Perustiedot työoikeuden pelisäännöistä

Työpaikoilla ollaan työoikeuden kanssa tekemisissä päivittäin. Käytännön arjessa työoikeuden pykäliin kiinnitetään huomiota harvoin, eikä tähän ole yleensä tarvettakaan niin kauan kuin kaikki ovat tyytyväisiä.  Tilanteeseen voi tulla täyskäännös nopeastikin.

Tyypillinen kiistatilanne liittyy siihen, että työntekijä haluaa jotain, mihin työnantaja ei syystä tai toisesta halua suostua. Tällöin voidaan joutua tilanteeseen, jossa työnantajan toiminta käydään läpi tiheällä kammalla jopa viiden vuoden ajalta sen selvittämiseksi, että työlainsäädäntöä on kaikin osin noudatettu.

Hyvä tarkoitus voi tulla työnantajalle kalliiksi, jos työnantajan toiminta ei ole ollut työlainsäädännön raamien sisäpuolella. Tämä koskee usein myös sellaisia tilanteita, joissa työntekijä on alun perin ollut yhtä mieltä työnantajan kanssa. Lainsäädännöstä ei valitettavasti löydy työnantajalle suojaa tietämättömyyttä vastaan.

Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että työnantajan ja työntekijän hyvässä yhteisymmärryksessä tekemä sopimus ei sidokaan työntekijää. Lisäksi tilanteen selvittäminen vaatii usein paljon aikaa, jota harvalla meistä on liikaa käytettävissä. Paitsi rahan ja ajan hukkaa, tilanteeseen liittyy myös riski kielteisestä julkisuudesta.

Työlainsäädännössä on lukuisia pääsääntöjä, jotka usein ensilukemalta tuntuvat selkeiltä ja yksinkertaisilta. Työnantajan ei ole suositeltavaa pelata pelkkien pääsääntöjen varassa, koska niistä on olemassa lukuisia poikkeuksia. Käytännön elämä on monin verroin yllätyksellisempää ja monimuotoisempaa. Myös oikeuskäytäntö ja tietyn toimialan käytännöt voivat vaikuttaa suurestikin siihen, mikä on työnantajalle riskittömin ja järkevin toimintatapa.

Jokaisen työnantajan ja työnantajan edustajana toimivan on suositeltavaa hankkia perustiedot työoikeuden keskeisistä pelisäännöistä ja siitä, miten niitä tulee käytännössä soveltaa. Järkevästi toimiva työnantaja selvittää myös, missä muodossa ja miten asioista tulee sopia.

Outi Tähtinen

Outi Tähtinen

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy


Blogin kirjoittaja toimii Castrén & Snellmanilla asianajajana ja toisena työoikeustiimin vetäjänä.

Hän on kirjoittanut yhdessä Helsingin Seudun Kauppakamarin lakimies Kirsi Parnilan kanssa ”Työsopimuslaki käytännönläheisesti”-teoksen,  joka on juuri julkaistu.

KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston käyttöönotto korvasivat aikuiskoulutuksessa perinteisen kirjan

Suomen liikemiesten kauppaopisto– KauppakamariTieto on meillä käytössä laajasti aikuiskoulutuksessa, sanoo Helsinki Business College Oy:n koulutuspäällikkö Kirsi Järvinen, joka vastaa aikuisten näyttötutkinnoista ja näihin liittyvästä valmistavasta koulutuksesta.

Helsinki Business College Oy järjestää sekä nuorten että aikuisten ammatillista koulutusta liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan koulutusaloilla. Aikuiskoulutuksessa aloina ovat johtaminen ja esimiestyö, yrittäjyys, taloushallinto sekä sihteeri- ja myyntityö.

Kirsi Järvinen

– KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston aihealueet ovat olleet juuri sopivia meidän koulutusalueillemme, sanoo Kirsi Järvinen

– Aiemmin valmistavaan koulutukseemme kuului niin sanotusti orientoiva johtamiseen tai esimiestyöhön liittyvä kirja. Pääkouluttajamme valitsi tietyn teoksen, jonka kaikki lukivat. Ammattikirjaston käyttöönotto korvasi perinteisen kirjan käytön. Nyt olemme pystyneet laajentamaan kirjatarjontaamme niin, että jokainen opiskelija on voinut valita orientoivaksi kirjaksi itseään kiinnostavan kirjan, hän sanoo.

