Työelämä edellyttää ketterää oppimista

Työelämä muuttuu, usein nopeasti ja yllättävästi. Lähes kaikissa tehtävissä joudutaan sopeutumaan äkkinäisiin muutoksiin. Työtä tehdään ja uutta suunnitellaan yhä enemmän asiakkaan kanssa yhdessä, uusia tilanteita ja muutoksia tulee eteen jatkuvasti. Ennalta kirjoitetuista ohjeista on apua yleisellä tasolla, mutta kyseinen tilanne tai ongelma on ratkaistava tässä ja nyt. Kokemuskaan ei auta, kun sitä ei uudesta tilanteesta ole. Sen sijaan tarvitaan kykyä oppia nopeasti ja ketterästi.

Mitä on ketterä oppiminen?

Ketterä oppiminen on sitä, että oppii koko ajan tekemisen yhteydessä uutta. Samalla tekeminen kehittyy tai syntyy uutta tekemistä. Ketterä oppiminen on tiedon ja osaamisen rakentamista vähitellen pala palalta, askel askeleelta. Askelten välissä pitää verrata opittua tarpeeseen ja tavoitteeseen. Jos tarvitaan muutosta tai toisenlaista osaamista, muutetaan askelten suuntaa. Ketterää oppimista on myös se, että osaa peilata omia ja yhteisiä tekemisiä ja arvioida, miten opittua voidaan hyödyntää tästä eteen päin. Omasta kokemuksesta voi oppia tulevaan. Ketterästi voi oppia myös oivaltamalla ja ennakoimalla.  Kun tilanteet ovat usein täysin uusia, tarvitaan luovuutta keksimään, mitä pitäisi osata.  Hyvä asiantuntija osaa päätellä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alalla on, mihin suuntaan ala kehittyy ja voi jopa intuitiivisesti opetella tarvittavia asioita.

Ketterän oppimisen edellytyksiä

Kaikki oppiminen on ajattelua. Ajattelua voi harjoitella ja kehittää. Se edellyttää, että aivot ja mieli ovat hyvässä kunnossa. Ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot, luova ajattelu ja systeemiajattelu ovat kaikki ketterän oppimisen tärkeitä taitoja, joita voi ja pitää harjoitella.

Lähes kaikki tieto, jota joku keksii kaivata, on jo olemassa. Tietoa pitää vain osata ja haluta hakea, käyttää ja soveltaa. Vaikka tieto löytyy helpostikin, vie sen ymmärtäminen ja soveltaminen edelleen aikaa, sitä rajoittavat ihmisen omat älylliset resurssit. Ymmärrystä ja ketterää oppimista voi edistää vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa, toisten kokemukset ja näkemykset.

Työssä tarvitaan toki myös hyvää perusosaamista ja ammattitaitoa. Niitäkin pitää kehittää sekä ketterästi oppien että perinteisimmillä oppimisen tavoilla. Mitä vankempi ammattiosaaminen on pohjalla sitä ketterämmin voi oppia työssä tekemällä.

Ketterää oppimista tukeva toimintaympäristö

Ketterä oppiminen tapahtuu parhaimmillaan työn tekemisen ja kehittämisen yhteydessä. Se tarvitsee toimintaympäristön, joka toisaalta tukee jokaisen ketterää oppimista yksin ja yhdessä, toisaalta osaa hyödyntää ihmisten ketterän oppimisen koko organisaation uudistumiseksi. Työssä korostuvat yhteiset ongelmanratkaisuprosessit, kokeilut ja niiden arviointi, toiminnan menestysten ja mokien analyysi, ideoiden jakaminen ja pallottelu ja kaikenlainen yhteinen ajattelu.

Jotta ihmisten ajattelu kohdentuisi tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, on tärkeää käydä vuoropuhelua siitä, millaisessa toimintaympäristössä jatkossa toimimme, millaisia muutoksia asiakkaillemme ja samalla meille tulee eteen ja millaista osaamista jatkossa tarvitaan.

Ketterästi oppiva organisaatio

Ketterästi oppiva organisaatio rakentuu tiimeistä, joissa yhdistyy monenlaista osaamista ja joissa opitaan yhdessä. Yksi ihminen voi kuulua useampaan tiimiin, jolloin osaaminen liikkuu ihmisten mukana ja muodostaa organisaation ”aivojen hermoverkoston”.

Ketterästi oppivan organisaation johtaja suodattaa erilaisista näkemyksistä yhteisen ymmärryksen ja rakentaa jatkuvasti organisaatiota vastaamaan tuleviin haasteisiin.


Ketterä oppiminenKetterä oppiminen – keino menestyä jatkuvassa muutoksessa on jatkoa elinikäiselle oppimiselle, joka oli pitkälti kouluttautumista jatkuvasti muuttuvan työn ohessa. Ketterä oppiminen on jatkuvaa, mutta oppiminen tapahtuu tekemisen yhteydessä ja tekemisestä oppien.

