihen liittyneet vääryydet tulleet useimmille edes mieleen. Minua kiinnostaa, mitkä ovat meidän moraaliset kuolleet kulmamme, mitkä ovat sellaisia rakenteellisia vinoumia, jotka kaikki kyllä näkevät, mutta joita juuri kukaan ei huomaa.  

Yrityksen arvot tukevat työyhteisön hyvinvointia

Heinimäki kehottaakin yrityksissä yhdessä porukalla pohtimaan, mitkä ovat sen arvot. Hän on ollut vetämässä eri organisaatioissa työpajoja ja kuulostellut ihmisiltä esimerkiksi heidän yhteisistä arvoistaan. Hän on huomannut keskustellessaan ihmisten kanssa, että kukaan ei toivo huonoa ja pahaa. Kaikki tavoittelevat hyvää.

– Tämä paljastuu aina ja juuri tästä aiheutuvat myös monet harmit: kun erilaiset hyvät joutuvat rinnakkain ja toistensa vaihtoehdoiksi, ollaan keskellä aika kimurantteja valintatilanteita, hän kuvailee tilanteiden aiheuttamia haasteita.

Lisäksi hän sanoo, että työyhteisöjen hyvinvoinnin kanssa työskentelevät törmäävät koko ajan erilaisiin muutoksin ja siihen, miten nämä vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin. Mitä avoimempia työyhteisöjen muutosprosessit ovat ja mitä selkeämpää niihin liittyvä viestintä on, sitä paremmin ne onnistuvat.

– Huippuluokan työpaikoille on yhteistä yksi asia riippumatta alasta ja työyhteisön koosta: niissä kiinnitetään vuorovaikutukseen erityistä huomiota.

Heinimäki lisää myös samaan hengenvetoon, että Suomessa aina toisinaan liioitellaan työpaikkojen ankeutta, liiallista työmäärää ja muita epäkohtia.

– Yleinen käsitys luterilaisesta työmoraalista on, että luterilaisuus jotenkin ruokkii työhulluutta ja synkkää meininkiä. Se perustuu kuitenkin virheelliseen tulkintaan luterilaisuudesta ja Lutherin käsityksestä työstä ja sen merkityksestä.

Heinimäki toteaa, että luterilaisuuden mukaan ihmisen arvo – sen paremmin ajallinen kuin ikuinenkaan – ei liity millään tavalla hänen töihinsä eikä muuhunkaan menestymiseen. Myöskään käsitys suomalaisten suuresta työmäärästä ei vastaa todellisuutta.

– Kansainvälisissä työaikavertailuissa emme ole lähelläkään kärkeä, hän naurahtaa.

Työpaikalla on niin monta työelämää kuin on ihmistäkin

Tulevaisuudesta hän ennustaa, että työ muuttuu yhä kasvollisemmaksi, eli työntekijän omalla persoonalla on yhä enemmän merkitystä. Tällä on sekä hyvät että huonot puolensa.

– Monissa työtehtävissä nykyajalle tyypillinen henkilöbrändinä toimiminen vain haittaa varsinaista työtä ja asian edistämistä. Persoonallisuus ja yksilöllisyys korostuvat liikaa, ja itse asia jää taustalle. Alammekin helposti kiinnittää huomiota aivan vääriin asioihin.

Heinimäen mukaan työpaikalla on niin monta työelämää kuin on ihmistäkin, sillä jokaisen elämä on hänen omansa ja jokainen katselee elämää, myös työelämää, omasta vinkkelistään.

– Juuri tästä syystä haluan korostaa työyhteisöjä arvon porukoina. Ne ovat yhteisöjä, joissa osataan arvostaa sitä, mitä yhdessä saadaan aikaan ja joissa osataan arvostaa jokaista yksilöä.

Huumorintaju on suhteellisuudentajun sukulainen

Heinimäki johtaa itsekin päätoimittajana parinkymmenen hengen työyhteisöä eli Kirkko ja kaupunki -median toimitusta. Kyselenkin hiukan, voiko näistä ylevistä ajatuksista vain puhua koulutuksissa ja yritysten workshopeissa vai onko niille käyttöä myös omassa työssä.

– Täällä testataan suutarin lapsen kengät ja sitä, miten profeetta pärjää omalla maallaan, hän naurahtaa.

Monia hyviä arkielämän työkaluja voidaan ottaa hänen mielestään käyttöön työpaikoilla pienellä uskalluksella. Hän muistuttaakin huumorin olevan viides kardinaalihyve, jota ei kannata yhtään väheksyä.

– Huumorintaju on suhteellisuudentajun sukulainen, ja niitä kumpaakin tarvitaan myös töissä ja työyhteisöissä.

Hän sanoo, että hyvällä työpaikalla suhtaudutaan sekä virheisiin että menestykseen sopivan suurpiirteisesti ja hyvällä huumorilla. Virheitä siis sallitaan, eikä niitä tarvitse pelätä.

– Sellaisella työpaikalla ei nouse neste päähän, eikä happamuus leviä kasvoille, hän sanoo omalla huumorillaan haastattelun loppuun.


Jaakko Heinimäki on palkittu tietokirjailija, teologi ja luoviin aloihin erikoistunut työnohjaaja. Hän on työskennellyt myös toimittajana, tiedottajana ja piispan erityisavustajana. Hän on opetusalan eettisen neuvottelukunnan jäsen. Tällä hetkellä Heinimäki työskentelee päätoimittajana Kirkko ja kaupunki -mediassa.

Heinimäen kirja Arvon porukka on saatavilla Kaupakamarin kaupasta.

Teksti: Taina Parviainen

Suomen Ekonomien bisneskirjapalkinnon voittaja ratkeaa pian – kuuntele finalistien haastattelut


Kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan 7.2.2019.
Kauppakamarin julkaisemista kirjoista mukana finaalissa on kaksi teosta:

Leenamaija Otalan
Ketterä oppiminen ja
Perttu Ahvenaisen, Janne Gyllingin & Sani Leinon
Viiden tähden asiakaskokemus.

Suomen Ekonomit haastatteli kirjoittajia podcastiinsa, joka on kuunneltavissa SoundCloudissa.

Ketterä oppiminen muuttaa myös johtamista. Kuuntele Leenamaija Otalan mietteitä osaamisen kehittämisen tärkeydestä työelämässä. Millaisia asioita organisaatioissa tulisi ottaa huomioon, jotta toimintatavat ja kulttuuri tukisivat työntekijöiden oppimista?