KauppakamariTieto-palvelu on käytössä Helsinki Business Collegessa kaikissa valmistavan koulutuksen ohjelmissa myös niin sanottuna ”lisälukemisena” ja itseopiskelua varten. Opiskelijoille on luotu käyttäjätunnus ja salasana, joilla he pääsevät kätevästi kirjautumaan palveluun mistä vain. Tämä on koettu toimivana ratkaisuna. Järvinen toivookin, että heillä mahdollisimman moni opiskelija ottaisi tämän palvelun aktiiviseen käyttöönsä ja ammentaisi sieltä kaiken tarvitsemansa tiedon koulutuksensa aikana.

– KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston aihealueet ovat olleet juuri sopivia meidän koulutusalueillemme. Sieltä löytyy talouteen, esimiestyöhön, johtamiseen ja myyntiin liittyvää ajantasaista tietoa sekä ammattikirjallisuutta, jota opiskelijamme tarvitsevat. Koemme, että tämä palvelu on yksi lisä perinteiseen valmistavaan koulutukseemme.

Teksti: Taina Parviainen
Kuva: Tajzan Sharif

Tutustu palveluun: http://www.kauppakamariTieto.fi

Tilaa koekäyttötunnukset KauppakamariTieto-palveluun ja kokeile maksutta: https://www.kauppakamarikauppa.fi/kauppakamaritieto-kokeile-ilmaiseksi.html

Samalla voit tilata tunnukset Ammattikirjastoon, jossa valittavana on viisi kokoelmaa: Talous, Työsuhde, Juridiikka, Johtaminen ja Myynti, markkinointi ja viestintä.

Tutustu Ammattikirjastoon: http://kauppakamaritieto.fi/fi/s/ak/

Jos olet kiinnostunut palvelusta oppilaitoskäytössä, ota yhteyttä:

KauppakamariTiedon myynti
Kati Paakkunainen
09 2286 0312
kati.paakkunainen(at)helsinki.chamber.fi

Jos haluat tilata esittelyn palvelun sisällöstä oppilaitokseesi, ota yhteyttä:

KauppakamariTiedon toimitus
Taina Parviainen
09 2286 0315
taina.parviainen(at)helsinki.chamber.fi

Työryhmä kannattaa muutoksia osinkoverotukseen ja ansiotulojen verotukseen

cropped-0015419p2.jpg

VM:n asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdottaa muutoksia listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen sekä ansiotulojen verotukseen.

Osinkojen verotus

Työryhmä pitää nykyistä osinkoverojärjestelmää ongelmallisena, koska verotuksella on voimakkaasti osingonjakoa ohjaava vaikutus eikä yritystoiminnan verokohtelu ole kaikissa vaiheissa ja kaikilla toimialoilla neutraalia. Työryhmän mukaan nykyinen osinkoverotus myös ohjaa toimimaan osakeyhtiömuodossa ja aiheuttaa vääränlaisia kannustimia.

Työryhmä ei pidä listaamattoman ja listatun yhtiön osinkoverotusten suurta eroa perusteltuna. Työryhmä ehdottaakin listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotukseen mallia, jossa nettovarallisuudelle laskettava tuottoraja lasketaan 8 prosentista 4 prosenttiin ja osinko olisi 4 prosentin tuottorajaan asti 40-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Nettovarallisuudelle laskettavan tuottorajan ylittävältä osalta osinko olisi edelleen 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Samalla 150 000 euron raja tulisi poistaa.

Ansiotulojen verotus

Koska talouskasvu perustuu entistä enemmän osaamisen lisäämiseen, työryhmä katsoo, että ansiotulon verotusta tulisi keventää. Samalla pienennettäisiin kannusteita esimerkiksi muuntaa ansiotuloa pääomatuloksi tai toimia osakeyhtiömuodossa. Tämä on linjassa sen kehityksen kanssa, että työntekemisen tavat ovat muutoksessa ja yhä useampi toimii välillä palkansaajana ja välillä yrittäjänä.

Työryhmä katsoo, että osinkotulon verotuksen kiristämisen tuomat verotulolisäykset olisi perusteltua käyttää siihen, että ansiotulojen ylimpiä rajaveroja alennettaisiin kohti tavoitteeksi asetettavaa 50 prosenttia.

