Mieti oma henkilöbrändäyksesi huolella mutta pilke silmäkulmassa

elina-koivumaki-2016

– Rohkeasti ja mahdollisimman varhain vain liikkeelle, sanoo yrittäjä ja Lexperiencen lakimies Elina Koivumäki, jolla on onnistunutta kokemusta siitä, miten henkilöbrändäystä tehdään somessa.

Aivan varauksetta ei Koivumäki kuitenkaan halua ketään someen usuttaa henkilöbrändiään luomaan, sillä sen verran hänellä on 17-vuotisen uran aikana kertynyt Eversheds-asianajotoimistokonsernissa kokemusta siitä, miten mainostajan kannattaa eri tilanteissa toimia – markkinointijuridiikka kun on ollut hänen leipälajinsa ja on sitä yhä edelleen.

– Toteaisin kuitenkin, että kannattaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa avata sometilit, seurailla ensin, mitä muut tekevät ja jakaa vaikka aluksi muiden sisältöjä. Sitten siitä on vähitellen helppo alkaa osallistua keskusteluihin ja jakaa omaa sisältöään sekä levittää sanomaansa. Jos vain itsekseen miettii ja loppumattomasti hioo, koskaan ei tule valmista eikä täydellistä. Siksi sanon, että mukaan vaan, hän kehottaa.

Rohkeudesta huolimatta hyvä suunnitelma pitää olla. Koivumäki sanoo, että jos halutaan tehdä onnistunutta henkilöbrändäystä, on ensin hyvä tuumia ja pähkäillä, mistä haluaa tulla tunnetuksi. Kannattaa miettiä 2–4 teemaa tai keihäänkärkeä, joilla haluaa olla mukana keskustelussa.

– Mitä tunnetummaksi alkaa suuren yleisön keskuudessa tulla, sitä enemmän aletaan vetää keskusteluihin mukaan. On tärkeää muistuttaa itselleen, ettei provosoidu vaan säilyttää malttinsa hankalissakin tilanteissa ja tarkastaa, kuka on pingaajana, hän tähdentää.

Koivumäki sanoo tekevänsä yleensä jonkinlaisen taustatyön ennen kuin alkaa kommentoida omalla henkilöbrändillään, koska on tiedettävä, mihin on omaa brändiään altistamassa.

Kulttuuriset erotkin täytyy aina pitää mielessä, varsinkin kun itse seurailee keskustelua ympäri maailmaa. Koivumäki sanoo, että jos vertaa, miten henkilöbrändiä luodaan Suomessa tai ulkomailla, keskeisin ero on se, että Suomessa mennään vielä hyvin pitkälti asia ja ammattitaito edellä. Muualla maailmassa henkilöbrändäys nojaa paljon enemmän visuaaliseen kerrontaan: otetaan itsestä hienoja kuvia ja luodaan sen ympärille kaikenlaista, joka tuo itseä esille visuaalisen keinoin. Suomessa ollaan vaatimattomampia ja toivotaan, että ammattimaisuus tuo seuraajia sosiaalisessa mediassa.

– Suurimpana syynä tähän eroon on varmasti se, että meillä pelätään niin sanotusti oman hännän nostamista. Asenne ja ote saisivat olla rohkeampia, hän arvioi.

Lakimiehenä Koivumäki neuvoisi henkilöbrändiään rakentavaa tunnistamaan, missä roolissa hän tätä brändiä rakentaa. Rajanvedon on oltava selkeä siinä, esiinnytäänkö työnantajan edustajana vai omana itsenä.

Oman linjauksen on oltava yhdenmukainen yrityksen arvomaailman kanssa. Muuten tulee ongelmia, koska postaajan täytyy tunnistaa oma roolinsa ja rehdit pelisäännöt.

– Oman henkilöbrändini luomisessa minulla on ollut selkeä ja määrätietoinen ote. Juristeja – varsinkin henkilöbrändeinä – on somessa melko vähän. Koen, että on suhteellisen helppoa tehdä itsestään tunnettu omalla alallaan. Olen halunnut olla tietoisesti helposti lähestyttävä advokaatti, jolla on pilke silmäkulmassa. Se strategia on osoittautunut toimivaksi valinnaksi. Esimerkiksi asiablogilleni on kertynyt reilussa puolessa vuodessa valtavasti lukijoita, hän sanoo innoissaan.