Asiakaskokemus tulevaisuuden kilpailuetuna.
”Näytön paikka on joka päivä. Jokainen kohtaaminen voi olla ensimmäinen ja viimeinen.” Perttu Ahvenainen, Janne Gylling & Sani Leino kertovat, miksi asiakaskokemuksen laatu on tärkeä teema.

Vuoden Coach 2018 Maarit Tiililä auttaa muita löytämään itsestään parhaan potentiaalin

– Kyllä tunnustus omasta työstä tuntuu hyvältä, kun sen saa omilta kollegoiltaan, sanoo oman ammattikuntansa arvostuksesta liikuttunut Vuoden Coach 2018 Maarit Tiililä, jolle Suomen coaching -yhdistys ja ICF Finland myönsivät lokakuun lopussa arvostetun palkinnon.

Tiililä on pitkän linjan johtamisen kehittäjä, ja hän on toiminut yli kymmenen vuotta yrittäjänä. Hän tekee monipuolisesti erilaisia valmentamiseen liittyviä töitä, kouluttaa ja konsultoi johtajia ja johtoryhmiä. Lisäksi Kauppakamari on julkaissut kaksi hänen aikaisemmin ilmestynyttä teostaan.

Tiililä sanoo päätyneensä coachiksi, koska hänellä on intohimo kehittää johtajuutta.

– Meillä kaikilla on voimavarat omien tavoitteidemme saavuttamiseen, mutta ne voivat olla piilossa itseltämme. Haluan coachina tarjota apuani, jotta asiakas löytäisi itsestään tuon potentiaalin ja ottaisi sen käyttöönsä, hän tiivistää näkemystään omasta kutsumuksestaan.


Tiililä sanoo päätyneensä coachiksi, koska hänellä on intohimo kehittää johtajuutta.

Coachaus, fasilitointi ja mentorointi – mitä yhteistä ja mitä eroja on eri ohjausmenetelmillä?

Moni varmasti miettii, mitä eroa ja mitä yhtäläisyyksiä erilaisilla valmennusmenetelmillä on, kun vertaa esimerkiksi coachausta, mentorointia ja fasilitointia toisiinsa.

– Eri menetelmiä yhdistää se, että niiden tarkoituksena on auttaa asiakasta löytämään ratkaisut.

Menetelmien väliset erot puolestaan löytyvät määritelmistä, mutta käytännössä ne ovat Tiililän mukaan häviävän pieniä.

– Coach ei jaa omaa kokemustaan vaan keskittyy toiseen osapuoleen, tämän ominaisuuksiin ja potentiaalin kehittämiseen. Mentori puolestaan tuo omaa kokemustaan enemmän esille. Tiimicoachaus on lähellä fasilitointia, koska siinä ohjaaja ei ota substanssiin kantaa vaan hän ohjaa ihmisten ja ryhmän ajatteluprosessia, Tiililä kuvailee yleisesti menetelmien välisiä eroja.

Itselle sopivaa valmennussuhdetta pohtiessa olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä kukin eniten tarvitsee ja mikä menetelmä sopii parhaiten kyseiseen elämäntilanteeseen. Jotta asiakas olisi riittävän kypsä käymään läpi koko coaching-prosessin, hänellä pitää olla valmius tutkia omaa toimintaansa ja olla avoin itselleen sekä halu heittäytyä mukaan.

– Asiakkaalla ei tarvitse olla jotakin ongelmaa, joka pitäisi ratkaista, vaan hän voi olla henkilö, joka tulee uuteen työtehtävään ja haluaa vauhtia uuteen toimeen. Usein ollaankin tilanteessa, jossa halutaan tulla hyvästä paremmaksi.

Toimiva vuorovaikutus ja luottamus ovat tärkeimmät asiat coachaussuhteessa

Oleellista coachaussuhteessa on Tiililän mukaan se, että auttaja ja autettava molemmat tietävät, mistä tilanteessa on kysymys ja ovat ikään kuin ”samalla areenalla”. Menetelmä ei ole olennaisin asia, vaan se, että keskinäinen suhde ja vuorovaikutus toimivat.

– Kun konsultoin, teen sen coachaavalla otteella, koska uskon sen tehoon. Kun ihminen itse oivaltaa ja saa toimia vahvuuksillaan, hän saa toteutettua itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Se on tapani olla ihmisten kanssa, ja varmasti luontainen taipumukseni vie minua siihen, hän kuvailee omaa työotettaan.

Sertifioidut coachit koulutetaan tuntemaan oman toimintansa rajat. Coachin on kyettävä näkemään, että asiakkaalla on riittävät voimavarat tavoitteelliseen työskentelyyn.

– Coaching ei ole oikea menetelmä uupuneen ihmisen kanssa eikä myöskään silloin, jos asiakkaan ammattitaidossa ja perusosaamisessa on puutteita. Jälkimmäisessä pitää miettiä, olisiko hyvä ajatus hakea esimerkiksi lisää peruskoulutusta. Jos tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan, voidaan myös pohtia, olisiko esimerkiksi mentorointi toimivampi ratkaisu, hän analysoi.

Tärkeimpänä oppinaan hän pitää kykyä olla läsnä ja näkökulman vaihtamisen taitoa. On tärkeää miettiä asioita eri näkökulmista, ennen kuin ryntää omaan johtopäätökseen ja tulkintaansa.

– Jokaisella coachilla pitää olla kyky ymmärtää, mihin ja kenelle coachaus sopii ja mihin ei. Lisäksi luottamuksen on oltava ehdottoman varmaa: coach ei voi kertoa keskustelujen sisällöstä esimerkiksi asiakkaan työnantajalle. Siksi kaikkien osapuolten on syytä tiedostaa, mihin ollaan yhdessä lupauduttu.

 Coachaus valmennusmuotona kehittyy jatkuvasti

Tiililä arvelee, että coachauksen tarina ohjausmuotona tulee kehittymään, koska jo nyt on havaittavissa selviä merkkejä uudenlaisesta jatkumosta.

– Suomessa coachaus on tullut osaksi isompia johtamisvalmennuksia ja jopa näiden tilalle. Välipäivinä oppimista tehostetaan oman coachin kanssa, jotta uutta tietoa olisi helpompi oivaltaa, reflektoida ja soveltaa arkeen. Coachaavaa otetta opetetaan myös taitona johtajille, jotta he voivat valmentaa henkilöstöään.