Muu verotus

Työryhmän käsityksen mukaan Suomen nykyinen yhteisöverokannan taso on kilpailukykyinen eikä sen alentamiselle ole välitöntä tarvetta. Myöskään veropohjan laskentasäännöksille ei työryhmä näe muutostarvetta. Se toteaa, että poistojärjestelmään sisältyy eräitä verotuksen neutraalisuutta heikentäviä ja investointien kohdistumista ohjaavia elementtejä, jotka saattavat heikentää järjestelmän tehokkuutta kasvun ja investointien kannalta, mutta niiden merkitys on matalan yhteisöverokannan ja matalan inflaation tilanteessa suhteellisen pieni.

Teksti: Leena Viitala

Lähde: Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti, Valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017

Verotuksen muutokset 2017 – hyvää ja huonoa veronmaksajalle

tiina_rantala_160x160_lsljvjh

Ensi vuoden alusta astuu voimaan joukko Verohallinnon valmistelemia verotusmenettelyihin liittyviä muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kaikkien veronmaksajien verotuksen toimittamiseen. Muutoksien taustalla on Verohallinnon toiminnan tehostaminen sekä Verohallinnon hankkiman uuden verotusohjelmiston käyttöönotto. Lakimuutosten aikataulutus tulee suoraan ohjelmiston käyttöönottoaikataulusta, joka ulottuu vuoteen 2019 saakka, joten voimme odottaa vielä kahtena seuraavana vuonna monenlaisia muutoksia verotukseen.

Monimutkaistuva verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi

Muutoksenhaun määräaikojen yhtenäistäminen ja tuloverotuksen osalta lyhentäminen vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvältä muutokselta. Muutoksenhakuaika on jatkossa kaikissa verolajeissa kolme vuotta. Kun asiaa tarkastelee hieman tarkemmin, huomaa, että käytännössä muutoksenhakuaikaa lyhennettiin vain meidän veronmaksajien osalta – Verohallinto voi oikaista verotusta edelleen neljä, kuusi ja rikostapauksissa jopa yli 10 vuotta.

Verohallinnon pidennetyille oikaisuajoille on monimutkaisia perusteita, eikä tavallisella veronmaksajalla ole välttämättä mahdollisuutta arvioida verottajan käyttämän pidennetyn oikaisuajan lainmukaisuutta. Voikin olla, että jatkossa joudumme valittamaan sekä itse asiasisältöisestä päätöksestä että pidennetystä oikaisuajasta, mikä tulee varmasti monimutkaistamaan muutoksenhakuprosessia.

Kiistelty oikaisulautakunta kaikkiin verolajeihin

Muutoksenhakua sujuvoittava muutos on, että jatkossa kaikkiin verolajeihin haetaan muutosta oikaisulautakunnalta. Tällä hetkellä kolmea verolajia koskevaan, esim. verotarkastukseen perustuvaan maksuunpanopäätökseen on haettu muutosta kolmesta eri paikasta: arvonlisäverotuksessa hallinto-oikeudesta, tuloverotuksessa oikaisulautakunnasta ja työnantajasuoritusten osalta Verohallinnolta.

Prosessi siis yksinkertaistuu, mutta onko meidän veronmaksajien kannalta hyvä, että ensimmäinen aste on Verohallinnon alaisuudessa toimiva oikaisulautakunta? Oikaisulautakunta tulee olemaan tavalliselle veronmaksajalle ensimmäinen ja käytännössä viimeinenkin muutoksenhakuaste. Valittaminen hallinto-oikeuteen on maksullista ja vaatii usein asiantuntemusta, jota kaikilla veronmaksajilla ei ole. Viime aikoina oikaisulautakunnan toimintaa on myös arvosteltu, koska se ei ole riippumaton muutoksenhakuelin. Toisaalta oikaisulautakuntamenettely on verrattain nopeaa, helppoa ja kustannustehokasta.

Vuoden 2017 verotusmenettelymuutokset tuovat siis tullessaan sekä hyvää että huonoa verovelvollisille.

Teksti: Tiina Rantala, Rantala Tax & Law

Tiina Rantalalta ilmestyy keväällä 2017 kirja Verotuksen oikaisu ja muutoksenhaku käytännönläheisesti.