Koivumäki kuitenkin muistuttaa, että henkilöbrändäystä ei voi luoda vakuuttavasti osallistumatta keskusteluun vuorovaikutteisella tavalla.

–  Usein vuorovaikutteisuus unohdetaan. Somessa ei kannata vain töötätä yksipuolisesti omaa sisältöä, koska sillä ei saa rakennettua moniulotteista henkilöbrändiä. Nykyään pitää keskustella muiden kanssa, muuten vaikutelma voi helposti muodostua ylimieliseksi ja ainoastaan omien sisältöjen levittämiseksi. Ammattimielessä vuorovaikutteisuus on ensiarvoisen tärkeää, ja se on kommentoimista, mukana oloa ja muiden esiin nostamista. Tällä otteella samalla hyödynnetään oman henkilöbrändin seuraajakuntaa, nostetaan esille myös muita useasti ja annetaan tilaa omalla lavalla, hän listaa.


OTK Elina Koivumäki on markkinointijuridiikkaan erikoistunut lakimies, tietokirjailija, bloggaaja ja ammattipuhuja, joka työskentelee nykyään omassa Lexperience-yrityksessään. Hän toimi lähes 20 vuotta Eversheds-asianajokonsernissa osakkaana ja asianajajana.

Koivumäki on myös Markkinointijuridiikka-kirjan pääkirjoittaja ja kirjoittanut kirjasta pian kahdeksan versiota yhdessä OTK Petteri Häkkäsen kanssa. Päivitetty teos ilmestyy vuoden 2017 alussa. Uudistettuun kirjaan hän on kirjoittanut uuden osion henkilöbrändäyksestä. Teos on myös osa KauppakamariTieto-palvelun päivitettäviä tuotteita.

Kauppakamarin koulutus järjestää Koivumäen pitämän koulutuksen 29.3.2017 aiheesta EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaikutukset markkinointiin ja digitaaliseen liiketoimintaan.

Tutustu Elina Koivumäen blogiin tästä.

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja

OTE työelämään

osatyo%cc%88kykyinen-tyo%cc%88ntekija%cc%88_orig300

Yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeita on OTE – Osatyökykyisille tie työelämään. Osatyökykyisellä tarkoitetaan sekä työuransa aikana työkykyänsä menettäneitä että osatyökykyisiä, jotka eivät ole vielä työelämässä. Tavoitteena on toisaalta pidentää osatyökykyisten työuria ja toisaalta ylipäätään lisätä heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

Hankkeessa mm. selvitetään, millaisia näkemyksiä työnantajilla on osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja toisaalta millaisia esteitä sille nähdään olevan. Lisäksi työnantajille jaetaan tietoa ja malleja toimivista ratkaisuista. Rahoitushaut alueellisiin kokeiluihin ovat parhaillaan käynnissä.

Osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi tarvitaankin monenlaisia keinoja, kuten työn uudelleenorganisointia, työaikajärjestelyjä, työympäristöön tehtäviä muutoksia, teknologiaratkaisuja sekä työkokeiluja. Työnantaja voi saada mukautuksia varten TE-toimistolta ns. työolosuhteiden järjestelytukea tarpeellisiin hankintoihin ja taloudellista tukea myös mm. toisen työntekijän antamasta avusta.

Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoiminnalla on keskeinen rooli, kun suunnitellaan osatyökykyisten työllistämisen keinoja, mutta tutkimuksen mukaan (Työsuojelurahasto: ”Kaikille sopiva työ- ja työyhteisö”) työyhteisön kyky vastaanottaa työntekijä, jolla on toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, on tärkeämpää kuin työllistyjän taidot. Jokainen meistä voi siis kantaa kortensa kekoon!

Lisää osatyökykyisyydestä työsuhteessa voi lukea tuoreesta Jaana Paanetojan, Tarja Krögerin ja Pirjo Östmanin kirjasta Osatyökykyinen työntekijä – Vastauksia käytännön kysymyksiin.

Teksti: Leena Viitala

Parisuhteen kiemur§t

”Mä en halua olla töissä enää. Mä en ikinä riitä. Mä haluun naimisiin, mä haluun koiran ja talon kukkuloita. Niin ja miehen ja sillä on vaativa työ. Ja minulla on aikaa.”