Kirja kuvaa yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden ketterää oppimista ja ketterän oppimisen edellytyksiä. Kirja kuvaa myös, miten rakennetaan ketterästi oppiva organisaatio, jossa ihmiset oppivat ketterästi ja joka kykenee hyödyntämään kaikkien oppimisen.  Ketterästi oppiva organisaatio on huomisen menestyvä organisaatio, joka vetää puoleensa ketteriä oppijoita.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti

Lue Leenamaija Otalan haastattelu Kauppakamarilehdestä.

Organisaatiodramaturgian avulla työyhteisön tuntijaksi

Oletko koskaan miettinyt, että teatterin ja draaman maailmalla on paljon yhteistä yrityselämän kanssa? Tiesitkö, mitä kaikkea yritysjohtaja voi oppia teatterin dramaturgilta? Millainen näytelmän käsikirjoitus vie teidän työpaikallanne toimintaa eteenpäin? Oletko huomannut, että joku saa aina ”parhaimmat roolit”?

Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisöSari Kuuselan pian ilmestyvä uutuusteos Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö draaman ja dramaturgian näkökulman ja keinot mukaan työyhteisön ja johtamisen kehittämiseen. Teatteri on hyvä vertauskuva organisaatioelämälle, ja näyttämö ja kulissien takainen toiminta kuvaavat hyvin sitä, mitä työyhteisössä tapahtuu. Niiden kautta vuorovaikutustilanteita ja johtamista voidaan sekä ymmärtää että kehittää helpolla ja kiinnostavalla tavalla. Kyse on kiehtovista tarinoista ja hyvästä draaman kaaresta, jonka jo Aristoteles kuvasi – ja jota käytetään edelleen menestystarinoiden pohjana.

– Kipinä kirjan kirjoittamiseen syntyi halusta syventyä uudella tavalla siihen, mitä organisaatioelämässä tapahtuu, Kuusela sanoo.

Teoksen lähtökohtana oli sana, organisaatiodramaturgia, joka herätti pohtimaan, mitä sen taustalla voisi olla ja miten sen pohjalta saisi uutta näkökulmaa työyhteisöjen ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Yhdistämällä sosiaalipsykologian, johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen draamaan ja dramaturgian keinoihin on mahdollista rakentaa organisaatiodramaturgian avulla kokonaisuus, joka auttaa työyhteisöjä toimimaan entistä viisaammin ja tuloksellisemmin.

Jokaisella meistä on erilaisia rooleja organisaation näyttämöllä. Samalla tulevat näkyväksi kunkin pyrkimykset, työyhteisön kulttuuri ja sosiaaliset suhteet sekä keskinäinen samastuminen.

– Esittäminen on ihmisen perusluonteessa, ja työelämä on rooleja täynnä. Esitämme omaa parasta itseämme eri tilanteissa, ja pyrimme sitä kautta saavuttamaan omia tavoitteitamme. Olen verrannut johtajaa dramaturgiin ja esimiestä ohjaajaan. Samalla he toimivat eri rooleissa ja käsikirjoittavat organisaation tapahtumia. Samalla tavoin jokainen työyhteisössä on muiden rooliensa lisäksi myös käsikirjoittajana, tilanteiden ohjaajana ja kokonaisuuteen vaikuttavana dramaturgina, Kuusela kuvailee.

Teemme työtä ihmisten kanssa, ja erilaiset sosiaaliset tilanteet saavat meidät toimimaan eri tavoin. Siitä syntyy työyhteisön yhteinen käsikirjoitus, joka sekä ohjaa toimintaamme että vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi yhteistyö ja organisaation tulos muodostuvat.

– Yhteistyö ja tapa toimia organisaatiossa eivät ole sattumanvaraisia. Niitä voi ja kannattaa tietoisesti johtaa ja kehittää, ja siihen organisaatiodramaturgia on oiva keino, Kuusela tarkentaa.

Organisaatiodramaturgia auttaa myös havaitsemaan paremmin työyhteisön sosiaaliset suhteet, vaikuttamispyrkimykset ja vallankäytön. Ovathan ne myös osa organisaation hierarkiaa ja vastuita. Siksi työyhteisöistä ja johtamisestakaan ei voi puhua ilman, että huomioi vallan näkökulman.

– Organisaatiodramaturgiassa valta ja vaikuttaminen näyttäytyvät erityisesti esittämisessä ja rooleissa, työyhteisössä kerrotuissa tarinoissa ja niiden sävyssä sekä puhetavassa ja sanattomassa viestinnässä. Ja tietenkin osana organisaatiopolitikointia, Kuusela sanoo loppuun.


