Yritysvastuu: strategian ja johtamisen perusta

Yritysvastuu– Yritysvastuu on kokonaisvaltainen johtamisen viitekehys, johon ympäristöasioiden lisäksi kuuluvat sosiaalisen ja taloudellisen vastuun näkökohdat, sanovat alan asiantuntijat Terhi Koipijärvi ja Sari Kuvaja, jotka julkaisevat pian teoksensa Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali.

Kirjan pääviesti on, että vastuullisuus on olennainen osa yrityksen strategiaa ja johtamista, ei muusta liiketoiminnasta erillinen toiminto. Yritysvastuu ei ole trendi, vaan johtamisen uusi normaali, joka syntyy ja vahvistuu, kun yritykset ja niiden johto mieltävät yritysvastuun osaksi liiketoiminnan strategiaa. Menestyksekkään vastuullisuustyön lähtökohtia ovat johdon sitoutuminen ja yritysvastuuosaamisen jalkauttaminen koko organisaatioon.

– Olemme valinneet kirjaan tärkeiksi ja olennaisiksi kokemamme teemat, jotka kantavat johtamisen uuden normaalin tasolle. Yksi niistä on sidosryhmät, joita ilman yritystä ei voi ajatella. Sidosryhmien näkemysten, tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen on ennakkoehto yrityksen menestymiselle. Yksi tärkeimmistä sidosryhmistä on luonto, sillä luonnonvarojen rajallisuus ja ehtyminen asettavat reunaehdot kaikelle yritystoiminnalle.

Yritysvastuun pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa, kun mietitään yrityksen tarkoitusta, tavoitteita, innovaatioita ja pitkän aikavälin kehittämistä. Kirjoittajat korostavat yritysvastuun kokonaisvaltaista sisältöä, joka koskettaa kaikkia yrityksen toimintoja ja arkipäivän tekemistä. Se, että tehtäisiin ensin rahaa ja vasta sitten hyvää, on kaukana siitä pitkän aikavälin strategisesta ajattelusta, missä yrityksen riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti vastuullisuuden eri osa-alueet mukaan lukien.

Kuvaja ja Koipijärvi

– Johtamisen uusi normaali haastaa katsomaan yli kvartaalien ja tavoittelemaan kestävää liiketoimintaa pikavoittojen sijaan. Kaikkien päätösten pitää mennä vastuullisuusteeman seulan läpi, ei ainoastaan riskienhallinnan, vaan myös liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta, kirjoittajat selventävät.

Yritystoiminta jättää väistämättä jälkiä ympäristöön, joten yritysten on pyrittävä minimoimaan aiheuttamansa haitat. Mutta sen lisäksi yrityksiltä odotetaan ratkaisuja, jotka auttavat vastaamaan kestävyyshaasteisiin ja jotka tuottavat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Yleensä kuluttajat tunnistavat yritysvastuuksi lähinnä yksittäiset ja ajankohtaiset teemat, kuten kierrätys, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet.

– Ja hyvä niin, sillä kaikki nämä asiat kuuluvat yritysten vastuullisuusagendalle, ja kuluttajilla on oma tärkeä roolinsa yritysvastuun muutosvoimana.

Maapallon tilanne on hälyttävä, ja nyt jos koskaan tarvitaan fiksuja yritysjohtajia ja vahvoja muutosagentteja.

– On mielenkiintoista olla mukana tässä työssä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Olemme molemmat nähneet, miten organisaatiot niin halutessaan saavat aikaan positiivista muutosta, Koipijärvi ja Kuvaja sanovat toiveikkaasti.

Teksti: Taina Parviainen

_____________________________________________________________________________

Tutustu Yritysvastuu -kirjaan »

Katso myös Sari Kuvajan ja Terhi Koipijärven haastattelu:

 

Tarja Turtio: Uskon mielen potentiaaliin, jota käytetään liian vähän

Paha_johtaminen_300px

– Uskon siihen, että hyvä voittaa aina pahan, sanoo psykologi ja johdon konsultti Tarja Turtio, joka julkaisee syksyllä 2017 teoksen Paha johtaminen.

Vaikka kirjan otsikko indikoi pahaa yksilölle ja ryhmälle, teos ei ole psykopatologiaa tai pelolla johtamista, vaan kyse on kokonaisuudesta, jossa johtaja ja johdettava toimivat organisaatiossa yhdessä. Pahaa johtamista ja huonoa johtamisjälkeä​ syntyy vuorovaikutustilanteissa, joissa keskinäinen yhteydenpito on loppunut ja tilanne tulehtunut.

Turtion tehtävä on nähdä johtamisessa monia puolia, ja hän pyrkii työssään hakemaan näkökulmia, joilla hankalia tilanteita voi tasapainottaa​. Johtamisen varjopuolista ei puhuta Turtion mukaan riittävän monipuolisesti tai laaja-alaisesti.

– Helposti sysätään ylipäätään vastuu toiselle. ​Syytellään ja vaaditaan, mutta ei nähdä, että johtaja ei koskaan voi vastata kaikesta yksin. Myös hyvillä työyhteisötaidoilla on merkitystä haastavien tilanteiden ja klikkiytymien ehkäisyssä, sanoo Turtio.

Turtio uskoo, että ihminen ei ole lähtökohtaisesti paha vaan pikemminkin heikko  ja repsahtaa jossakin yksittäisessä tilanteessa negatiiviselle puolelle.