Marjatta Jabe: Nuori testaa esimiehensä

erilaisten_ihmisten_johtaminen_etukansi2_300x425

Omat vanhemmat eivät nykynuorille ole yhtä tärkeitä kuin keski-ikäisille ihmisille. Näin esimies on myös isän ja äidin korvike. Hyvä johtaminen on erittäin tärkeä työpaikan valintakriteeri. Nuori ei kuitenkaan ole helppo johdettava. Hän kyllä haluaa tehdä töitä, ja mielellään kimpassa ikätovereidensa kanssa, mutta haasteena on saada hänet työskentelemään saumattomasti tiimeissä, joissa on myös vanhempia työntekijöitä.

Nuori ei usko auktoriteetteihin. Esimiehen on ansaittava johtajan paikkansa, asema ei siihen riitä. Parinkymmenen korvilla oleva kaipaa esimiestä, joka on kuin opas tai teatteriohjaaja. Kun kappaletta esitetään, ohjaaja ei edes ole paikalla. Työntekijät ovat näyttelijöitä, ja yleisönä toimii asiakas.

Parikymppinen kertoo kysymättäkin, mitä hän tahtoo, ja on tottunut väittelemään auktoriteetteja vastaan. Hän kysyy usein: ”Mitä tarkoitat?” ja ”Miksi näin tulee tehdä?” Esimiehen ideoita ei noin vain osteta.

Tarjolla on yhä enemmän valinnan mahdollisuuksia, mutta nuoret tietävät, mitä he haluavat – ja haluavat sen nopeasti. Yritysten on pakattava tuotteensa ja palvelunsa helposti saataviksi elämyksiksi. Ei ainoastaan kuluttajamarkkinoista tule kokemusvetoisia, vaan myös työmarkkinoista.

Yrityksellä on oltava hyvä tarina, joka vetoaa nuoriin. Ja mitä vaikeampi ammattilaisia on löytää, sitä iskevämmän tarinan yritys tarvitsee.

”Työnantajan tulee olla uskottava. Työn on oltava kiinnostava, ihmisten mukavia, ja koko ajan on oltava uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Hyvä visio on kuin kiinnostava näytelmä, jossa nuoret haluavat olla tähtiä”, ruotsalainen tulevaisuudentutkija Thomas Fürth kuvailee.

Nuori haluaa, että hänet nähdään. Hän haluaa, että saa osallistua, kehittyä ja tehdä työtä, johon hän uskoo ja jota hän pitää tärkeänä. Nuorten odotusten mukaisesti johtamiskäytännöt ja -järjestelmät muuttuvat yksilöllisemmiksi, joustavammiksi, läpinäkyvämmiksi ja avoimemmiksi.

Johtajalta odotetaan näkemystä ja kykyä innostaa. Urapolku aina vain ylöspäin on mennyttä maailmaa. Nuorten mielestä ura voi edetä mihin suuntaan tahansa. Tärkeintä on oman tien kulkeminen. Ennen asiat sovittiin paperilla ja arvon mittana oli useimmiten raha. Nyt näkymättömät ehdot ratkaisevat työpaikan vetovoiman.

Ruotsalaisten Tomas Idergardin, Peter Lagesonin ja Karin Larssonin tekemässä tutkimuksessa mukana olleet nuoret akateemiset käyttivät mielellään sellaisia sanoja kuin yksilöllinen ratkaisu, joustavuus, innostava työympäristö, valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa.

”Me nuoret haluamme vaikuttaa työhömme sekä siihen, milloin me ylipäätään teemme töitä ja milloin emme. Haluamme opiskella ja tehdä töitä myös ulkomailla, nähdä uusia paikkoja, tavata uusia ihmisiä ja saada uusia vaikutteita”, Idergard esittää.

Entistä useammat nuoret toimivat vapaaehtoisorganisaatioissa tai pitävät välillä sapattia. Pysyvyys ei ole itseisarvo. Pitkän työsuhteen ansiosta annettu kultakello tai prenikka on pikemminkin kirosana kuin arvostettu palkinto.

Nyt eivät ainoastaan nuoret tee poikkeavia uravalintoja, vaan ilmiö on leviämässä laajemmalle. Yhä useampi varttuneempi seniorikin tekee työshoppailuja siinä missä nuorikin, motiivit tosin saattavat olla toiset.