Sari KuuselaYTT, KL Sari Kuusela on johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen asiantuntija, joka on kiinnostunut kaikesta siitä, mitä työyhteisön näyttämöllä ja kulissien takana tapahtuu. Kuusela on tietokirjailija ja organisaatiokonsultti, jonka työelämäkokemus ulottuu liiketoiminnasta henkilöstön kehittämiseen, johtamiseen ja muutosten toteuttamiseen.

Hänen uusin kirjansa sopii roolista riippumatta kaikille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä työyhteisöissä ja vuorovaikutustilanteissa tapahtuu. Erityisen hyvin se sopii johtajille ja esimiehille, jotka saavat keinoja sekä saada yhteisö toimimaan hyvin ja uudistumaan yhdessä.

Organisaatiodramaturgialla toimiva työyhteisö -kirja julkistetaan pe 2.3.

Löydät kirjan myös Ammattikirjastosta »

Ilmoittaudu kirjan julkistustilaisuuteen »

Voit lukea lisää Kuuselan tekstejä hänen blogistaan organisaatioelamaa.fi .

Katso myös Sarin haastattelu:


Teksti:
Taina Parviainen

Kirjoittamisen merkitys kasvaa

Työssä käyvät ihmiset hoitavat yhä enemmän asioita kirjoittamalla sähköpostissa, somessa ja chatissa. Kirjallinen viestintä ei ole kuitenkaan kaikille asiakaspalvelutehtävissä työskenteleville mieluista tai luontevaa.

Taina Parviaisen kirjoittamaan oppaaseen on koottu neuvoja ja vinkkejä kirjalliseen asiakasviestintään, jotta yrityksen viestintä olisi yhdenmukaista ja laadultaan tasaista. Oppaasta löytyy kuvitteellisia viestintä- ja vastausmalleja sekä sopivia fraaseja sisältäviä vastausehdotuksia erilaisiin hankaliin viesteihin, joihin työelämässä on reagoitava päivittäin. Miten reagoida rakentavasti, jos saat asiakkaalta tulikiven katkuisen reklamaation? Miten löytää oikeaa asennetta kirjoittamiseen ja vastaamisen?

Oppaasta löytyy esimerkkejä, kuinka asiakaspalvelu- ja yritysviestintää toteutetaan eräissä tunnetuissa suomalaisissa yrityksissä. Esimerkeistä käy hyvin ilmi, kuinka merkittävästi sähköpostit vaikuttavat mielikuvaan yrityksestä ja kuinka haluttua mielikuvaa on mahdollista rakentaa etukäteen mietityillä vastausmalleilla.

Idea oppaan kirjoittamiseen syntyi Parviaiselle hänen kouluttaessa sairaalan osastosihteereitä. Samat asiakasviestinnän säännöt pätevät myös julkisen sektorin palveluihin.

Kirjan tiedot:

Taina Parviainen: Paremmin sanottu kuin tehty

Teksti:

Kuntatyönantaja 1/2018,

Kaisa Koskela

Viisi vinkkiä yrityksen asiakasviestinnän yhtenäistämiseen hankalissa tilanteissa

Paremmin sanottu kuin tehty1. Miettikää, millaisia tekstejä voitte yhdenmukaistaa yrityksenne viestinnässä. Yhtenäinen tyyli, johon kuuluvat esimerkiksi valmiit vastauspohjat tai -fraasit, joita voi tilannekohtaisesti muokata, säästävät parhaimmillaan työaikaa ja antavat apua kiperässä tilanteessa, kun asiakkaan ärhäkkä viesti harmittaa.

2. Pohtikaa, mikä on yrityksellenne sopivaa tyyliä pahoitteluviesteissä tai reklamaatioihin vastaamisessa. Vastataanko viesteihin minä- vai me-muodossa? Pahoitellaanko vai pyydetäänkö anteeksi? Suositaanko teitittelyä sinuttelun sijaan? Vastataanko kaikenikäisille samalla tavalla? Kannattaa keskustella yhdessä siitä, mitkä ovat tyypillisimpiä tilanteita, jotka toistuvat ja joita joudutaan käsittelemään. Miettikää samalla, mitä muita hyötyjä yhdenmukaistamisesta voisi olla kuin vain ajansäästö.

3. Myös vastausviestin kielen on oltava hyvää, eli pilkkujen, yhdyssanojen ja ilmausten muotoilujen on oltava kohdillaan. Tästä syystä yrityksen kannattaa panostaa kielenhuollon koulutuksiin. Kielenhuoltoa voi opiskella myös itse ja ilmaiseksi, sillä esimerkiksi netti on täynnä hyödyllisiä ja ilmaisia oppaita, joista saa apua helposti omaan työhön. Yrityksen toiminta on asiakkaan mielestä todennäköisesti valituksen ja reklamaation jälkeen entistä huonommalla tolalla, jos teksti vilisee kirjoitusvirheitä ja annetaan vaikutelma, ettei oikeakielisyydestä välitetä.