Lisäksi Tiililä arvelee digitalisaation tuovan lisää monipuolisuutta coachaukseen. Erilaiset virtuaaliset kohtaamiset, verkkovalmennukset ja WhatsApp-ryhmät tehostavat coachaussuhteen etenemistä. Digitaalisuus myös mahdollistaa coachauksen kustannustehokkaan hyödyntämisen myös muiden kuin johtajien ja esimiesten valmennusmenetelmänä, Tiililä lisää loppuun.



Tiililällä on pitkä ura johtajana muun muassa InstrumentariumissaGE HealthcaressaAltiassa ja Moventasissa. Vuodesta 2008 hän on toiminut yrittäjänä ja 2015 alkaen Hallituspartnerit Helsinki ry:n hallituksessa. Ekonomi­tutkinnon (KTM) lisäksi Tiililä auskul­toinut opettajaksi. Hän on International Coach Federationin (ICF) sertifioima Professional Certified Coach (PCC).

Tiililä on toiminut mm.

  • coaching-kouluttajana Business Coaching Centerissä ja Business Coaching Institutessa vuosina 2008-2015
  • ryhmäcoachina Suomen Ekonomien EkonomiEsimies –ohjelmassa vuosina 2012-2015
  • vierailevana kouluttajana eri ohjelmissa mm. Haaga-Heliassa, Metropoliassa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa, AVA-Instituutissa ja Amiedussa.
  • ICF Finlandin hallituksessa 2009-2010.

Hän on julkaissut kauppakamarin kustantamana kirjat Johtaja, uusi tehtävä, 100 päivää – Tilanne haltuun ja Innosta onnistumaan – yhdessä! (jälkimmäinen saatavilla enää e-kirjana ja Ammattikirjastosta).

Tutustu Tiililään »

Rohkeus johtaa -blogi »


Teksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari

Minna Komulainen: Luovalla digimarkkinoinnilla pääsee asiakkaan iholle

Menesty digimarkkinoinnilla– Tämä on juuri sellainen kirja, jota olisin itsekin kaivannut jokunen vuosi sitten työni hyödyksi, sanoo tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri Minna Komulainen, jolta julkaistaan pian uusi teos Menesty digimarkkinoinnilla.

Komulainen uskoo, että sen sijaan, että jäädään surkuttelemaan digitalisaation haasteita ja tehdään asiasta liian vaikeaa ja korkealentoista, yrityksissä olisi hyvä miettiä, mikä voisi auttaa parhaiten sen hyödyntämistä. Niinpä hän päätyi kirjoittamaan tutkimusten ja käytännön oppien avulla opaskirjan.

– Uuden omaksumisessa kaikkein tärkeintä on se, että tieto on helposti saatavilla ja käyttöön otettavissa, hän tiivistää.

Aitoa tieteellistä tutkimusta kirjan taustalla

Komulainen sanoo jo aikaisemmassa johtamistyössään olleensa valtavan kiinnostunut uusista liiketoimintamalleista. Kun hän auttoi silloisessa työssään yrityksiä uusien tuotteiden kaupallistamisessa, hän mietti, miksi osa yrityksistä menestyy ja osa ei.

– Pohdin, miten auttaisin yrityksiä menestymään paremmin, hän kertoo taustoista.

Tutkimusten mukaan yrityksissä ei osata riittävästi hyödyntää digimarkkinoinnin keinoja.

On vaarallista käyttää aina vain yhtä ja samaa some-kanavaa

Komulainen kannustaa siis ihmisiä opettelemaan uutta osaamista ja sanoo, että nämä usein keskittyvät digimarkkinoinnissa vain heille lähimpään ja helpoimpaan kanavaan. Kuvitellaan, että postaus silloin tällöin Facebookiin ajaa asiansa, kun samaan aikaan somekanavista johdattelu kampanjasivuille ja kauppaan tai konversioon on jäänyt tekemättä.

Komulainen sanoo, että on vaarallista panostaa vain Facebookiin ja jättää muut kanavat hyödyntämättä. Siksi tarvitaan ennakkoluulotonta uuden opettelua.

– Jos hakukoneoptimointia ei ole tehty, ilmainen näkyvyys jää saamatta. Tällöin asiakas päätyy kilpailijan pussiin. Asiakaspolun hahmottaminen ja nettisivujen sekä somekanavien myynnillisyys jäävät ymmärtämättä isoissakin yrityksissä, hän listaa tyypillisimpiä ongelmia.

Komulainen korostaa, että liiketoiminta on pohjimmiltaan luottamuskauppaa. Valitettavan usein brändin yhteisöllisyys jää rakentamatta, tai asiakasempatia ei millään tavalla välity viesteistä.

Digimarkkinointia ja uusia kanavia on turha pelätä

Komulaisen mielestä ihmiset aivan turhaan pelkäävät digimarkkinoinnin olevan vaikeaa, pelottavaa ja vaarallista. Usein pelätään sen ”pimeitä muotoja”, ja sitä, että keskustelu ryöpsähtää väärille urille.

– Vuorovaikutus on kuitenkin nykypäivää, ja markkinoinnissa on tapahtunut iso muutos. Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi ja yritysten tulee vastata tähän tarpeeseen.

Muutoksesta huolimatta perusasiat jäävät: asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen, hänen auttamisensa ja asiakasempatia pysyvät. Pitää vain löytää tavat pitää niitä yllä.

Kirjallaan Komulainen haluaa rohkaista ihmisiä kokeilemaan ja sitä kautta huomaamaan, ettei digimarkkinointi niin vaikeaa ole. Hän pyrkii johdattamaa lukijaansa askel kerrallaan uusille poluille digimaailmassa.

– Lukija on kirjan äärellä turvallisissa käsissä suunnatessaan kohti digiviidakkoa, hän rauhoittaa.

Monien on varmasti vaikeinta hahmottaa, mitä kaikkia mahdollisuuksia olisi tarjolla, kun usein eri kanavien manuaalitkin ovat melkoisen vaivannäön, kuten selaamisen ja englanninkielisten ohjeiden, takana.

– Monikanavaisuudesta on ollut vaikeaa saada tietoa, miten sen kanssa toimitaan. Kirjani myös nostaa strategisen ajattelun keskiöön. Markkinointi on avainasemassa digitalisaation uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä, sillä se toimii asiakasrajapinnassa.

Komulainen muistuttaa, että digimarkkinointi tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös pienemmillekin yrityksille.