– Työni on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista ja potentiaalin esille kaivamista​. Usein haastan ihmisiä kysymällä, mitä tulee paikalle, kun sinä astut ovesta sisään. ​Tuotko mukanasi positiivisuutta, iloa ja innostusta vai negatiivisuutta, varautuneisuutta ja synkistelyä.

Kohdatessaan johtajia ja johdettavia Turtio muistuttaa usein näkökulman vaihtamisen taidosta​. On hyvä miettiä, miltä tuntuu, jos yrittää asettua toisen asemaan. Voi myös kysyä itseltään, mitä minä voin tehdä, jotta tulen hyvin johdetuksi.

– Kysyn myös siltä, joka arvostelee ja valittaa, miten hän itse toimii eri vuorovaikutustilanteissa. Nämä ovat niitä palkitsevia hetkiä, jolloin ihminen alkaa miettiä omaa osuuttaan asioiden kulussa, hän kuvaa metodejaan ja konsultaation kulkua.

Turtio kertoo, että toisinaan tuntuu hieman huvittavalta, kun ihmiset kuvittelevat, että on olemassa jokin yksittäinen keino kuin ”ihmepilleri”, joka ratkaisee hankalan asian. Ihmiset kysyvät usein suoria neuvoja psykologilta, vaikka heidän pitäisi kyetä kysymään itseltään ja luottamaan omaan tietoonsa.

– Ihminen helposti ulkoistaa itsensä tilanteesta, joka on nostattanut tunteet pintaan. Uskon kuitenkin mielen potentiaaliin, jota käytetään liian vähän. Halutessaan ihminen kykenee muuttamaan monta asiaa paremmaksi ja vaikuttamaan omaan ja toisten elämään hyvinkin suotuisasti. Siksi on siis hyvä alati kysyä itseltään, miten omasta mielestään toimii.

Olennaista hyvän yhteistyön luomisessa ​ on myös esimiehen taito tehdä vuorovaikutustilanteista rakentavia ja perustehtävää edistäviä. Esimiestehtävä lienee maailman haastavin ammatti, jossa tarvitaan rutkasti palveluasennetta ja halua tehdä toisista tähtiä.

​Johtaja ja johdettava voivat toki miettiä omaa persoonaansa ja käyttää valmiuksiansa parhaalla mahdollisella tavalla. Ulkoiset muutostilanteet altistavat kuitenkin myös pahalle johtamiselle, eikä yksilön oma halu toimia oikein anna aina kaikkia eväitä hyvän,​ luottamuksellisen ilmapiirin syntymiselle. Esimerkiksi yt-menettelyt ja erilaisiin​ muutos​prosesseihin liittyvä vaitiolovelvollisuus voivat hetkellisesti ​heikentää​ vuorovaikutusta. Kun aitous katoaa, ​yhteys lakkaa ja keskinäinen luottamus rakoilee.

Kun haastavat tilanteet ovat ohi ja niitä on selvitetty, luottamuksen rakentamisessa menee Turtion mukaan joskus kauan aikaa eikä hyvää ilmapiiriä aina saada palautettua. Siksi rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Tässä muutoksen ajassa ​jatkuva uudistuminen on elintärkeää: on löydettävä uusia maailmoita ja tapoja tehdä töitä. Hyvään johtamiseen perustuva turvallisuuden tunne pitäisikin rakentaa jatkuvan muutoksen teemaan. ​

– Jos johtaja on ollut liian kauan samassa työssä eikä johtamisen suunta muutu, hän altistuu rutiineille eikä välttämättä huomaa voimavaroja muissa ihmisissä. Tällöin hän myös helposti toistaa omaa johtamistapaansa eikä uusiudu tai ota eri tilanteiden​ edellytyksiä ja vaatimuksia riittävästi huomioon.

Turtio uskoo kuitenkin, että haastavissa tilanteissa nähdään ihmisissä paljon sellaista, mikä muutoin ei koskaan tulisi esille. Sekin kasvattaa yhteisöä ja avaa uutta näkemystä yhteistyölle, kun ihmiset osoittautuvatkin erilaisiksi ja monipuolisemmiksi kuin mitä ensin luultiin.

– Vaikka tilanne olisi kuinka tulehtunut, yhteinen toivo ja halu ymmärtää vast​apuolta mahdollistavat paljon. Kannattaa siis lähestyä tilanteita​ sillä asenteella, että on valmis tinkimään omasta näkemyksestään vaikka olisikin loukkaantunut. Lähtökohtaisesti ajattelen, että hyvän tutkiminen, ​toiveikkuus ja positiivisuus luovat hyvä perustan rakentavalle vuorovaikutukselle, hän sanoo loppuun.

————————–

Teksti: Taina Parviainen

Tarja Turtion kirja Paha johtaminen ilmestyy tänä syksynä.

Ilmoittaudu Pahan johtaminen -kirjan julkitustilaisuuteen 26.10.2017.

Tutustu Tarja Turtion nettisivuihin täällä.

