Suoraa Tietoa

─ Varsinkin tietokirjat tulee luettua sähköisenä, sanoo korkealaatuista videotuotantoa yrityksille tuottavan Apogee Oy:n toimitusjohtaja Niko Lamberg ja jatkaa, että tuolloin on helppo tarkistaa, onko tieto ajan tasalla.

Vaikka e-kirjat ovat Suomessa edelleen marginaalinen ilmiö, on niiden suosio kasvanut selvästi. Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan ladattavien kirjojen myynti kasvoi viime vuonna 65 prosenttia eli noin kahteen miljoonaan euroon.

Sähköisten kirjojen lisäksi myös muille perinteisille palveluille on tullut sähköisiä vaihtoehtoja.  Esimerkiksi koulutuspäivät eivät ole enää sidottuja aikaan tai paikkaan. Koulutukseen osallistuva henkilö voi valita, haluaako hän osallistua perinteiseen koulutuspäivään, katsoa koulutuksen suorana lähetyksenä eli livestreamina haluamassaan sijainnissa vai kenties tallenteena silloin, kun se itselle parhaiten sopii.

Niko Lambergin mukaan streamausten kysyntä on kasvanut viime vuosina.

─ Vielä pari vuotta sitten elettiin viikko kerrallaan, nyt syksyn kalenteri täyttyy jo keväällä. Varaukset tehdään hyvissä ajoin, Lamberg kertoo kysynnän kasvusta.

─ Tosin vieläkin tulee kyselyitä, että pääsisittekö huomenna tai ensi viikolla tulemaan.

Streamaus ei kuitenkaan suju vielä aina ilman ongelmia. Kamera ja mikrofoni asettavat esiintyjälle tiettyjä rajoituksia, joita ei saa unohtaa esityksen aikana.

─ Asiakas tai esiintyjä ei aina muista ajatella nettiyleisöä, Lamberg muistuttaa ja jatkaa, että mikäli tilaisuudessa on paikan päällä esimerkiksi ryhmätöitä tai pidempiä taukoja, voi nettiyleisö turhautua. Tällaisten katkojen aikana voi nettiyleisölle antaa omia etätehtäviä tai näyttää etukäteen mietittyä muuta sisältöä.

─ Netin kautta tapahtumaan osallistuva on ikään kuin omassa kuplassaan erillään muusta yleisötä, vaikka streamissa olisi chat-mahdollisuus. Etäyleisö täytyy pitää ajan tasalla ja ilmoitettujen aikataulujen täytyy pitää, Lamberg korostaa.

Erilaiset suoratoistopalvelut ja tekniikka kehittyvät jatkuvasti. Vuonna 2015 julkaistu, helppokäyttöinen Periscope-suoratoistopalvelu toi streamauksen kaikkien saataville. Tärkeintä on kuitenkin edelleen sisältö, sekä lähetyksen, kuvan ja äänen selkeys ja toimivuus.

─ Yritykset ovat yrittäneet hoitaa streamauksen itse, mutta kun on huomattu, kuinka iso vaiva streamauksesta on tekijöille, on lopulta tilattu ammattilainen hoitamaan asiaa.

─ Videot ovat hyödyllisiä yrityksille, kunhan sisältö on valittu oikein. Sisällön pitää kiinnostaa kohderyhmiä. 1990-luvulla oli parempi, mitä pidempi video oli. Nyt kiinnostus pitää herättää lyhyessä ajassa. Yhdessä minuutissa voi kertoa jo paljon, kun sisältö on ytimekästä ja hyvin kiteytetty. Tulevaisuudessa interaktiivisuus etäyleisön kanssa tulee lisääntymään ja lähetykset tulevat olemaan laadukkaampia teknisesti ja sisällöllisesti, Lamberg lisää loppuun.

aatop3_2

KauppakamariTiedon Asiakaspäivät 2017:

26.9.2017 Uusi Seurahuone, Oulu

2.11.2017 Helsinki, Crowne Plaza  + livestream

Asiakaspäivän teille streamaa:

Apogee

Teksti: Kati Hietamies

IT-investoinnit voi saada myös tuottamaan

Tuottava ITIT-ratkaisut ovat keskeinen osa liiketoimintaa. Monissa yrityksissä IT-investoinneista ei kuitenkaan saada irti toivottuja hyötyjä, vaan päinvastoin rahat valuvat hukkaan. Toiminnan tehostamisen sijaan investoinnit saattavat jopa vähentää tuottavuutta: työt seisovat, ja työntekijöiden motivaatio ja työteho alenevat.