– Kun haastattelin kirjaan eri alan yrityksiä, kivijalassa toimiva apteekki kertoi, miten hänen yrityksensä saa mukavasti myyntiä Instagramin kautta. Lisäksi kuulin, miten teknoyritys tavoittaa uudet asiakkaansa pääosin LinkedInin kautta.

Menesty digimarkkinointi -kirjalla pääset asiakkaan pulssille

Komulainen sanoo, että kirjaa varten kerätyt kansainväliset opit ja kokemukset ovat laajentaneet myös hänen omaa ajatteluaan. Hän on vakuuttunut siitä, miten tärkeää asiakasempatian välittyminen kaiken teknohypen seassa on.

Komulainen sanoo, että lisäksi aiheessa häntä viehättää asiakkaan kohtaaminen ja unelmien tunnistaminen sekä näihin vastaaminen. Digimarkkinointi on hänen mielestään kuvan ja sanan yhteispeliä tempoltaan nopeasykkeistä, mutta ennen kaikkea luovaa toimintaa.

– Pitää vain osata tunnistaa asiakkaan pulssi, sillä digimarkkinoinnilla pääsee asiakkaan iholle.


Menesty digimarkkinoinnilla julkaistaan pe 30.11. Ilmoittaudu mukaan »

Teos on saatavilla KauppakamariKaupassa ja Ammattikirjastossa.

Minna Komulainen

Tekniikan tohtori, KTM Minna Komulainen on tutkinut digitalisaation mahdollisuuksia suomalaisissa pk-yrityksissä. Komulainen työskentelee digimarkkinoinnin ja -liiketoiminnan kehittämisen parissa mediamaailmassa ja mainostoimiston markkinointipäällikkönä. Hänellä on myös pitkä kokemus työskentelystä toiminnanjohtajana ja innovaatioiden kaupallistamiskonsulttina yritysneuvontajärjestössä.

Komulainen on myös aktiivinen tietokirjailija, kolumnisti ja bloggari. Hän on kirjoittanut useita julkaisuja muun muassa palvelumuotoilusta, strategisesta johtamisesta sekä paikka- ja maisemamarkkinoinnista. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja sanomalehteen ja omaa blogia (www.digitaalinenliiketoiminta.fi), joka käsittelee luovuutta ja yrittämistä. Linkit julkaisuihin löytyvät LinkedIn-palvelusta: Linkedin.com/in/minnakomulainen.


Taina ParviainenTeksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari

Timo Huttunen: Kohti parempaa työelämää

Timo Huttunen– Suomalainen yritys- ja työelämä on käsittääkseni hyvässä tilanteessa verrattuna kansainvälisiin yrityksiin ja johtamiskulttuuriin. Meillä puhutaan samoista asioista ja painopisteistä kuin muuallakin. Keskiössä ovat yhteinen johtajuus ja itseohjautuvuus sekä asiat, joilla pärjätään tulevaisuudessa ja työn murroksessa, sanoo valmentaja ja Business Coach Timo Huttunen, jolta ilmestyy pian teos Johdetaan yhdessä – hypeä vai työpaikan todellisuutta?

Hän sanoo, että meillä on vahvuutena ja hyvänä mausteena johtamisessa tietynlainen selkeys, luottamuksellisuus ja järkevyys. Samoin johtajien ja alaisten kanssakäyminen on luontevaa, ilman liiallisia pokkurointeja ja muodollisuuksia.

– Siitä huolimatta meillä tosin ei painotu niin paljon ihmiskeskeisyys ja innovointi kuin muualla, mutta mielestäni niissäkään ei olla aivan lapsen kengissä. Nämä vahvuutemme ovat sellaisia, että niiden varaan on hyvä rakentaa yhä parempaa kulttuuria.

Juuri toimivamman työelämän ja yrityskulttuurin aikaansaamiseksi Huttunen halusi kirjansa kirjoittaa: hän haluaa omalta osaltaan antaa panoksensa nykytyöelämän kehittämiselle.

– Haluan antaa mahdollisimman konkreettisia vinkkejä ja neuvoja niin johdolle ja esimiehille kuin työntekijöille siihen, mitä jokainen voi arjessa ja käytännössä tehdä ja millä tavalla viedä uudenlaisia ajatuksia eteenpäin. Haastan kaikki pohtimaan omaa rooliaan ja tekemisiään enkä vain turhaan hypettämään asioita, hän kertoo.

Vaikka moni asia on Huttusen mielestä hyvällä tolalla, kehittämistarvetta hän näkee ihmisten johtamiseen liittyvissä asioissa.

– Meillä voisi vielä enemmän antaa kannustavaa palautetta. Toivottavasti tämän myötä erilaisten asioiden pinnallinen hypetys ei lisäänny, vaan juurevuus ja käytännönläheisyys veisivät asioita kohti yhteistä tekemistä ja johtamista.

Kaikki ihmiset eivät halua tai osaa luontaisesti kohdata muutoksia tai olla niissä aidosti mukana. Toisaalta sekin on ymmärrettävää, koska ihmisiltä vaaditaan melko paljon, kun korostetaan jatkuvasti muun muassa itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja ihmissuhdetaitoja.

– Kannattaa olla realistinen sen suhteen, että kaikki meistä eivät ole eivätkä halua olla ekstrovertteja tai jatkuvasti pälättäviä mielipideautomaatteja. On hyvä huomata, että olemme erilaisia myös tämän asian suhteen, hän pohtii.

Huttunen sanoo, että on luonnollista, että muutokset aiheuttavat aika ajoin myös epäilyjä ja skismaa työpaikoilla.

– Tyypillisimpiä epätietoisuutta ja ongelmia aiheuttavia tekijöitä ja sellaisia, joista kannattaa olla tietoinen, ovat Huttusen mukaan esimerkiksi epäselvyys erilaisista asioista ja epämääräisyys viestinnässä. Niiden myötä tehdään helposti vääriä johtopäätöksiä ja tulkintoja. Epäoikeudenmukaisuus tuntuu myös synnyttävän ongelmia: toisaalta tässäkin pitää kaikkien sanoa selvästi, minkä kokee epäoikeudenmukaiseksi, eikä vain valittaa ja voivotella asioita.

Asioiden eteen voi nähdä itsekin vaivaa. Jokainen voi ottaa vastuuta omista töistään ja tarttua asioihin, jotka kaipaavat kehittämistä ja lisäävät viihtyvyyttä. Jos huomaa epäkohtia, pitää avata suunsa oikeissa paikoissa ja antaa mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia eikä vain kritisoida.