Maarit Tiililä: Itsensä tunteminen on johtajan ankkuri maailman myllerryksessä

Maarit Tiililä

–  Olen saanut harmikseni urallani havaita, että hallituksen kokouksen päätyttyä toimitusjohtaja on joskus kuin katujyrän alle jäänyt ja henkisesti aivan lopussa, sanoo hallituspartneri, johtajien ja johtoryhmien valmentaja, KTM Maarit Tiililä, joka haluaa omalla työllään kehittää myös hallitustyötä toimivammaksi.

Tiililä sanoo, että tilannehan on inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna aivan mahdoton. On vaikea edellyttää johtajalta, että hän ikävän kokouksen jälkeen vakaasti uskoo itseensä ja organisaation tulevaisuuteen. Tunteenhan pitäisi olla kokouksen jälkeen voimaannuttava eikä latistava, hän sanoo.

Tiililän mukaan hallitusammattilasten ja johtajan välinen vuoropuhelu olisi saatava rehellisemmäksi ja aidommaksi. Myös asenteen pitäisi olla molemmilla kohdillaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka tuloksen tekemisen näkökulmasta vuosi olisi ollut hankala, ei tarvitse ajatella, että kaikki on mennyt huonosti.

– Tosiasiat pitää tosin tunnistaa ja tunnustaa, mutta mielestäni hallitustyössä emme ole etsimässä syyllisiä vaan ratkaisuja. Aina löytyy jotain hyvää sanottavaa, ja huomiota pitäisi osata kiinnittää myös onnistumisiin.

Tiililä suosittelee mieluummin kysymään johtajalta, miten esimerkiksi viime vuosi meni tämän omasta mielestä ja virittämään keskustelua tällaisesta näkökulmasta valppaan ilmapiirin luomiseksi.

– Haastaa pitää, mutta sen voi tehdä monella eri tavalla. Esitettäessä toimitusjohtajalle kysymyksiä ei pidä vain näyttää omaa älyään ja esittää muiden edessä fiksua, vaan yhteistyön taustalla pitäisi olla aito halu auttaa toista osapuolta onnistumaan yrityksen toimitusjohtajana.

Tiililä sanoo, että hallitusammattilaisen pitäisi myös ottaa kantaa muuhunkin kuin omaan vahvuusalueeseensa ja tulla myös esille reilusti omana itsenään. Se on osa työn vastuullisuutta, että ymmärtää näyttää sen, ettei tiedä itsekään kaikkea.

Tiililän valmennuksissa, joita hän on kohta tehnyt kymmenen vuotta, käy johtajia, jotka hakevat reflektointiapua ja tukea omaan työhönsä. Hän on saanut omilta asiakkailtaan myönteistä palautetta siitä, että ihmiset kokevat hänen seurassaan saavansa olla sellaisia kuin ovat. Läsnäolon ja kuuntelemisen taidot ovat Tiililän työkaluja samoin kuin kyky löytää tapa sanoa monimutkaiset asiat yksinkertaisesti. Konsultoiva työ sopii hänelle, koska hän kokee olevansa havainnoija, joka tekee jatkuvasti analyysia ympäristöstään.

– Olennaista kaikessa valmennustyössä on, että jokainen selvittää omat vahvuutensa ja käyttää niitä työkaluinaan. Kun on sinut omissa nahoissaan, silloin on omassa työssään parhaimmillaan, hän kiteyttää.

Usein johtajat puolestaan epäonnistuvat siitä syystä, että heidän johtamistyylinsä on yhteensopimaton organisaation eri sidosryhmien odotusten kanssa.

– Jo rekrytointiprosessin alussa pitää määritellä, millaista johtajaa tehtävään haetaan. Toisin sanoen organisaatiossa pitää tiedostaa, mikä on haluttu kulttuuri, jota tavoitellaan, ja mikä on varsinainen toimintakulttuuri, jossa vielä eletään, hän perustelee.

Tiililä suositteleekin, että rekrytoijat pyytävät hakijaehdokasta kertomaan oman tarinansa omasta johtamistyylistään voidakseen verrata sitä organisaation tarinaan ja odotuksiin. Kun henkilö tulee valituksi, hänen pitäisi kertoa heti ensimmäisenä päivänä, millainen johtaja hän on ja mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Tällaista lähestymistapaa yleensä arvostetaan.

– Pidän myös tärkeänä, että johtaja on valmis näkemään asioita monesta näkökulmasta. Työ on paljon helpompaa, jos yrittää parhaansa mukaan pitää itsensä avoinna erilaisille tavoille ajatella asioita. Pitää myös olla uskallusta esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä.

Tiililä sanoo, että suomalaisessa johtamisessa pitäisi enemmän korostaa tavoitteiden asettamista ja määritellä odotukset realistisesti, jotta ihminen tietää, mitä häneltä odotetaan.

– Enkä tarkoita vain suoritustavoitteita, vaan tapaa toimia ja käyttäytyä. Silloin on myös helpompi antaa palautetta toiselle. Keskustelu ja sille ajan varaaminen ovat vielä meillä liian vähäisessä arvossa, hän täsmentää.

Yhteinen ymmärrys tavoitteesta rakentuu hänen mukaansa yhteisen keskustelun kautta. Liian helposti kuvitellaan, että kun kerrotaan organisaation tavoitteesta, kaikki ymmärtävät, mitä sillä tarkoitetaan.