4. Selkeä vastausrakenne auttaa viestin saajaa vastaanottamaan viestin sisällön. Selkeästi ryhmitellyt, lyhyet tekstikappaleet auttavat asian hahmottamisessa. Jokaisen vastaajan kannattaa miettiä, mikä on paras viestin vastausrakenne, johon kuuluvat kiitokset ja pahoittelut sekä tarvittavat perustelut ja lisäkysymykset tilanteesta riippuen.

5. Harkitkaa, voisitteko koota työpaikallanne ryhmän, joka miettii vastaamisen tyyliin, fraaseihin, mallivastauspohjiin ja kielenhuoltoon liittyviä asioita. Kannattaa myös luetuttaa oma asiakkaalle lähtevä vastausviesti työkaverilla ennen lähetystä, jotta pahimmat kärkevyydet tulevat poistetuksi ja itsellekin jää parempi mieli asian hoidosta.

Teksti: Taina Parviainen

——————————————–

Paremmin sanottu kuin tehty ilmestyy joulukuussa 2017.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään 26.1. 2018 Ilmoittaudu mukaan täältä.

Yritysvastuu: strategian ja johtamisen perusta

Yritysvastuu– Yritysvastuu on kokonaisvaltainen johtamisen viitekehys, johon ympäristöasioiden lisäksi kuuluvat sosiaalisen ja taloudellisen vastuun näkökohdat, sanovat alan asiantuntijat Terhi Koipijärvi ja Sari Kuvaja, jotka julkaisevat pian teoksensa Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali.

Kirjan pääviesti on, että vastuullisuus on olennainen osa yrityksen strategiaa ja johtamista, ei muusta liiketoiminnasta erillinen toiminto. Yritysvastuu ei ole trendi, vaan johtamisen uusi normaali, joka syntyy ja vahvistuu, kun yritykset ja niiden johto mieltävät yritysvastuun osaksi liiketoiminnan strategiaa. Menestyksekkään vastuullisuustyön lähtökohtia ovat johdon sitoutuminen ja yritysvastuuosaamisen jalkauttaminen koko organisaatioon.

– Olemme valinneet kirjaan tärkeiksi ja olennaisiksi kokemamme teemat, jotka kantavat johtamisen uuden normaalin tasolle. Yksi niistä on sidosryhmät, joita ilman yritystä ei voi ajatella. Sidosryhmien näkemysten, tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen on ennakkoehto yrityksen menestymiselle. Yksi tärkeimmistä sidosryhmistä on luonto, sillä luonnonvarojen rajallisuus ja ehtyminen asettavat reunaehdot kaikelle yritystoiminnalle.

Yritysvastuun pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa, kun mietitään yrityksen tarkoitusta, tavoitteita, innovaatioita ja pitkän aikavälin kehittämistä. Kirjoittajat korostavat yritysvastuun kokonaisvaltaista sisältöä, joka koskettaa kaikkia yrityksen toimintoja ja arkipäivän tekemistä. Se, että tehtäisiin ensin rahaa ja vasta sitten hyvää, on kaukana siitä pitkän aikavälin strategisesta ajattelusta, missä yrityksen riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti vastuullisuuden eri osa-alueet mukaan lukien.

Kuvaja ja Koipijärvi

– Johtamisen uusi normaali haastaa katsomaan yli kvartaalien ja tavoittelemaan kestävää liiketoimintaa pikavoittojen sijaan. Kaikkien päätösten pitää mennä vastuullisuusteeman seulan läpi, ei ainoastaan riskienhallinnan, vaan myös liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta, kirjoittajat selventävät.

Yritystoiminta jättää väistämättä jälkiä ympäristöön, joten yritysten on pyrittävä minimoimaan aiheuttamansa haitat. Mutta sen lisäksi yrityksiltä odotetaan ratkaisuja, jotka auttavat vastaamaan kestävyyshaasteisiin ja jotka tuottavat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Yleensä kuluttajat tunnistavat yritysvastuuksi lähinnä yksittäiset ja ajankohtaiset teemat, kuten kierrätys, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet.

– Ja hyvä niin, sillä kaikki nämä asiat kuuluvat yritysten vastuullisuusagendalle, ja kuluttajilla on oma tärkeä roolinsa yritysvastuun muutosvoimana.

Maapallon tilanne on hälyttävä, ja nyt jos koskaan tarvitaan fiksuja yritysjohtajia ja vahvoja muutosagentteja.

– On mielenkiintoista olla mukana tässä työssä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Olemme molemmat nähneet, miten organisaatiot niin halutessaan saavat aikaan positiivista muutosta, Koipijärvi ja Kuvaja sanovat toiveikkaasti.

Teksti: Taina Parviainen

_____________________________________________________________________________

Tutustu Yritysvastuu -kirjaan »

Katso myös Sari Kuvajan ja Terhi Koipijärven haastattelu:

 

Hymy on asiakaskokemuksen mittari

Välittäminen on paras markkinointistrategia, selviää uutuuskirjasta Viiden tähden asiakaskokemus.