– Organisaatioiden rakenteita on jo kehitetty pitkälle sen suhteen, että ne mahdollistaisivat yhteisen kanssakäymisen yhä joustavammin. Kunhan ihmiset uskaltavat luottaa enemmän toisiinsa ja malttavat kyseenalaistaa asioita positiivisessa hengessä, työelämä alkaa saada uutta positiivisuudesta kumpuavaa kaikua, hän toteaa loppuun.

Teksti: Taina Parviainen

____________________________________________

Ilmoittaudu kirjan julkistamistilaisuuteen!

Johdetaan yhdessä_res300

VTM Timo Huttunen on valmentaja, konsultti ja Business Coach. Hänellä on noin 30 vuoden kokemus erilaisista työelämän kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Huttunen on toiminut alan kärkitoimistoissa, kuten Mercuri Urvalissa, Psyconissa ja FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Nykyään hän toimii itsenäisenä yrittäjänä, ja hänen yrityksensä nimi Muuvon ja sen slogan Kohti parempaa työelämää kuvastavat meininkiä, jolla hän haluaa olla mukana erilaisissa organisaatioiden kehittämistehtävissä.

Huttunen on ollut sekä julkisen että yrityspuolen asiakashankkeissa monessa roolissa: coachina, kouluttajana ja konsulttina, johdon ja johtoryhmien sparraajana, tiimien ja työyhteisöjen tukena, tutkijana, kehittämisprojektien organisaattorina, strategiaprosessien fasilitaattorina, valmennusohjelmien suunnittelijana, muutosten jalkauttajana ja vaikeiden työelämän tilanteiden selvittäjänä.

Huttunen on sertifioitu Business Coach ja lisäksi hänellä on Disc-, Mbti- ja Farax- käyttäjäsertifikaatit. Hän on myös suorittanut Organisaatiodynamiikan ja konsultaatiotyön syventävän koulutusohjelman (ATP-Program, Metanoia Instituutti).

Tähtää naulan kantaan

Sano se someksi (1+2=3)Maaliskuussa ilmestyy kolmas, uudistettu ja nikkaroitu painos Sano se someksi -kirjasta.

Ensimmäinen painos julkaistiin aikanaan Inforin kustantamana vuonna 2010. Seuraavan kustansi Kauppakamari vuonna 2014. Tuolloin kirja jaettiin kahtia, ja syntyi Sano se someksi 1 – ammattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan sekä Sano se someksi 2 – organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan.

Nyt on taas tullut aika yhdistää kirjat. Uusimman painoksen nimi on Sano se someksi 1+2=3 – sosiaalisen median laskuoppi.

Tämä on kuin remontoisi ja laajentaisi taloa. Kirja on kasvanut sisällöllisesti, ja se on tietenkin myös ajankohtaisempi. Karsin käsikirjoituksesta pois vanhentuneet tiedot ja kuolleet palvelut. Lisäsin uusia somepalveluita ja tuoreita vinkkejä. Nyt opus kattaa myös podcastit, ja videoidenkin osuus on laajempi.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu: tekstin tehokeinot ja tyylikeinot. On yhä mahdollista vesittää viestinsä vääränlaisella muotoilulla, ja on aivan yhtä mahdollista tehostaa viestiä iskevällä sanankäytöllä. Samat neuvot pätevät sekä puheeseen että tekstiin, ja ne neuvot ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta.

Sana on vasara. Voit takoa sillä nauloja niin videolla, podcastissa kuin tekstissä. Mutta iske tarkasti äläkä hakkaa peukaloosi.


Katleena KortesuoKatleena Kortesuo on kriisiviestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija, joka tunnetaan Suomen kalleimpana siivoojana. Katleena on kirjoittanut yli 30 tietokirjaa. Hänen bloginsa Ei oo totta on yksi Suomen luetuimmista bisnes- ja viestintäblogeista.

Katleenan blogi: Ei oo totta »

Sano se someksi (1+2=3) – Sosiaalisen median suuri laskuoppi -kirja julkaistaan 15.3.

Löydät kirjan myös Ammattikirjastosta »

Ilmoittaudu kirjan julkistustilaisuuteen 15.3. »

Katso myös Katleenan haastattelu:

Teksti:
Katleena Kortesuo

Kuvat:
Jarno Lindholm

Yritysvastuu: strategian ja johtamisen perusta

Yritysvastuu– Yritysvastuu on kokonaisvaltainen johtamisen viitekehys, johon ympäristöasioiden lisäksi kuuluvat sosiaalisen ja taloudellisen vastuun näkökohdat, sanovat alan asiantuntijat Terhi Koipijärvi ja Sari Kuvaja, jotka julkaisevat pian teoksensa Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali.

Kirjan pääviesti on, että vastuullisuus on olennainen osa yrityksen strategiaa ja johtamista, ei muusta liiketoiminnasta erillinen toiminto. Yritysvastuu ei ole trendi, vaan johtamisen uusi normaali, joka syntyy ja vahvistuu, kun yritykset ja niiden johto mieltävät yritysvastuun osaksi liiketoiminnan strategiaa. Menestyksekkään vastuullisuustyön lähtökohtia ovat johdon sitoutuminen ja yritysvastuuosaamisen jalkauttaminen koko organisaatioon.

– Olemme valinneet kirjaan tärkeiksi ja olennaisiksi kokemamme teemat, jotka kantavat johtamisen uuden normaalin tasolle. Yksi niistä on sidosryhmät, joita ilman yritystä ei voi ajatella. Sidosryhmien näkemysten, tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen on ennakkoehto yrityksen menestymiselle. Yksi tärkeimmistä sidosryhmistä on luonto, sillä luonnonvarojen rajallisuus ja ehtyminen asettavat reunaehdot kaikelle yritystoiminnalle.

Yritysvastuun pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa, kun mietitään yrityksen tarkoitusta, tavoitteita, innovaatioita ja pitkän aikavälin kehittämistä. Kirjoittajat korostavat yritysvastuun kokonaisvaltaista sisältöä, joka koskettaa kaikkia yrityksen toimintoja ja arkipäivän tekemistä. Se, että tehtäisiin ensin rahaa ja vasta sitten hyvää, on kaukana siitä pitkän aikavälin strategisesta ajattelusta, missä yrityksen riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti vastuullisuuden eri osa-alueet mukaan lukien.