– Meillä on omassa johtamiskulttuurissamme vieläkin jäänteitä siitä, että johtajan pitää tietää vastaukset kysymyksiin. Olemme kasvaneet ajattelemaan, että johtaja on auktoriteetti ja nyt siitä ikään kuin kipuillaan pois. Nykyaikana johtajan onkin lunastettava luottamus eri tavalla kuin aikaisemmin. Kunnioituksen saavuttamiseksi ei vain riitä, että joku on tehtävässään toimitusjohtajana.

Kaikesta huolimatta Tiililä sanoo suomalaisen johtamiskulttuurin kehittyneen osallistavampaan suuntaan. Henkilöstöä otetaan yhä enemmän mukaan miettimään tulevaisuutta, ja Tiililä haluaisi kehittää tätä puolta itsekin entistä enemmän.

–  Nykyhetki on haastavaa aikaa johtajalle – ja kaikille muillekin. Siksi johdonmukainen toiminta ja itsensä tunteminen ovat ankkuri maailman myllerryksessä, koska voit vain luottaa omaan itseesi ja omaan käyttäytymiseesi, Tiililä toteaa.

———-

Tiililällä on pitkä ura johtajana muun muassa Instrumentariumissa, GE Healthcaressa, Altiassa ja Moventasissa. Vuodesta 2008 hän on toiminut yrittäjänä ja 2015 alkaen Hallituspartnerit Helsinki ry:n hallituksessa.

Hän on julkaissut kauppakamarin kustantamana kirjat Johtaja, uusi tehtävä, 100 päivää – Tilanne haltuun ja Innosta onnistumaan – yhdessä!.

Tutustu Tiililään täällä: http://maarittiilila.fi/

 

Teksti: Taina Parviainen

Tyytyväinen työntekijä luo tyytyväisiä asiakkaita

Ahvenainen-Perttu160x160

– Yritysten olisi hyvä miettiä, miten ne asiakaskokemuksen ymmärtävät ja mitä ne osaavat ottaa siitä irti, sanoo yrittäjänä toimiva Perttu Ahvenainen, jolta pian ilmestyy yhdessä Sani Leinon ja Janne Gyllingin kanssa Viiden tähden asiakaskokemus -kirja.

Ahvenainen on osakkaana varausjärjestelmiin erikoistuneessa Taitorissa, jossa hoidetaan muun muassa tila-, työpiste- ja tarjoiluvarauksia sekä pyritään tilankäytön optimointiin toimitilamaailmassa. Hänen vastuullaan ovat pääasiassa yrityksen myynti ja markkinointi, mutta hän sanoo pyörittävänsä kokonaisvaltaisesti koko organisaation liiketoimintaa, kuten yrittäjät usein tekevät. Tälläkin hetkellä hän hoitaa seitsemää käyttöönottoprojektia samanaikaisesti.

– Yrittäjänä näkee monet asiat uusin silmin. Se, että teen asioita kokonaisvaltaisesti, on auttanut minua ymmärtämään, mitä kaikkea on osattava ottaa huomioon, kun pidetään huolta asiakkaista. Ajatukseni olen halunnut myös saada mukaan kirjaan, koska käytännön tietoa kaivataan kentällä, myös kouluttajana ja luennoitsijana toimiva Ahvenainen perustelee.

Vaikka kirja on jo valmis, työ jatkuu, koska asiakaskokemukseen liittyvässä sanansaattamisessa on Ahvenaisella vielä monenlaisia huolenaiheita. Hänen mielestään työpaikoilla ei ymmärretä, että tyytyväisen työntekijän ja asiakkaan välillä on selkeä korrelaatio. Hän sanoo, että hyvä työpäiväkokemus tai työntekijäkokemus tuottaa yhtä lailla hyviä asiakaskokemuksia.

– Jostain syystä ne eivät mahdu meillä samaan lauseeseen. Molemmista puhutaan, mutta ne ovat toisistaan erillään keskustelussa tai tekemisessä. Kaipaan kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä, mutta valitettavasti nämä asiat nähdään siiloissa. Lisäksi asiakaskokemukseen vaikuttaa aidosti kaikki, ja sisäisellä viestinnällä on aivan erityinen merkitys oikeanlaisten viestien perille saattamisessa.

Ahvenainen haluaa jokapäiväisessä työssään soveltaa kirjansa oppia yrityksensä missioon sekä sen johtamiseen ja arkeen.

– Toinen tärkeä oppini on se, että asiakaskokemus on myös reaktio, joka vaikuttaa suoraan yrityksen kassavirtaan. Yrityksissä pitäisi mallintaa, mistä asiakaskokemus muodostuu, hän neuvoo.

Ahvenainen kertoo, että mallinnuksessa organisaation olisi hyvä löytää niin sanotut kokemuspisteet, joissa asiakas muodostaa itselleen mielikuvaa yrityksestä ja alkaa samalla kirjoittaa mielessään ikään kuin tarinaa siitä, mitä tämä organisaatiosta ajattelee. Näissä asiakaskohtaamisissa, jotka alkavat usein jo esimerkiksi verkkosivuilla tapahtuvan ilmoittautumisen yhteydessä, on tiedostamattomia pullonkauloja, joissa olisi mahdollisuus parantaa koettua palvelua paljonkin.

– Suosittelen mallintamaan koko palveluprosessin, koska työntekemisen jälki on tämän jälkeen mahdollisesti koordinoidumpaa. Selvityksen myötä tiedetään paremmin, mihin kannattaa yrityksessä keskittyä, ettei tehdä asioita vain sen vuoksi, kun muutkin tekevät tai koetaan, että on pakko tehdä, hän sanoo.