Aalto-yliopiston tutkimuksessa on todettu, etteivät tietotekniikkainvestoinnit useinkaan paranna tuottavuutta suunnitellulla tavalla. Vuodessa IT-investointeihin hukataan Suomessa satoja miljoonia, jopa miljardi euroa, koska odotettuja hyötyjä ei saavuteta.

Usein yrityksen ohjeistus on riittämätöntä, eivätkä työntekijät yksinkertaisesti osaa käyttää uusia ohjelmia. Työpaikalle hankittu uusi hieno tietotekniikka on turhaa, jos kukaan ei tiedä miten sitä hyödynnetään. Paljon olisi varmaan tehtävissä henkilökunnan koulutuksen avulla. Myös työmotivaatio voisi parantua, jos järjestelmät tulisivat tutuksi.

Yritykset jakautuvat vahvasti jyviin ja akanoihin sen suhteen, miten IT-investointeja osataan hyödyntää. Vaikka suuri osa yrityksistä hukkaa rahaa, pieni osa onnistuu parantamaan tuottavuutta niidenkin edestä. Tuoreen MIT Sloan Management Review’ssa julkaistun tutkimuksen mukaan IT-investoinnit ovat kannattavampia kuin mainontaan tai tuotekehitykseen tehdyt panostukset ja lisäävät myyntiä 12-kertaisesti investointiin nähden.

Tietotekniikkaan kannattaa investoida, koska oikeasti toimiva IT tarkoittaa myös toimivia palveluita, tyytyväisiä asiakkaita ja tehokkaampaa tuotantoa. Hyötyjen saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että IT:tä johdetaan yrityksessä oikein. Martti Kouhin uutuuskirja Tuottava IT käsittelee IT:n johtamista liiketoiminnan näkökulmasta. Kouhin mukaan IT tuottaa rahaa, jos sitä johdetaan strategisesti ja liiketoiminnan kautta – ja hukkaa rahaa, jos ei johdeta.

Helpommin sanottu kuin tehty?

ICT tyhmentää, ATK valistaa?

”Tuo on tekniikkaa, en minä siitä voi mitään ymmärtää!”

Kuulostaako tutulta? Kun yrityksessä esimerkiksi uudistetaan tietojärjestelmiä, kootaan asiantuntemus yhteen tarkoituksena kartoittaa työprosessit ja tiedonkulku sekä tiedontarpeet. Lähtökohtana on kehittää tietojärjestelmästä sellainen, joka varmasti ottaa huomioon kaikkien tarpeet ja auttaa työtehtävien hoitamisessa mahdollisimman pitkälle. Yhdeltäkään liiketoiminnasta kootulta työntekijältä ei edellytetä minkäänlaista teknologiaosaamista. Tästä huolimatta kartoitustyön kuluessa kädet nousevat pystyyn työprosessien ja tiedonkulun kuvaamisessa, kun se muuttuukin yht’äkkiä monen mielestä liian tekniseksi.

Jos ei haluta tai jakseta kuvailla omia työprosesseja ja käsitellyn tiedon kulkua, pidetään työtä yhtäkkiä tietokoneohjelman koodaamiseen verrattavana teknisenä ponnistuksena. Ei se näin kuitenkaan ole. Jokaisen on viimeistään nykypäivänä ymmärrettävä, mitä työssään tekee, mitä tietoja käsittelee ja mistä tiedot saa sekä mihin tiedot menevät.

Syytän ”liiasta teknisyydestä” terminologiaa: 80-luvulta tähän päivään mennessä olemme nähneet automaattisen tietojenkäsittelyn (ATK) muuttuvan ensin tietotekniikaksi, sitten lyhenteeksi IT (Information Technology; tietotekniikka) ja lopulta ICT:ksi (Information and Communication Technologies), joista viimeisen voi suomentaa usealla tavalla, joko tieto- ja viestintätekniikka tai vaikkapa konsulttisuomella informaatio- ja kommunikaatioteknologiat.

IT ja ICT eivät kerro termeinä mitään muuta, kuin että ”se on jotain hienoa teknistä diplomi-insinöörin pätevyyden vaativaa”. ATK sen sijaan kertoo: automaattinen tietojenkäsittely. Kokeilkaa palastella tätä osiin, niin seuraavat projektit voivat sujua jouhevammin. Liiketoiminnalle kuuluu tieto ja tekniikalle sen automaattinen käsittely. Ei se sen vaikeampaa ole.

Tekniikan ja liiketoiminnan vuoropuhelun helpottamisessa voi auttaa vaikkapa Markku Kurjen teos Pk-yrityksen tietotekniikka käytännönläheisesti.