Kuvaja ja Koipijärvi

– Johtamisen uusi normaali haastaa katsomaan yli kvartaalien ja tavoittelemaan kestävää liiketoimintaa pikavoittojen sijaan. Kaikkien päätösten pitää mennä vastuullisuusteeman seulan läpi, ei ainoastaan riskienhallinnan, vaan myös liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta, kirjoittajat selventävät.

Yritystoiminta jättää väistämättä jälkiä ympäristöön, joten yritysten on pyrittävä minimoimaan aiheuttamansa haitat. Mutta sen lisäksi yrityksiltä odotetaan ratkaisuja, jotka auttavat vastaamaan kestävyyshaasteisiin ja jotka tuottavat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Yleensä kuluttajat tunnistavat yritysvastuuksi lähinnä yksittäiset ja ajankohtaiset teemat, kuten kierrätys, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet.

– Ja hyvä niin, sillä kaikki nämä asiat kuuluvat yritysten vastuullisuusagendalle, ja kuluttajilla on oma tärkeä roolinsa yritysvastuun muutosvoimana.

Maapallon tilanne on hälyttävä, ja nyt jos koskaan tarvitaan fiksuja yritysjohtajia ja vahvoja muutosagentteja.

– On mielenkiintoista olla mukana tässä työssä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Olemme molemmat nähneet, miten organisaatiot niin halutessaan saavat aikaan positiivista muutosta, Koipijärvi ja Kuvaja sanovat toiveikkaasti.

Teksti: Taina Parviainen

_____________________________________________________________________________

Tutustu Yritysvastuu -kirjaan »

Katso myös Sari Kuvajan ja Terhi Koipijärven haastattelu:

 

Suoraa Tietoa

─ Varsinkin tietokirjat tulee luettua sähköisenä, sanoo korkealaatuista videotuotantoa yrityksille tuottavan Apogee Oy:n toimitusjohtaja Niko Lamberg ja jatkaa, että tuolloin on helppo tarkistaa, onko tieto ajan tasalla.

Vaikka e-kirjat ovat Suomessa edelleen marginaalinen ilmiö, on niiden suosio kasvanut selvästi. Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan ladattavien kirjojen myynti kasvoi viime vuonna 65 prosenttia eli noin kahteen miljoonaan euroon.

Sähköisten kirjojen lisäksi myös muille perinteisille palveluille on tullut sähköisiä vaihtoehtoja.  Esimerkiksi koulutuspäivät eivät ole enää sidottuja aikaan tai paikkaan. Koulutukseen osallistuva henkilö voi valita, haluaako hän osallistua perinteiseen koulutuspäivään, katsoa koulutuksen suorana lähetyksenä eli livestreamina haluamassaan sijainnissa vai kenties tallenteena silloin, kun se itselle parhaiten sopii.

Niko Lambergin mukaan streamausten kysyntä on kasvanut viime vuosina.

─ Vielä pari vuotta sitten elettiin viikko kerrallaan, nyt syksyn kalenteri täyttyy jo keväällä. Varaukset tehdään hyvissä ajoin, Lamberg kertoo kysynnän kasvusta.

─ Tosin vieläkin tulee kyselyitä, että pääsisittekö huomenna tai ensi viikolla tulemaan.

Streamaus ei kuitenkaan suju vielä aina ilman ongelmia. Kamera ja mikrofoni asettavat esiintyjälle tiettyjä rajoituksia, joita ei saa unohtaa esityksen aikana.

─ Asiakas tai esiintyjä ei aina muista ajatella nettiyleisöä, Lamberg muistuttaa ja jatkaa, että mikäli tilaisuudessa on paikan päällä esimerkiksi ryhmätöitä tai pidempiä taukoja, voi nettiyleisö turhautua. Tällaisten katkojen aikana voi nettiyleisölle antaa omia etätehtäviä tai näyttää etukäteen mietittyä muuta sisältöä.

─ Netin kautta tapahtumaan osallistuva on ikään kuin omassa kuplassaan erillään muusta yleisötä, vaikka streamissa olisi chat-mahdollisuus. Etäyleisö täytyy pitää ajan tasalla ja ilmoitettujen aikataulujen täytyy pitää, Lamberg korostaa.

Erilaiset suoratoistopalvelut ja tekniikka kehittyvät jatkuvasti. Vuonna 2015 julkaistu, helppokäyttöinen Periscope-suoratoistopalvelu toi streamauksen kaikkien saataville. Tärkeintä on kuitenkin edelleen sisältö, sekä lähetyksen, kuvan ja äänen selkeys ja toimivuus.

─ Yritykset ovat yrittäneet hoitaa streamauksen itse, mutta kun on huomattu, kuinka iso vaiva streamauksesta on tekijöille, on lopulta tilattu ammattilainen hoitamaan asiaa.

─ Videot ovat hyödyllisiä yrityksille, kunhan sisältö on valittu oikein. Sisällön pitää kiinnostaa kohderyhmiä. 1990-luvulla oli parempi, mitä pidempi video oli. Nyt kiinnostus pitää herättää lyhyessä ajassa. Yhdessä minuutissa voi kertoa jo paljon, kun sisältö on ytimekästä ja hyvin kiteytetty. Tulevaisuudessa interaktiivisuus etäyleisön kanssa tulee lisääntymään ja lähetykset tulevat olemaan laadukkaampia teknisesti ja sisällöllisesti, Lamberg lisää loppuun.

aatop3_2

KauppakamariTiedon Asiakaspäivät 2017:

26.9.2017 Uusi Seurahuone, Oulu

2.11.2017 Helsinki, Crowne Plaza  + livestream

Asiakaspäivän teille streamaa:

Apogee

Teksti: Kati Hietamies

Tarja Turtio: Uskon mielen potentiaaliin, jota käytetään liian vähän

Paha_johtaminen_300px

– Uskon siihen, että hyvä voittaa aina pahan, sanoo psykologi ja johdon konsultti Tarja Turtio, joka julkaisee syksyllä 2017 teoksen Paha johtaminen.

Vaikka kirjan otsikko indikoi pahaa yksilölle ja ryhmälle, teos ei ole psykopatologiaa tai pelolla johtamista, vaan kyse on kokonaisuudesta, jossa johtaja ja johdettava toimivat organisaatiossa yhdessä. Pahaa johtamista ja huonoa johtamisjälkeä​ syntyy vuorovaikutustilanteissa, joissa keskinäinen yhteydenpito on loppunut ja tilanne tulehtunut.