Asiakaskokemukseen panostamalla voidaan saavuttaa myös kilpailuetua muihin yrityksiin nähden.

Silloin kun tarjontaa alkaa olla jo riittävästi ja markkina on melko lailla kilpailtu, hinnalla ei voi enää erottautua muista. Sen sijaan asiakaskokemuksen avulla voi olla mahdollisuus vielä kasvaa, Ahvenainen kertoo täydellisen kilpailun tilanteesta ja myöntää, että jos tuote on ylivoimainen eikä kilpailijoita ole, asiakaskokemuksella ei ole niin suurta merkitystä.

Asiakaskokemuksen maailma on muuttumassa, ja erikoista siinä on se, asiantuntijakin voi joskus yllättyä. Hän myöntää, että havainnoiminen on hänen tapansa oppia ja tuottaa oppimateriaalia muille.

– Tulin itse yllätetyksi eräässä kivijalkakaupassa Helsingin keskustassa, jossa myyjä ohjasi kassalla maksuvaiheessa minut ostamaan vaatteita nettikaupasta, vaikka ostokset olisi voinut tehdä paikan päällä. Kyseinen tilanne oli poikkeava, koska meillehän on kaupanteosta opetettu, että asiakasta ei mielellään päästetä ilman ostoksia myymälästä ulos. Hetken mietittyäni oivalsin, että tämä käänteinen toimintamalli osoitti myyjän ennakoivan tulevaa. Tulevaisuudessa ihmiset ostavat vaatteet nettikaupoista, ja liikkeen myyjä halusi ohjata minut ostamaan jatkossa heiltä. Onhan parempi tehdä ohjaus itse kuin antaa mahdollisuus kilpailijalle, Ahvenainen muistelee tilannetta.

Lieneekö tästä jäänyt hänen mieleensä myös tarinan merkitys, ja tarinallistamisen nimeen hän uskoo nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä tarina auttaa meitä muistamaan, koska se saa ihmiset ensin tuntemaan. Lisäksi hyvät tarinat jaetaan, ja niitä halutaan kuulla uudelleen.

– Koska tarinoissa on voimaa ja opillisia aineksia, ne ovat esimerkiksi oivallisia markkinoinnin ja myynnin opetusvälineitä ja työkaluja ja niiden avulla on helpompi jalkauttaa ymmärrystä ja osaamista organisaatioissa. Tällöin pystytään tuottamaan parempia asiakaskokemuksia, Ahvenainen perustelee.

Yksi hänen missioistaan on luoda ja kerätä opeiksi hyvinvoivien työntekijöiden tarinoita, joilla saavutetaan tyytyväisiä ja uskollisia asiakkaita. Mutta tämä on hänen mielestään vain yksi osa siitä, mitä yrityksissä pitää olla, jotta työtyytyväisyys paranee.

– Toki kokemuksesta tiedän, ettei mikään oppi autuaaksi tee. HR:llä on rekrytoimisessa valtava työ palkata organisaatiokulttuuriin sopivat ihmiset. Kyllähän jokainen ihminen ilmoittaa kiinnostuksensa organisaatiota kohtaan, jos siellä panostetaan henkilöstöön ja työntekijöillä on hyvä olla. Kaikki eivät kuitenkaan syystä taikka toisesta sovellu mukaan, koska malli edellyttää paljon myös työntekijältä itseltään. Aito välittäminen ei ole työnantajan puolelta paapomista, ja nämä asiat ovat aina haastavia, kun ihmiset ymmärtävät ne niin monella eri tavalla, hän sanoo.

Kun kysyn Ahvenaiselta, minkä yksinkertaisen neuvon hän useimmiten antaa yrittäjälle, joka haluaa kehittää omaa asiakaskokemustaan, hän vinkkaa ja esittää loppuun vastakysymyksen:

– Milloin olet viimeksi testannut asiakkaasi matkaa, kun hän käyttää palveluitasi?

Minulle tulee tunne, että Ahvenainen saa helposti asiakkaan oman ajattelun virkoamaan. Kun tämä haastattelun muodossa käyty asiakaskohtaaminen on päättymässä, Ahvenaisella on jo kiire seuraavaan paikkaan miettimään, miten saadaan aikaiseksi parempaa palvelua omien asiakkaidensa kanssa. Kysyn, mitä muuta siihen liittyy ja mitä muuta hänen mielessään liikkuu, mutta hän ei paljasta enempää tulevasta. Sain kuitenkin neuvon käydä katsomassa YouTubessa Simon Sinekin videoita, joissa tämä kertoo ajastaan hotellityöntekijänä ja joita kirjailija pitää esikoisteoksensa tasoisina esimerkkitapauksina.

Viiden tähden asiakaskokemus -kirjan julkistamistilaisuus pidetään 8.8.2017. Ilmoittaudu mukaan tästä.

Teksti: Taina Parviainen

Tommi Rasila: Hyväkin hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti

Tommi Rasila Studio Karling

Kuva: Studio Karlin

– Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Jokaisessa hallituksessa on kehitettävää, eikä valmista hallitusta ole olemassakaan. Laakereille ei pidä jäädä lepäämään hyvänkään sään aikana, vaan hyvä hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti, sanoo tietoturvayhtiö Jeticon perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, TkT Tommi Rasila. Hän on juuri kirjoittanut uudistetun kuudennen painoksen Hyvä hallitustyö -kirjasta yhdessä OTL, VT Juhani Erman ja toimitusjohtaja Olli V. Virtasen kanssa.