Teksti: Ote Marjatta Jaben kirjasta Erilaisten ihmisten johtaminen. Kirja ilmestyy tammikuussa 2017. Ilmoittaudu kirjan julkistamistilaisuuteen tästä.

Millä asenteella heität löylyä?

marjo-huhtala

Kuva: Juho Kuva

Onnistunut esimies- ja asennevalmennus jää elämään omaa elämäänsä vielä pitkään tilaisuuden jälkeen. Vielä puoli vuotta sen jälkeen kun olin pitänyt esimiespäivillä puheen 150 esimiehelle aiheesta ”Mörököllistä söpökölli”, minulle huikattiin yhtäkkiä konttorin käytävällä: ”Onko mörökölli kateissa?” Kuuntelija muisti puhujan ja asian.

Eräs valmennuksellinen puheeni oli pikkujoulujen asiasisältöosuus. Illan aikana ydinviesti oli saanut työpaikkahuumorin kukkimaan. Saunan lauteilla oli jopa pohdittu: ”Hei! Millä asenteella sä oikein heität sitä löylyä?”

On tärkeää mennä hyvällä energialla ja asenteella erilaisiin kohtaamisiin. Kohtaamisia ovat kaikki pienet hetket, joissa vaikutat sanattomasti tai sanallisin keinoin vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. On hyvä olla tietoinen näkymättömästä voimasta, joka on kuin virus – asenne leviää ja tarttuu erittäin helposti. Mahdollistaako oma asenteesi yhteistyön, parhaan mahdollisen kompromissin löytämisen ja ovien avoinna pysymisen jatkossakin?

Asenne eli suhtautuminen muodostuu ajatuksista, uskomuksista, tunteista ja tiedosta sekä fyysisestä kunnosta ja yhteistyösuhteista. Tietty osa asenteesta on ihmiselle tiedostamatonta ja pysyvää, tietty osa on muuttuvaa. Muuttuvassa osassa meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja kokea hallinnantunnetta eli valita asenteemme olosuhteista huolimatta. Tunteet ja tunne-elämä vaikuttavat asenteisiin. Vaikka jokin takaisku harmittaisi hetkellisesti, kokonaisasenne voi silti pysyä hyvänä. Joskus tiukkaan neuvotteluun otetaan tarkoituksella tietty hanakka asenne. Mikä on siis hyvää asennetta? Kuka sen määrittää?

Asenne kuuluu kaikille ja jokainen on vastuussa omasta asenteestaan, mutta johtajalla on erityisen suuri vastuu, koska hänen toimintansa vaikuttaa niin monen muun ihmisen asenteeseen, olipa organisaatiorakenne miten matala tai joustava tahansa. Johtajuus ei koskaan poistu, vaikka valta ei näkyisi. Vallan ei tarvitsekaan näkyä, vaan yhteisen tarinan. Toteuttaako yhteinen asenteemme arvojamme, tarinaamme ja antamaamme asiakaslupausta?

Kirjoittaessani vuosi sitten Asennejohtaja-kirjaa ykköstavoitteeni oli havahduttaa työelämässä toimivat ammattilaiset asenteen merkitykseen ja nostaa asenne johtajuuden keskusteluihin. Halusin nostaa huippuosaamisen rinnalle elementin, joka tuottaa merkittävä kilpailuetua ja johon jokainen voi itse vaikuttaa. Ihmiset innostuivat aiheesta ja sen mahdollisuuksista.

Asennejohtaja-kirja on kontribuutioni työelämään, ammattilaisena kasvamiseen ja johtajuustaitoihin. Ammattilaisena kasvuun syntyi valmennuksellinen kirja, jossa on aitoja johtajatarinoita. Kutsuin joukkueeseeni mukaan niitä, joilla on kyky vaikuttaa ja joille on annettu lupa johtaa. Mukaan lähti huippujohtajia, jotka antoivat oman panoksensa kokonaisuuteen ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Sain samalla itsekin todellisen tehomentoroinnin, jonka arvo on valtava.

Haastateltujeni arvot, osaaminen ja tarina ovat merkittävä osa suomalaista työelämähistoriaa. Kannattaa tutustua heidän tarinoihinsa ja lukea ne ajatuksella. Niistä voi oppia aivan valtavasti.  Teos on kaikille ammattilaisille suunnattu ammatillisen kasvun kirja. Sinun ei tarvitse olla vielä edes esimiesasemassa lukeaksesi sen – johtajuus on positio, joka voidaan lunastaa ilman alaisiakin, henkilökohtaista johtajuutta osoittamalla.