Perttu AhvenainenJanne Gylling ja Sani Leino ovat yhdistäneet voimansa kirjassa Viiden tähden asiakaskokemus. Ahvenainen on keskittynyt tarinoihin, Leino on kahlannut läpi sekä suomalaisia että kansainvälisiä tutkimuksia ja Gylling on pitänyt huolta, että kirja itsessään on hyvännäköinen ja miellyttävä lukukokemus.

Kirja tarjoaakin varsin monipuolisen paketin asiakaskokemuksen perusteisiin. Tutkimuksista kerätty data hätkähdyttää:

89 % kuluttajista on lopettanut joskus asiakkuuden huonon asiakaskokemuksen takia.

86 % asiakkaista olisi valmis maksamaan enemmän palvelusta, jos asiakaskokemus olisi parempi.

78 % globaalien yritysten johdosta pitää hyvää asiakaskokemusta kilpailuetuna, mutta suomalaisten yritysten johtajista näin ajattelee vain 40 prosenttia.

Tästä kirjailijat ovatkin vetäneet varsin suoraviivaisen johtopäätöksen: suomalaisyhtiöiden johtajia ei asiakaskokemus kiinnosta. Vain viidessä prosentissa suomalaisista pörssiyrityksistä istuu hallituksessa asiakaskokemuksesta vastaava henkilö.

Pelisilmää ja inhimillisyyttä

Sani Leino on jakanut kirjassa asiakaskokemuksen kolmeen osa-alueeseen, johon kuuluvat fyysinen kohtaaminen asiakkaan kanssa, digitaalinen kohtaaminen sekä tiedostamaton kohtaaminen brändin kanssa.

Kaikki nämä yhdessä rakentavat mielikuvaa yrityksestä, eikä asiakasta kiinnosta, mikä osa-alueista ei toimi. Jokaisessa kohtaamisessa pitää onnistua tuottamaan positiivinen tunnejälki.

Vaikka kirjan voisi kuvitella keskittyvän digitaalisuuteen, niin se ei todellakaan tee. Pelisilmä ja inhimillisyys ovat itseasiassa asiakaskohtaamisen tärkeimpiä elementtejä.

– Paras markkinointistrategia on välittäminen. Välitä ihmisestä aidosti ja oikeasti, Leino kiteyttää.

Lisäksi kirjassa nostetaan vahvasti esille yrityskulttuurin ja työpäiväkokemuksen merkitys hyvän asiakaskokemuksen synnyssä. Työntekijä, joka kokee olevansa merkityksellinen, jakaa samaa tunnetta eteenpäin. Hyvä asiakaskokemus kertookin usein laadukkaasta ja työntekijää arvostavasta esimiestyöstä.

Astu asiakkaan saappaisiin

Suomalaisessa kulttuurissa on yleistä ajatella, että vaatimattomuus kaunistaa. Kirjan kirjoittajat ovat eri mieltä: lupaa paljon ja lunasta vielä enemmän. Esimerkiksi he nostavat rakennusalan yrityksen, joka lupaa tehdä putkiremontin kahdessa viikossa. Kilpailijoillakin on vastaavia tuotteita, nopeita putkiremontteja, mutta kukaan muu ei ole uskaltanut antaa asiakkaalle yhtä konkreettista palvelulupausta.

Samoin asiakaskokemuksen perustana on hypätä asiakkaan saappaisiin ja kulkea hänen matkansa. Jan Gylling kirjoittaakin kirjassa, että ”suurin osa käyttökokemukseen liittyvistä epäkohdista tulisi korjattua, jos yritykset joutuisivat itse käyttämään omia järjestelmiään.”

Varsin yleinen virhe yrityksessä on myös se, että ei korjata tuotteessa tai palvelussa olevaa vikaa, vaan lisätään väkeä asiakaspalveluun.

Ole riittävän hyvä

Viiden tähden asiakaskokemus herättää lukijansa huomaamaan, kuinka yksinkertaisilla arjen teoilla pystyy parantamaan asiakaskokemusta. Harva meistä odottaa saavansa kaupan kassalla sykähdyttävää palvelua. Helppo ja mutkaton asiointi riittävät.

Kirjan mielenkiintoisimmat teemat ovat esimiestyön ja työpäiväkokemuksen merkitys hyvän asiakaskokemuksen rakentamisessa sekä viestinnän, ja erityisesti sisäisen viestinnän, merkitys asiakaspalvelun sujuvuuteen.

Monien asiakaskokemusmittarien keskellä kirjassa muistutetaan, että hymy on erittäin hyvä asiakaskokemuksen mittari.

Onko sinulla jo myynnin ja markkinoinnin uutuusteos? Voit tilata omasi täältä!