Turtion tehtävä on nähdä johtamisessa monia puolia, ja hän pyrkii työssään hakemaan näkökulmia, joilla hankalia tilanteita voi tasapainottaa​. Johtamisen varjopuolista ei puhuta Turtion mukaan riittävän monipuolisesti tai laaja-alaisesti.

– Helposti sysätään ylipäätään vastuu toiselle. ​Syytellään ja vaaditaan, mutta ei nähdä, että johtaja ei koskaan voi vastata kaikesta yksin. Myös hyvillä työyhteisötaidoilla on merkitystä haastavien tilanteiden ja klikkiytymien ehkäisyssä, sanoo Turtio.

Turtio uskoo, että ihminen ei ole lähtökohtaisesti paha vaan pikemminkin heikko  ja repsahtaa jossakin yksittäisessä tilanteessa negatiiviselle puolelle.

– Työni on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista ja potentiaalin esille kaivamista​. Usein haastan ihmisiä kysymällä, mitä tulee paikalle, kun sinä astut ovesta sisään. ​Tuotko mukanasi positiivisuutta, iloa ja innostusta vai negatiivisuutta, varautuneisuutta ja synkistelyä.

Kohdatessaan johtajia ja johdettavia Turtio muistuttaa usein näkökulman vaihtamisen taidosta​. On hyvä miettiä, miltä tuntuu, jos yrittää asettua toisen asemaan. Voi myös kysyä itseltään, mitä minä voin tehdä, jotta tulen hyvin johdetuksi.

– Kysyn myös siltä, joka arvostelee ja valittaa, miten hän itse toimii eri vuorovaikutustilanteissa. Nämä ovat niitä palkitsevia hetkiä, jolloin ihminen alkaa miettiä omaa osuuttaan asioiden kulussa, hän kuvaa metodejaan ja konsultaation kulkua.

Turtio kertoo, että toisinaan tuntuu hieman huvittavalta, kun ihmiset kuvittelevat, että on olemassa jokin yksittäinen keino kuin ”ihmepilleri”, joka ratkaisee hankalan asian. Ihmiset kysyvät usein suoria neuvoja psykologilta, vaikka heidän pitäisi kyetä kysymään itseltään ja luottamaan omaan tietoonsa.

– Ihminen helposti ulkoistaa itsensä tilanteesta, joka on nostattanut tunteet pintaan. Uskon kuitenkin mielen potentiaaliin, jota käytetään liian vähän. Halutessaan ihminen kykenee muuttamaan monta asiaa paremmaksi ja vaikuttamaan omaan ja toisten elämään hyvinkin suotuisasti. Siksi on siis hyvä alati kysyä itseltään, miten omasta mielestään toimii.

Olennaista hyvän yhteistyön luomisessa ​ on myös esimiehen taito tehdä vuorovaikutustilanteista rakentavia ja perustehtävää edistäviä. Esimiestehtävä lienee maailman haastavin ammatti, jossa tarvitaan rutkasti palveluasennetta ja halua tehdä toisista tähtiä.

​Johtaja ja johdettava voivat toki miettiä omaa persoonaansa ja käyttää valmiuksiansa parhaalla mahdollisella tavalla. Ulkoiset muutostilanteet altistavat kuitenkin myös pahalle johtamiselle, eikä yksilön oma halu toimia oikein anna aina kaikkia eväitä hyvän,​ luottamuksellisen ilmapiirin syntymiselle. Esimerkiksi yt-menettelyt ja erilaisiin​ muutos​prosesseihin liittyvä vaitiolovelvollisuus voivat hetkellisesti ​heikentää​ vuorovaikutusta. Kun aitous katoaa, ​yhteys lakkaa ja keskinäinen luottamus rakoilee.

Kun haastavat tilanteet ovat ohi ja niitä on selvitetty, luottamuksen rakentamisessa menee Turtion mukaan joskus kauan aikaa eikä hyvää ilmapiiriä aina saada palautettua. Siksi rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Tässä muutoksen ajassa ​jatkuva uudistuminen on elintärkeää: on löydettävä uusia maailmoita ja tapoja tehdä töitä. Hyvään johtamiseen perustuva turvallisuuden tunne pitäisikin rakentaa jatkuvan muutoksen teemaan. ​

– Jos johtaja on ollut liian kauan samassa työssä eikä johtamisen suunta muutu, hän altistuu rutiineille eikä välttämättä huomaa voimavaroja muissa ihmisissä. Tällöin hän myös helposti toistaa omaa johtamistapaansa eikä uusiudu tai ota eri tilanteiden​ edellytyksiä ja vaatimuksia riittävästi huomioon.

Turtio uskoo kuitenkin, että haastavissa tilanteissa nähdään ihmisissä paljon sellaista, mikä muutoin ei koskaan tulisi esille. Sekin kasvattaa yhteisöä ja avaa uutta näkemystä yhteistyölle, kun ihmiset osoittautuvatkin erilaisiksi ja monipuolisemmiksi kuin mitä ensin luultiin.

– Vaikka tilanne olisi kuinka tulehtunut, yhteinen toivo ja halu ymmärtää vast​apuolta mahdollistavat paljon. Kannattaa siis lähestyä tilanteita​ sillä asenteella, että on valmis tinkimään omasta näkemyksestään vaikka olisikin loukkaantunut. Lähtökohtaisesti ajattelen, että hyvän tutkiminen, ​toiveikkuus ja positiivisuus luovat hyvä perustan rakentavalle vuorovaikutukselle, hän sanoo loppuun.

————————–

Teksti: Taina Parviainen

Tarja Turtion kirja Paha johtaminen ilmestyy tänä syksynä.

Ilmoittaudu Pahan johtaminen -kirjan julkitustilaisuuteen 26.10.2017.

Tutustu Tarja Turtion nettisivuihin täällä.

Maarit Tiililä: Itsensä tunteminen on johtajan ankkuri maailman myllerryksessä

Maarit Tiililä

–  Olen saanut harmikseni urallani havaita, että hallituksen kokouksen päätyttyä toimitusjohtaja on joskus kuin katujyrän alle jäänyt ja henkisesti aivan lopussa, sanoo hallituspartneri, johtajien ja johtoryhmien valmentaja, KTM Maarit Tiililä, joka haluaa omalla työllään kehittää myös hallitustyötä toimivammaksi.