Asennejohtaja-kirjan myötä asenne on nostettu johtajuuden keskusteluihin ja sen merkitys tunnistetaan usein johtoryhmätasolta alkaen. Lisäksi muutkin valmentajat Suomessa ovat alkaneet enenevässä määrin kirjoittaa ja rikastaa asenne-teemaa erilaisilla näkökulmilla. Kuluneen vuoden aikana moni onkin kysynyt, miksi kukaan muu ei ole aiemmin kirjoittanut asenteesta työelämäkontekstissa.

Olen raapaissut 285-sivuisella esikoisteoksellani vasta hieman pintaa. Keväällä 2017 Asennejohtaja saa jatkoa kirjastani Aikaansaajan asenne, jonka kustantaja on Kauppakamari. Lukija saa työkaluja siihen, miten aito aikaansaaminen ja tuloksellisuus syntyvät.

Tunnelmia Asennejohtajan julkistamistilaisuudesta vuosi sitten 24.11.2015.

Teksti: Marjo Huhtala

Marjo Huhtala on 36-vuotias tietokirjailija, yrittäjä ja Mandaren valmentaja. Hän haluaa, että ihmiset kehittävät myönteistä elämänasennettaan, koska oikea suhtautuminen auttaa työssä tilanteessa kuin tilanteessa. Koulutukseltaan Marjo on tuotantotalouden diplomi-insinööri, aikuiskasvatukseen erikoistunut pedagogisesti pätevä opettaja ja työelämätutkintoihin erikoistunut näyttötutkintomestari.

Ammattikirjasto vastaa digitaalisuuden haasteeseen!

KauppakamariTieto-palvelun osaksi on avattu Ammattikirjasto, josta voi lukea Kauppakamarin julkaisemia kirjoja tietokoneella, tabletilla ja kännykällä. Valittavina on tällä hetkellä kaksi kokoelmaa: Talous ja Työsuhde. Kokoelmia täydennetään uusilla kirjoilla sitä mukaa, kun niitä ilmestyy. Palvelussa julkaistaan vielä tänä vuonna myös Juridiikan ja Johtamisen kokoelmat.

– Sähköisellä kirjalla on omat vahvuutensa, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin työsuhdelakimies ja KauppakamariTiedon asiantuntija Kirsi Parnila, jonka Käytännönläheisesti-sarjan teoksia on Ammattikirjastossa julkaistuna useita.

Parnilan mielestä valtavan KauppakamariTiedon tietomäärän muuttaminen painetuiksi kirjoiksi täyttäisi kokonaisen kirjahyllyn, mutta sähköisenä se mahtuu olemattomaan tilaan ja kulkee mukana, kun käyttäjä avaa tabletin tai tietokoneen.

– Lisäksi uudistetussa palvelussa lukeminen on helppoa kaikilta päätelaitteilta, hän sanoo.

Itse hän sanoo lukevansa sekä painettuja että sähköisiä teoksia kuten kollegansa Kati Mattinen, joka Parnilan lisäksi päivittää KauppakamariTietoa, kouluttaa työlainsäädännön teemoista ja neuvoo jäseniä puhelimessa.

– Olen huomannut, että työnteko tehostuu, koska sähköinen kirjasto avaa myös uusia keinoja nopeuttaa työn tekemistä. Kaupungilla mieleen tulleen asian voi helposti tarkastaa kännykästä ilman, että täytyy palata työhuoneen kirjahyllylle tai siirtää asiaa seuraavaan päivään, sanoo Mattinen, jonka teoksia on myös luettavissa Ammattikirjastosta.

KauppakamariTiedon haku-toiminto auttaa hyvin seulomaan valtavasta tietomäärästä oikean ja hyvin yksityiskohtaisenkin tiedon nopeasti. Siksi palvelu on luotettava, ja sen ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti.

– On hienoa, että KauppakamariTieto on saanut ajan mukaista täydennystä ja vastaa digitaalisuuden haasteeseen, he sanovat.

Teksti: Taina Parviainen / KauppakamariTiedon päätoimittaja