 

Teksti: Anni Karppanen, Viestintäsuunnittelija, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Tarja Turtio: Uskon mielen potentiaaliin, jota käytetään liian vähän

Paha_johtaminen_300px

– Uskon siihen, että hyvä voittaa aina pahan, sanoo psykologi ja johdon konsultti Tarja Turtio, joka julkaisee syksyllä 2017 teoksen Paha johtaminen.

Vaikka kirjan otsikko indikoi pahaa yksilölle ja ryhmälle, teos ei ole psykopatologiaa tai pelolla johtamista, vaan kyse on kokonaisuudesta, jossa johtaja ja johdettava toimivat organisaatiossa yhdessä. Pahaa johtamista ja huonoa johtamisjälkeä​ syntyy vuorovaikutustilanteissa, joissa keskinäinen yhteydenpito on loppunut ja tilanne tulehtunut.

Turtion tehtävä on nähdä johtamisessa monia puolia, ja hän pyrkii työssään hakemaan näkökulmia, joilla hankalia tilanteita voi tasapainottaa​. Johtamisen varjopuolista ei puhuta Turtion mukaan riittävän monipuolisesti tai laaja-alaisesti.

– Helposti sysätään ylipäätään vastuu toiselle. ​Syytellään ja vaaditaan, mutta ei nähdä, että johtaja ei koskaan voi vastata kaikesta yksin. Myös hyvillä työyhteisötaidoilla on merkitystä haastavien tilanteiden ja klikkiytymien ehkäisyssä, sanoo Turtio.

Turtio uskoo, että ihminen ei ole lähtökohtaisesti paha vaan pikemminkin heikko  ja repsahtaa jossakin yksittäisessä tilanteessa negatiiviselle puolelle.

– Työni on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista ja potentiaalin esille kaivamista​. Usein haastan ihmisiä kysymällä, mitä tulee paikalle, kun sinä astut ovesta sisään. ​Tuotko mukanasi positiivisuutta, iloa ja innostusta vai negatiivisuutta, varautuneisuutta ja synkistelyä.

Kohdatessaan johtajia ja johdettavia Turtio muistuttaa usein näkökulman vaihtamisen taidosta​. On hyvä miettiä, miltä tuntuu, jos yrittää asettua toisen asemaan. Voi myös kysyä itseltään, mitä minä voin tehdä, jotta tulen hyvin johdetuksi.

– Kysyn myös siltä, joka arvostelee ja valittaa, miten hän itse toimii eri vuorovaikutustilanteissa. Nämä ovat niitä palkitsevia hetkiä, jolloin ihminen alkaa miettiä omaa osuuttaan asioiden kulussa, hän kuvaa metodejaan ja konsultaation kulkua.

Turtio kertoo, että toisinaan tuntuu hieman huvittavalta, kun ihmiset kuvittelevat, että on olemassa jokin yksittäinen keino kuin ”ihmepilleri”, joka ratkaisee hankalan asian. Ihmiset kysyvät usein suoria neuvoja psykologilta, vaikka heidän pitäisi kyetä kysymään itseltään ja luottamaan omaan tietoonsa.

– Ihminen helposti ulkoistaa itsensä tilanteesta, joka on nostattanut tunteet pintaan. Uskon kuitenkin mielen potentiaaliin, jota käytetään liian vähän. Halutessaan ihminen kykenee muuttamaan monta asiaa paremmaksi ja vaikuttamaan omaan ja toisten elämään hyvinkin suotuisasti. Siksi on siis hyvä alati kysyä itseltään, miten omasta mielestään toimii.

Olennaista hyvän yhteistyön luomisessa ​ on myös esimiehen taito tehdä vuorovaikutustilanteista rakentavia ja perustehtävää edistäviä. Esimiestehtävä lienee maailman haastavin ammatti, jossa tarvitaan rutkasti palveluasennetta ja halua tehdä toisista tähtiä.

​Johtaja ja johdettava voivat toki miettiä omaa persoonaansa ja käyttää valmiuksiansa parhaalla mahdollisella tavalla. Ulkoiset muutostilanteet altistavat kuitenkin myös pahalle johtamiselle, eikä yksilön oma halu toimia oikein anna aina kaikkia eväitä hyvän,​ luottamuksellisen ilmapiirin syntymiselle. Esimerkiksi yt-menettelyt ja erilaisiin​ muutos​prosesseihin liittyvä vaitiolovelvollisuus voivat hetkellisesti ​heikentää​ vuorovaikutusta. Kun aitous katoaa, ​yhteys lakkaa ja keskinäinen luottamus rakoilee.