Teos on kestohitti kirjamarkkinoilla, ja sitä on päivitetty aina uusintapainosten yhteydessä käytännönläheisellä otteella. Uuteen painokseen on lisätty luku, jossa käsitellään muun muassa yhdistysten, säätiöiden ja osuuskuntien hallitustyöskentelyä ja governanssia.

Teoriaa ryydittää valtava määrä käytännön kokemusta, jota Rasilalle on kertynyt kymmenissä luottamustehtävissä, Boardman Oy:n ja Hallituspartnerit ry:n partnerina sekä DIFin eli Directors’ Institute Finlandin jäsenenä. Rasila oli myös keskeisessä osassa HHJ-koulutusta kehitettäessä. Kyseinen kurssi perustuu kokemukseen, jonka mukaan ihmisillä on usein valtavasti annettavaa yritysten hallituksissa, kunhan heitä rohkaistaan tähän ja osana tätä kerrotaan perusasiat hallitustyöstä.

Rasila sanoo hallitustyöskentelyn kehittyneen huomattavasti Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Parhaimmillaan se on avointa ja keskustelevaa.

–  Nykypäivänä ei enää pyydetä mukaan vanhoja tuttuja ja edetä uralla hallitustyöskentelijäksi hyvä veli -verkostojen avulla, vaan hallitusten kokoonpanot pyritään muodostamaan monipuolisesti eri alan asiantuntijoista huomioiden tasapuolisesti samalla eri ikäryhmät, sukupuoli ja kokemus. Ei ole kovin hyödyllistä työskentelyn uudistumisen kannalta, jos hallitus koostuu samalla toimialalla vaikuttavista ihmisistä, Rasila perustelee.

Kun hallitusammattilaisella vaihtuvat tilanteet ja yhtiöt, pysyy yllä mielenkiinto asioiden kehittämiseen. Se on myös erittäin opettavaista: opit kertautuvat, kun ihmiset vaihtuvat ja vievät tietoa eri organisaatioista toisiin.

– Vastustan pönötystä ja vanhojen rakenteiden itsetarkoituksellista valvomista. Ne eivät edistä uudistumista ja innovatiivisuutta. Puollan avointa ja reilua keskustelua, ristiriitojen esille tuomista ja eri näkökannoista keskustelemista hyvässä hengessä, Rasila jaottelee.

Koska osallistuminen on hallitustyöskentelyn kulmakiviä, Rasilan mukaan hallituksen jäsentä ei ole valittu olemaan kokouksissa hiljaa.

– Hallituksen jäsen ei voi vain mennä kokoukseen, nyökytellä ja myötäillä. Yhtiön edun nimissä tulee kertoa oma mielipiteensä, vaikka se eroaisikin muiden mielipiteestä. Keskustelu tuo lisäarvoa, ja sitä on jokaisen osallisen oltava valmis tarjoamaan, Rasila toteaa.

Rasilan mukaan hallitustyöskentelyssä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että yllättäviä kriisejä tulee vastaan jatkuvasti. Lisäksi jokainen kriisi on yleensä erilainen kuin mitä aikaisemmin on koettu. Hyvä hallitus auttaa yritystä tasoittamalla näitä tilanteita, tukemaan toimitusjohtajaa ja tuomalla jatkuvuutta kriisin keskelle, siten auttaen yritystä sen seuraavaan suvantovaiheeseen.

– Uhkatilanteessa voidaan ottaa Hyvä hallitustyö käteen, koska se sisältää kaikki perustiedot hallitustyöskentelystä. Seuraavaksi voidaan ottaa sopivasti etäisyyttä tilanteeseen, eli noustaan kuin helikopterilla ilmaan ja sammutetaan tulipalo, hän kuvailee lennokkaaseen, mutta samalla perusteelliseen ja lähestyttävään tyyliinsä.

Rasila sanoo, että kriisien ratkaisemisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä keskeistä on hallituksen puheenjohtajan ja yrityksen toimitusjohtajan välinen yhteistyö. Jos tämän työparin kanssakäyminen ei toimi, asialle on tehtävä jotakin.

– Ei myöskään riitä, jos kykenee vain itse sanomaan sen, minkä kokee olevan vialla, vaan on kestettävä se, jos toinen on eri mieltä, ja mietittävä tilannetta uudelleen. Se ei ole aina helppoa, mutta itsensä tuntemalla ja aidolla vaikuttamisen halulla tällaisissakin tilanteissa voidaan päästä hyvin eteenpäin.

Koska hallitustyöskentelyssä on osattava keskustella jatkuvasti uusien ihmisten kanssa ja ymmärrettävä erilaisia taustoja sekä niiden mahdollisuuksia, jatkuva oppiminen ja oman osaamisen haastaminen on tärkeää. Rasila kuuluttaakin lifelong learning -tyyppisen ajattelun perään. Hallitusammattilaisen – kuten kenen tahansa – on pidettävä itsensä jatkuvasti ajan tasalla.