Tiililä sanoo, että tilannehan on inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna aivan mahdoton. On vaikea edellyttää johtajalta, että hän ikävän kokouksen jälkeen vakaasti uskoo itseensä ja organisaation tulevaisuuteen. Tunteenhan pitäisi olla kokouksen jälkeen voimaannuttava eikä latistava, hän sanoo.

Tiililän mukaan hallitusammattilasten ja johtajan välinen vuoropuhelu olisi saatava rehellisemmäksi ja aidommaksi. Myös asenteen pitäisi olla molemmilla kohdillaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka tuloksen tekemisen näkökulmasta vuosi olisi ollut hankala, ei tarvitse ajatella, että kaikki on mennyt huonosti.

– Tosiasiat pitää tosin tunnistaa ja tunnustaa, mutta mielestäni hallitustyössä emme ole etsimässä syyllisiä vaan ratkaisuja. Aina löytyy jotain hyvää sanottavaa, ja huomiota pitäisi osata kiinnittää myös onnistumisiin.

Tiililä suosittelee mieluummin kysymään johtajalta, miten esimerkiksi viime vuosi meni tämän omasta mielestä ja virittämään keskustelua tällaisesta näkökulmasta valppaan ilmapiirin luomiseksi.

– Haastaa pitää, mutta sen voi tehdä monella eri tavalla. Esitettäessä toimitusjohtajalle kysymyksiä ei pidä vain näyttää omaa älyään ja esittää muiden edessä fiksua, vaan yhteistyön taustalla pitäisi olla aito halu auttaa toista osapuolta onnistumaan yrityksen toimitusjohtajana.

Tiililä sanoo, että hallitusammattilaisen pitäisi myös ottaa kantaa muuhunkin kuin omaan vahvuusalueeseensa ja tulla myös esille reilusti omana itsenään. Se on osa työn vastuullisuutta, että ymmärtää näyttää sen, ettei tiedä itsekään kaikkea.

Tiililän valmennuksissa, joita hän on kohta tehnyt kymmenen vuotta, käy johtajia, jotka hakevat reflektointiapua ja tukea omaan työhönsä. Hän on saanut omilta asiakkailtaan myönteistä palautetta siitä, että ihmiset kokevat hänen seurassaan saavansa olla sellaisia kuin ovat. Läsnäolon ja kuuntelemisen taidot ovat Tiililän työkaluja samoin kuin kyky löytää tapa sanoa monimutkaiset asiat yksinkertaisesti. Konsultoiva työ sopii hänelle, koska hän kokee olevansa havainnoija, joka tekee jatkuvasti analyysia ympäristöstään.

– Olennaista kaikessa valmennustyössä on, että jokainen selvittää omat vahvuutensa ja käyttää niitä työkaluinaan. Kun on sinut omissa nahoissaan, silloin on omassa työssään parhaimmillaan, hän kiteyttää.

Usein johtajat puolestaan epäonnistuvat siitä syystä, että heidän johtamistyylinsä on yhteensopimaton organisaation eri sidosryhmien odotusten kanssa.

– Jo rekrytointiprosessin alussa pitää määritellä, millaista johtajaa tehtävään haetaan. Toisin sanoen organisaatiossa pitää tiedostaa, mikä on haluttu kulttuuri, jota tavoitellaan, ja mikä on varsinainen toimintakulttuuri, jossa vielä eletään, hän perustelee.

Tiililä suositteleekin, että rekrytoijat pyytävät hakijaehdokasta kertomaan oman tarinansa omasta johtamistyylistään voidakseen verrata sitä organisaation tarinaan ja odotuksiin. Kun henkilö tulee valituksi, hänen pitäisi kertoa heti ensimmäisenä päivänä, millainen johtaja hän on ja mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Tällaista lähestymistapaa yleensä arvostetaan.

– Pidän myös tärkeänä, että johtaja on valmis näkemään asioita monesta näkökulmasta. Työ on paljon helpompaa, jos yrittää parhaansa mukaan pitää itsensä avoinna erilaisille tavoille ajatella asioita. Pitää myös olla uskallusta esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä.

Tiililä sanoo, että suomalaisessa johtamisessa pitäisi enemmän korostaa tavoitteiden asettamista ja määritellä odotukset realistisesti, jotta ihminen tietää, mitä häneltä odotetaan.

– Enkä tarkoita vain suoritustavoitteita, vaan tapaa toimia ja käyttäytyä. Silloin on myös helpompi antaa palautetta toiselle. Keskustelu ja sille ajan varaaminen ovat vielä meillä liian vähäisessä arvossa, hän täsmentää.

Yhteinen ymmärrys tavoitteesta rakentuu hänen mukaansa yhteisen keskustelun kautta. Liian helposti kuvitellaan, että kun kerrotaan organisaation tavoitteesta, kaikki ymmärtävät, mitä sillä tarkoitetaan.

– Meillä on omassa johtamiskulttuurissamme vieläkin jäänteitä siitä, että johtajan pitää tietää vastaukset kysymyksiin. Olemme kasvaneet ajattelemaan, että johtaja on auktoriteetti ja nyt siitä ikään kuin kipuillaan pois. Nykyaikana johtajan onkin lunastettava luottamus eri tavalla kuin aikaisemmin. Kunnioituksen saavuttamiseksi ei vain riitä, että joku on tehtävässään toimitusjohtajana.

Kaikesta huolimatta Tiililä sanoo suomalaisen johtamiskulttuurin kehittyneen osallistavampaan suuntaan. Henkilöstöä otetaan yhä enemmän mukaan miettimään tulevaisuutta, ja Tiililä haluaisi kehittää tätä puolta itsekin entistä enemmän.

–  Nykyhetki on haastavaa aikaa johtajalle – ja kaikille muillekin. Siksi johdonmukainen toiminta ja itsensä tunteminen ovat ankkuri maailman myllerryksessä, koska voit vain luottaa omaan itseesi ja omaan käyttäytymiseesi, Tiililä toteaa.

———-

Tiililällä on pitkä ura johtajana muun muassa Instrumentariumissa, GE Healthcaressa, Altiassa ja Moventasissa. Vuodesta 2008 hän on toiminut yrittäjänä ja 2015 alkaen Hallituspartnerit Helsinki ry:n hallituksessa.

Hän on julkaissut kauppakamarin kustantamana kirjat Johtaja, uusi tehtävä, 100 päivää – Tilanne haltuun ja Innosta onnistumaan – yhdessä!.

Tutustu Tiililään täällä: http://maarittiilila.fi/

 

Teksti: Taina Parviainen