Maija Vilkkumaan Mä haluun naimisiin -laulun kertojalla on kirkas päämäärä: pelkkää vapaa-aikaa, ei töitä ollenkaan. Ja toteutussuunnitelmakin on selvillä: ei muuta kun naimisiin.

Avoliitto, avioliitto, huolto, tapaamisoikeus, elatusvelvollisuus. Avio-oikeus, rekisteröity parisuhde, ositus, avioehto. Perheoikeudelliset termit ovat kaikille tuttuja, mutta toista on niihin liittyvien juridisten kiemuroiden tunteminen.

Perheoikeus on oikeudenala, joka koskettaa useimpia ihmisiä ainakin jossain elämänvaiheessa. Siihen liittyvät kysymykset ovat usein hyvin henkilökohtaisia. Niiden edes jonkinasteisen tunteminen voi tuoda turvallisuuden tunnetta.

Aihe on myös omiaan herättämään voimakkaita tunteita ja väärinkäsityksiä, jotka vältettäisiin pienellä perehtymisellä.

”Tule yö ja tule aamunkoitto. Tuo rauha ja tuo mun häät.”

Tänään painosta tullut Tiina Nysténin Parisuhteen juridiikka on kirjoitettu erityisesti meille, joilla ei ole oikeustieteellistä koulutusta tai perheoikeudellista asiantuntemusta. Ja vaikka samaistuisitkin Vilkkumaan laulun kertojaan, suosittelen ottamaan selvää nyt ainakin avioliiton määritelmästä , avioehdosta ja perheoikeudellisten riitojen selvittämisen rahoituksesta. Viimeistään sitten, kun sinulla on aikaa.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

parisuhteen_juridiikka_rikkips. Tilaamme uutuuskirjoista työkappaleen itsellemme. Tämänpäiväinen lähetys sisälsi todellisen työkappaleen. Joku taisi tarvita kirjan oppeja jo kuljettaessaan pakettia meille?

 

Henkilöstö on tärkein voimavaramme!

”Henkilöstö on tärkein voimavaramme!” Tämä lause kuuluu usein muodossa tai toisessa yritysjohdon puhuessa henkilöstölleen. Miten se sitten käytännössä näkyy yrityksen arjessa?

Henkilöstösuunnitelmia ei pitäisi tehdä vain siksi, että ne on lain mukaan pakko laatia. Niihin kannattaa panostaa ja niitä hyödyntää henkilöstötyön työkaluina.

Henkilöstösuunnitelmia laaditaan ja tulee laatia eri näkökulmista: suunnitelman keskiössä voi olla työhyvinvointi, tasavertainen kohtelu tai henkilöstöresurssien käyttö. Suunnitelmat myös jakavat tietoa yrityksen sisällä.

Tutkimusten mukaan näyttäisi olevan niin, että isossa osassa yrityksiä suunnitelmia ei ole tehty. Näin siitä huolimatta, että lähes kaikissa yrityksissä henkilöstön katsotaan olevan tärkein tekijä, jonka avulla yritys menestyy.

Suunnitelmien laatiminen ei takaa hyvän henkilöstöpolitiikan toteutumista tai maksimoi henkilöstöresurssin tehokasta ja tuottavaa käyttöä. Niiden tekeminen on kuitenkin hyvä alku.

Työpaikan henkilöstösuunnitelmat käytännönläheisesti -kirjaan on koottu yrityksen henkilöstöön liittyvät suunnitelmat. Kirjan avulla henkilöstösuunnitelmien tekeminen on helppoa. Kun suunnitelmat on laadittu, toteuttaminen on vain seuraava askel. Seuranta taas hoituu helposti suunnitelmissa valittujen mittareiden avulla. Ja koko tämä prosessi pitää huolta yrityksen tärkeimmästä voimavarasta.