– Vaikka hallitusammattilaisella olisi kuinka hyvä osaaminen ja kokemus omalta alaltaan, se ei riitä, jos ei pysyttele ajan hermolla ja tiedosta, millaiset liiketoimintamallit tuottavat tulevaisuudessa parhaiten. On osattava pysyä digitaalisuuden kyydissä ja nähdä sen nopeasti avautuvat hyödyt, hän toteaa.

Hallitusammattilaisena toimiminen tuo monia mahdollisuuksia, luo verkostoja ja antaa uusia tilaisuuksia tavata mielenkiintoisia ihmisiä. Yksi etu nousee kuitenkin ylitse muiden.

– Tässä työssä on parasta vapaus ja oman ajan hallinta. Siinä on samoja piirteitä kuin mitä itsenäiset yrittäjät saavat omassa työssään kokea, hän sanoo lopuksi tyytyväisenä.

Teksti: Taina Parviainen

Hyvä hallitustyö -kirja jaetaan kurssin yhteydessä kaikille HHJ® – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssin kävijöille. HHJ-koulutusta on järjestetty vuodesta 2005 kauppakamareiden ja Hallituspartnerit ry:n yhteistyönä.

Tutustu kurssin sisältöön täällä

Millainen aikaansaaja olet itse, kirjailija Marjo Huhtala?

Aikaansaajan_asenne_nettiin

 

– Roihuan hirveällä intohimolla, kun päätän tehdä ja toteuttaa jotakin, sanoo Mandaren Marjo Huhtala, kun häneltä kysytään, miten hän jaksaa viedä läpi monenlaisia töitä ja projekteja samanaikaisesti.

Huhtala on oman valmennusyrityksensä perustaja, yrittäjä, tietokirjailija ja yritysvalmentaja. Hänestä on hyvää vauhtia tulossa asennetta käsittelevien aiheiden asiantuntija, ja hän on kirjoittanut kauppakamarille jo toisen aihetta käsittelevän Aikaansaajan asenne -teoksen, joka julkaistaan maaliskuun aikana.

– Kutsun teoksiani asennekaksosiksi. Reilu vuosi sitten ilmestyneen Asennejohtaja-teoksen julkaisu oli hieno alku kaikelle. Olen saanut kohdata upeita ihmisiä ja kirjoittaa heiltä oppimaani kirjaksi, josta on toivottavasti hyötyä mahdollisimman monelle lukijalle.

Huhtala kertoo käsitelleensä Asennejohtajan haastattelujen jälkeen sitä, miten johtajatkin tiukoissa tilanteissa välttelevät ongelmien esiin ottamista. Hänelle itselleen se oli uutta oppia, jota ei ole hänen mielestään riittävästi huomioitu alan julkaisuissa. Pakenemisen silloin, kun pitäisi toimia, hän liittää ilman muuta johtajan asenteeseen. Tällaisiin asioihin hän haluaa tuoda ratkaisuja ja korostaa samalla, että hänen teoksensa on esimiesten kasvua käsittelevä teos, jossa on valmentava ote.

Vaikka Huhtala on kirjoittanut asenteesta paljon, aihe kiehtoo häntä yhä, ja hän löytää siitä edelleen uusia näkökulmia.

– Kirjoittamalla kehittyy itsekin ja oppii koko ajan uutta.  Aihe kiinnostaa minua vielä jatkossakin. Erityisesti minua kiinnostaa myös tutkimustiedon soveltaminen työelämään. Olen aika lailla tutkimusorientoitunut ja arvostan tutkimuksia, hän sanoo.

Huhtala vitsailee mielellään diplomi-insinöörin koulutuksellaan, ehkäpä siksi, että häntä ei heti ensimmäiseksi arvaisi tuotantotalouden insinööriksi, koska hän on hersyvän iloinen ja spontaani omassa lähestymisessään.

– Olen kyllä hyvin asiakeskeinen, hän painottaa nauraen ja toteaa jo vaihteeksi vakavammin, että työssään on oltava tinkimätön, jos haluaa pärjätä yrittäjänä.

Huhtalan omalle aikaansaamiselle ovat tärkeitä energisyys, nopeatempoisuus, inspiroituminen ja korkea laatutaso. Ne ovat kaikki mahdollisia yhtä aikaakin, mutta hän sanoo, että omasta ammattitaidostaan on pidettävä jatkuvasti huolta esimerkiksi lukemalla alan kirjoja ja osallistumalla erilaisiin ammattitaitoa tukeviin koulutuksiin. Kaikki tämä muovaa myös hänestä asiantuntevaa kirjoittajaa. Vaikka Aikaansaajan asenne -kirjaan on haastateltu monia johtajia ja esimiehiä, Huhtala on kirjoittanut kirjaan paljon itse jäsentämiään ajatuksia ja tietoa omista kokemuksistaan.

– Yrittäjänä minun on löydettävä aiheita, jotka innoittavat minua itseäni, jotta pystyn tekemään niin hyvän teoksen kuin siinä tilanteessa on mahdollista. Asenteeseen liittyvät johtamisaiheet ovat minulle bisnekseni kannalta kilpailuetu. Lisäksi ne auttavat aidosti muita kehittämään parempaa työkulttuuria omassa työyhteisössään. Toivoisin, että asiakkaat löytävät luokseni myös asennevalmennuksiini, sillä työkalut todella toimivat ja ovat uusia, eikä muilla ole niitä, hän toteaa kehittelemänsä teeman hyödyistä.