Kun haastavat tilanteet ovat ohi ja niitä on selvitetty, luottamuksen rakentamisessa menee Turtion mukaan joskus kauan aikaa eikä hyvää ilmapiiriä aina saada palautettua. Siksi rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Tässä muutoksen ajassa ​jatkuva uudistuminen on elintärkeää: on löydettävä uusia maailmoita ja tapoja tehdä töitä. Hyvään johtamiseen perustuva turvallisuuden tunne pitäisikin rakentaa jatkuvan muutoksen teemaan. ​

– Jos johtaja on ollut liian kauan samassa työssä eikä johtamisen suunta muutu, hän altistuu rutiineille eikä välttämättä huomaa voimavaroja muissa ihmisissä. Tällöin hän myös helposti toistaa omaa johtamistapaansa eikä uusiudu tai ota eri tilanteiden​ edellytyksiä ja vaatimuksia riittävästi huomioon.

Turtio uskoo kuitenkin, että haastavissa tilanteissa nähdään ihmisissä paljon sellaista, mikä muutoin ei koskaan tulisi esille. Sekin kasvattaa yhteisöä ja avaa uutta näkemystä yhteistyölle, kun ihmiset osoittautuvatkin erilaisiksi ja monipuolisemmiksi kuin mitä ensin luultiin.

– Vaikka tilanne olisi kuinka tulehtunut, yhteinen toivo ja halu ymmärtää vast​apuolta mahdollistavat paljon. Kannattaa siis lähestyä tilanteita​ sillä asenteella, että on valmis tinkimään omasta näkemyksestään vaikka olisikin loukkaantunut. Lähtökohtaisesti ajattelen, että hyvän tutkiminen, ​toiveikkuus ja positiivisuus luovat hyvä perustan rakentavalle vuorovaikutukselle, hän sanoo loppuun.

————————–

Teksti: Taina Parviainen

Tarja Turtion kirja Paha johtaminen ilmestyy tänä syksynä.

Ilmoittaudu Pahan johtaminen -kirjan julkitustilaisuuteen 26.10.2017.

Tutustu Tarja Turtion nettisivuihin täällä.

Tommi Rasila: Hyväkin hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti

Tommi Rasila Studio Karling

Kuva: Studio Karlin

– Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Jokaisessa hallituksessa on kehitettävää, eikä valmista hallitusta ole olemassakaan. Laakereille ei pidä jäädä lepäämään hyvänkään sään aikana, vaan hyvä hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti, sanoo tietoturvayhtiö Jeticon perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, TkT Tommi Rasila. Hän on juuri kirjoittanut uudistetun kuudennen painoksen Hyvä hallitustyö -kirjasta yhdessä OTL, VT Juhani Erman ja toimitusjohtaja Olli V. Virtasen kanssa.

Teos on kestohitti kirjamarkkinoilla, ja sitä on päivitetty aina uusintapainosten yhteydessä käytännönläheisellä otteella. Uuteen painokseen on lisätty luku, jossa käsitellään muun muassa yhdistysten, säätiöiden ja osuuskuntien hallitustyöskentelyä ja governanssia.

Teoriaa ryydittää valtava määrä käytännön kokemusta, jota Rasilalle on kertynyt kymmenissä luottamustehtävissä, Boardman Oy:n ja Hallituspartnerit ry:n partnerina sekä DIFin eli Directors’ Institute Finlandin jäsenenä. Rasila oli myös keskeisessä osassa HHJ-koulutusta kehitettäessä. Kyseinen kurssi perustuu kokemukseen, jonka mukaan ihmisillä on usein valtavasti annettavaa yritysten hallituksissa, kunhan heitä rohkaistaan tähän ja osana tätä kerrotaan perusasiat hallitustyöstä.

Rasila sanoo hallitustyöskentelyn kehittyneen huomattavasti Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Parhaimmillaan se on avointa ja keskustelevaa.

–  Nykypäivänä ei enää pyydetä mukaan vanhoja tuttuja ja edetä uralla hallitustyöskentelijäksi hyvä veli -verkostojen avulla, vaan hallitusten kokoonpanot pyritään muodostamaan monipuolisesti eri alan asiantuntijoista huomioiden tasapuolisesti samalla eri ikäryhmät, sukupuoli ja kokemus. Ei ole kovin hyödyllistä työskentelyn uudistumisen kannalta, jos hallitus koostuu samalla toimialalla vaikuttavista ihmisistä, Rasila perustelee.

Kun hallitusammattilaisella vaihtuvat tilanteet ja yhtiöt, pysyy yllä mielenkiinto asioiden kehittämiseen. Se on myös erittäin opettavaista: opit kertautuvat, kun ihmiset vaihtuvat ja vievät tietoa eri organisaatioista toisiin.

– Vastustan pönötystä ja vanhojen rakenteiden itsetarkoituksellista valvomista. Ne eivät edistä uudistumista ja innovatiivisuutta. Puollan avointa ja reilua keskustelua, ristiriitojen esille tuomista ja eri näkökannoista keskustelemista hyvässä hengessä, Rasila jaottelee.

Koska osallistuminen on hallitustyöskentelyn kulmakiviä, Rasilan mukaan hallituksen jäsentä ei ole valittu olemaan kokouksissa hiljaa.