– Hanna Skurnik-Järvinen, kirjoittaja, Työpaikan henkilöstösuunnitelmat käytännönläheisesti

Viivoja naamassa

20140519085700527_Page_4Tässä jokin aika sitten kävin antoisan keskustelun alle kouluikäisten lasteni kanssa siitä, kuka on vanha. Yksiselitteinen vastaus oli, että eivät he, minä jossain määrin, ja mummo ja ukki ne vasta vanhoja ovatkin. Toisaalta mummo ei pidä itseään vielä vanhana mutta hänen parhaan ystävättärensä kunnioitettavat 93 vuotta ovat jo sillä vanhuuden rajalla – ehkä.

 
Kysyessäni, millainen on vanha ihminen, sain lapsilta jälleen selkeän vastauksen: ”Sellainen, jolla on viivoja naamassa ja joka tietää kaikesta tosi paljon”.

 
Tämähän on juuri sellainen vastaus, johon kaikki haluamme edetä. Eivät ne rypyt haittaa, kunhan järki pelaa! Tätähän me haluamme!
Mutta hetkinen. Jos lapset ajattelevat noin, miksi me aikuiset sitten luomme stereotypioita höperistä vanhuksista ja siitä, että aika on ajanut iäkkäämpien ihmisten ohi?

 
Milloin itse kuulun siihen kategoriaan, että muut ajattelevat minusta noin? Kun itse olin lapsi, tämänikäinenhän oli jo VANHA.

20140519085700527_Page_2

 
Toimittaessani Vanhuus ja oikeus –kirjaa ryhdyin ajattelemaan tulevaisuuttani oikein urakalla. Kirja herätti paljon kysymyksiä: kuka minusta pitää huolta, kuka päättää asioistani, kuka maksaa hoitokustannukseni, voinko suunnitella tulevaa, voinko valita, miten minua kohdellaan? APUA!

 
Kukaan meistä ei halua olla taakaksi tuleville sukupolville ja paljon voi itse tehdä jo ennen kuin ”höperöityy”. Onneksi kirja tarjosi vastauksia kysymyksiini – ahdistusaste aleni. Vanhuus ja vanheneminen saattavat tuntua kaukaisilta jutuilta, mutta usko pois, siellä ne häämöttävät meidän jokaisen edessä.

 

Ikä on kyllä korvien välissä. Vanheneminen onkin sitten jo ihan toinen juttu.

 

Satu-Marja Mynttinen, kustannustoimittaja, Helsingin kauppakamari

Miksei juristeja voi ymmärtää?

Kuva

Puolisentoista vuotta sitten ystäväni pyysi apua. Hän opiskeli valtiotieteellisessä, ja opintoihin kuului pakollinen kurssi valtiosääntöoikeutta. Muistan, miten vaikeaa hänen oli tulkita luentokalvoja – niihin sisältyi niin paljon epäselviä termejä, että kokonaisuus muuttui hepreaksi. Kalvoissa puhuttiin paljon esimerkiksi ”oikeusjärjestyksestä”; ystäväni tulkitsi tämän merkitsevän eduskunnan lainsäätämisjärjestystä. Oikeusjärjestys tarkoittaa kuitenkin (rankasti yksinkertaistaen) sitä kokonaisuutta, jonka lait, oikeustapaukset jne. muodostavat.

Jokaisella tieteenalalla on oma jargoninsa, jota ulkopuolisten on vaikea ymmärtää. Oikeustieteessä tyypillistä on se, että suuri osa juristien käyttämästä jargonista kuulostaa ymmärrettävältä myös ulkopuolisen korviin – vaikkemme tietäisi, mitä tarkoittavat ”oikeusjärjestys”, ”saanto” tai ”tuottamus”, ne voi kuvitella ymmärtävänsä. Maallikoille kirjoittavan juristin onkin varottava, ettei käytä yleiskielisiltä kuulostavia termejä selittämättä niiden todellista sisältöä. Erityisen tärkeää tämä on pääsykoekirjoissa: niiden tulisi olla ymmärrettäviä myös niille, joilla ei ole valmennuskurssin opettajaa apunaan.

Juristien kielenkäytössä on minusta muutenkin paljon petrattavaa. Me juristit imemme oikeustieteellisessä ja työelämässä koukeroisen kirjoitustavan – ja kuvittelemme, että niin oikeasti tarvitsisi kirjoittaa. Muistan, kun luin Jukka Kemppisen bloggauksen ”Arvoisa Kotus”. Siinä hän toteaa, että viranomaisen päätös voisi esimerkiksi olla seuraavanlainen:

Ette saa työmarkkinatukea. Uudestaan voitte hakea tukea milloin haluatte. Hakemukset käsitellään kiireellisyysjärjestyksessä. Käsittelyaika on tällä hetkellä noin kaksi kuukautta.