Yritteliään ja oikealla asenteella toimivan ihmisen Huhtala sanoo tunnistavansa usein jo ulkoapäin, eli katsomalla ihmistä omassa työssään. Sitoutuneesta ihmisestä näkee silmien palon ja tinkimättömän asenteen, jolla tartutaan toimeen hanakasti.

– Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa pärjää parhaiten yritteliäällä asenteella – oli työntekijä yksityisyrittäjä tai palkkatöissä, niin se on aikaansaamisen asenne, joka ratkaisee, hän sanoo.

_________________________________________________________________

Marjo Huhtalan teos Aikaansaajan asenne julkaistaan ke 29.3. Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä.

Teksti: Taina Parviainen

Ville Kormilainen: Aikaansaava ihminen on vaarallisempi kuin napaansa kaiveleva sohvaperuna

tyo%cc%88_treeni_ja_ela%cc%88ma%cc%88_300px

Olen vihannut urheilua suurin piirtein koko aikuisikäni. Kolme vuotta sitten sain työpaikasta kenkää, ja tällaisissa siirtymäriiteissä ihminen usein tekee erilaisia päätöksiä: voi ruveta esimerkiksi ryyppäämään, katkeroitua ja jäädä pyörimään itsesääliin. Koska olin katkaissut alkoholin kanssa välit jo vuosia aiemmin enkä piitannut katkeruudesta, ajattelin kokeilla urheilua.

Tuo kolmen vuoden takainen hetki muutti elämäni tai ainakin vaikutti sen suuntaan ratkaisevasti. Urheilun lisääminen elämään toi vuorokauteen lisää tunteja, ja se aika, mikä aiemmin meni sohvan pohjalla, kului nyt ainakin osittain treenin parissa.

Se, että treenaa ja tekee ahkerasti töitä, ei tietenkään yksistään riitä huippusuorituksiin. Pitää olla kurinalainen, mennä aikaisin nukkumaan, herätä aikaisin, meditoida, syödä hyvin, rakastaa perhettä, urheilla kuin hullu ja karsia elämästä kaikki turha viihde. Tällaisena Työ, treeni & elämä -kirjani superjohtajat saattavat näyttäytyä ensilukemalta.

On ollut jännittävää törmätä ihmisten reaktioihin ja ajatuksiin kirjani johtajista. Suomalaiseen johtamiskulttuuriin tuntuu istuvan älyttömän huonosti se, että pidetään itsestä huolta, tehdään töitä suunnitelmallisesti eikä istuta television ääressä tuntikausia illassa. Aikaansaava ihminen on vaarallisempi kuin napaansa kaiveleva sohvaperuna: telkkarin katselu kun ei vaadi ylimääräistä suorittamista eikä mukavuusalueelta poistumista.

Ehkä juuri tästä syystä niin monelle meistä helpompi samaistumiskohde on entisaikojen patruuna: tupakka suussa mahaansa taputteleva firman pikkujouluissa humalassa öykkäröivä äijä, meidän pomo. Röökinpolttaminen ja viinanjuominenkaan eivät nimittäin vaadi mukavuusalueelta poistumista.

Kirjoitin kirjan superjohtajista oppiakseni itse jotain. Halusin löytää sen asian, joka saa superjohtajan painamaan töitä hullun lailla, liikkumaan kuin SM-tason kilpajuoksija ja löytämään vielä jostain aikaa 12-tuntisen työpäivän jälkeen perheen kanssa olemiseen.

Löysin vastauksen, joka ei muuten sittenkään löydy niin monen vaarallisena pitämistä ajatuksista. Superpomoa ei pidä kasassa liikunta, riittävät yöunet eikä hyvä ravinto vaan merkityksellinen työ. Merkityksellinen työ tuntui olevan jokaisella kirjani haastatellulla avain menestykseen. Kun töissä on kivaa, riittävästi haasteita ja vastuuta, työpäivän jälkeen on vielä energiaa.

Siksi on virheellistä patistaa työpäivän jälkeen sohvalle lyhistyvä työn sankari lenkille tai kuntosalille. Niin kauan kuin säästöt tai perintö eivät riitä elättämään, töissä käyminen on kuitenkin välttämätöntä lähes kaikille meistä. Ja kiristyvän työelämän vaatimusten keskellä avainasemassa on merkityksellisen työn löytäminen ja sen aktiivinen etsiminen.

Työn lisäksi myös arjesta on pakko rakentaa mukavaa. Jos arki on perseestä, suosittelen sen vaihtamista. Sillä olitpa superjohtaja, sellaiseksi pyrkivä tai sellaista välttelevä, elämän tarkoitus on kuitenkin pikemminkin pyrkiä olemaan tyytyväinen kuin ahdistunut. Ja matkalla tuohon tilaan hengittävä arki ja merkityksellinen työ ovat avaintekijöitä. Mustan vyön tyytyväiset voivat sitten näiden teemojen päälle käydä vielä lenkillä, syödä terveellisesti ja mennä nukkumaan ajoissa.

Teksti: Ville Kormilainen

Ville Kormilaiselta ilmestyi marraskuussa kirja Työ, treeni & elämä – Superpomojen 24 tuntia.

Lue myös juttu www.kauppakamarilehti.fi.