Perustelut:

Lait ja lainkohdat:

Tämä avasi silmäni: koukeroisuudessa ei ole mitään maagista voimaa. Me voisimme kirjoittaa yksinkertaisemmin. Nyt vain piiloudumme monimutkaisuuden taakse. Tämän sanomiseen ääneen vaadittiin professorin arvovalta.

Tämänkaltaisista pohdinnoista lähti osaltaan ajatukseni kirjoittaa kirja Haluatko juristiksi?, jossa pyrin lausumaan ääneen oikeustieteen hiljaista tietoa. Ajatus oli tarjota yleinen, helppotajuinen johdatus oikeustieteeseen, sen opiskeluun, juristien työhön ja pääsykokeeseen. Käyn aika paljon läpi oikeustieteen kielenkäyttöä, ja pyrin auttamaan lukijoita sen ymmärtämisessä. On tietysti jossain määrin surullista, että kirjaani ylipäätään tarvittiin, mutta toivon mukaan se täyttää tehtävänsä.

Visa Kurki

Hei taloushallinnon ammattilainen! Lue välillä lakia!

Jukka Koivumäki

Jukka Koivumäki

Joskus pääasiat unohtuvat jopa kokeneilta konkareilta niin alalla jos toisella. Rutinoitunut taloushallinnon ammattilainen saa varmasti paljon aikaiseksi hyvillä työskentelytavoillaan, mutta joskus voi unohtua se tärkein, eli tiedon oikeellisuuden tarkistaminen.

– Kun lakia sovelletaan työpaikoilla erilaisiin käytännön tapauksiin käyttäen erilaisia oppaita ja kommentaareja, on välillä on hyvä tarkistaa lakitekstistä, kuinka pitkälle laista annettua ohjetta voi soveltaa omassa työssään ja mitä käsiteltävästä asiasta on alun perin laissa kirjoitettu, sanoo Jukka Koivumäki, joka työskentelee veroasiantuntijana Helsingin seudun kauppakamarilla.

Taustan tarkistaminen auttaa ymmärtämään omaa käsiteltävää tapausta laajemmin ja kehittää tällä tavoin asioiden välisten suhteiden tuntemusta.

Apu tarkistamisessa voi olla esimerkiksi monelle kirjanpitäjälle tarpeen, ja oikea tieto pitäisi saada katsottua vaivattomasti muun työn ohessa. Uusi Yrityksen verolait -verkkopalvelu on selkeästi jäsennetty teos, josta alkuperäisen tiedon voi käydä nopeasti tarkistamassa.

– Selkeän ryhmittelyn ja otsikoinnin vuoksi yrityksen verolait -palvelu on havainnollinen kokonaisuus. Siitä näkee helposti eri lakipykälät, koska tuotteen jaottelu on visuaalisesti hyvin selkeä. Tästä syystä palvelu on myös helppokäyttöinen, Koivumäki lisää.

Yrityksen verolait -verkkopalvelu on täydentävä tuote esimerkiksi KauppakamariTiedon muille taloushallinnon tietopalveluille, kuten Verolle, Alville. Kirjanpidolle ja Yhtiöoikeudelle. Näissä lakitekstit on esitetty hyvin käytännönläheisessä muodossa, ja tuotteet sisältävät paljon selkeitä esimerkkejä erilaisista tapauksista, joita on helppo soveltaa omaan työhön. Yrityksen verolait puolestaan antaa hyvän taustamateriaalin verrata omaa käsiteltävissä olevaa tapausta alkuperäiseen lakitekstiin, jossa määritellään sallitut rajat, joiden puitteissa voidaan toimia.

Lokakuussa ilmestynyttä Yrityksen verolait -verkkopalvelua päivitetään jatkuvasti. Tuote sisältää kirjanpitoa koskevien säädösten lisäksi kaikki yritystoiminnan kannalta keskeisimmät verosäädökset ajantasaiseksi toimitettuna ja aihealueittain ryhmiteltynä.

Tuote on saatavana myös kirjana.