– Hallituksen jäsen ei voi vain mennä kokoukseen, nyökytellä ja myötäillä. Yhtiön edun nimissä tulee kertoa oma mielipiteensä, vaikka se eroaisikin muiden mielipiteestä. Keskustelu tuo lisäarvoa, ja sitä on jokaisen osallisen oltava valmis tarjoamaan, Rasila toteaa.

Rasilan mukaan hallitustyöskentelyssä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että yllättäviä kriisejä tulee vastaan jatkuvasti. Lisäksi jokainen kriisi on yleensä erilainen kuin mitä aikaisemmin on koettu. Hyvä hallitus auttaa yritystä tasoittamalla näitä tilanteita, tukemaan toimitusjohtajaa ja tuomalla jatkuvuutta kriisin keskelle, siten auttaen yritystä sen seuraavaan suvantovaiheeseen.

– Uhkatilanteessa voidaan ottaa Hyvä hallitustyö käteen, koska se sisältää kaikki perustiedot hallitustyöskentelystä. Seuraavaksi voidaan ottaa sopivasti etäisyyttä tilanteeseen, eli noustaan kuin helikopterilla ilmaan ja sammutetaan tulipalo, hän kuvailee lennokkaaseen, mutta samalla perusteelliseen ja lähestyttävään tyyliinsä.

Rasila sanoo, että kriisien ratkaisemisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä keskeistä on hallituksen puheenjohtajan ja yrityksen toimitusjohtajan välinen yhteistyö. Jos tämän työparin kanssakäyminen ei toimi, asialle on tehtävä jotakin.

– Ei myöskään riitä, jos kykenee vain itse sanomaan sen, minkä kokee olevan vialla, vaan on kestettävä se, jos toinen on eri mieltä, ja mietittävä tilannetta uudelleen. Se ei ole aina helppoa, mutta itsensä tuntemalla ja aidolla vaikuttamisen halulla tällaisissakin tilanteissa voidaan päästä hyvin eteenpäin.

Koska hallitustyöskentelyssä on osattava keskustella jatkuvasti uusien ihmisten kanssa ja ymmärrettävä erilaisia taustoja sekä niiden mahdollisuuksia, jatkuva oppiminen ja oman osaamisen haastaminen on tärkeää. Rasila kuuluttaakin lifelong learning -tyyppisen ajattelun perään. Hallitusammattilaisen – kuten kenen tahansa – on pidettävä itsensä jatkuvasti ajan tasalla.

– Vaikka hallitusammattilaisella olisi kuinka hyvä osaaminen ja kokemus omalta alaltaan, se ei riitä, jos ei pysyttele ajan hermolla ja tiedosta, millaiset liiketoimintamallit tuottavat tulevaisuudessa parhaiten. On osattava pysyä digitaalisuuden kyydissä ja nähdä sen nopeasti avautuvat hyödyt, hän toteaa.

Hallitusammattilaisena toimiminen tuo monia mahdollisuuksia, luo verkostoja ja antaa uusia tilaisuuksia tavata mielenkiintoisia ihmisiä. Yksi etu nousee kuitenkin ylitse muiden.

– Tässä työssä on parasta vapaus ja oman ajan hallinta. Siinä on samoja piirteitä kuin mitä itsenäiset yrittäjät saavat omassa työssään kokea, hän sanoo lopuksi tyytyväisenä.

Teksti: Taina Parviainen

Hyvä hallitustyö -kirja jaetaan kurssin yhteydessä kaikille HHJ® – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssin kävijöille. HHJ-koulutusta on järjestetty vuodesta 2005 kauppakamareiden ja Hallituspartnerit ry:n yhteistyönä.

Tutustu kurssin sisältöön täällä

Millainen aikaansaaja olet itse, kirjailija Marjo Huhtala?

Aikaansaajan_asenne_nettiin

 

– Roihuan hirveällä intohimolla, kun päätän tehdä ja toteuttaa jotakin, sanoo Mandaren Marjo Huhtala, kun häneltä kysytään, miten hän jaksaa viedä läpi monenlaisia töitä ja projekteja samanaikaisesti.

Huhtala on oman valmennusyrityksensä perustaja, yrittäjä, tietokirjailija ja yritysvalmentaja. Hänestä on hyvää vauhtia tulossa asennetta käsittelevien aiheiden asiantuntija, ja hän on kirjoittanut kauppakamarille jo toisen aihetta käsittelevän Aikaansaajan asenne -teoksen, joka julkaistaan maaliskuun aikana.

– Kutsun teoksiani asennekaksosiksi. Reilu vuosi sitten ilmestyneen Asennejohtaja-teoksen julkaisu oli hieno alku kaikelle. Olen saanut kohdata upeita ihmisiä ja kirjoittaa heiltä oppimaani kirjaksi, josta on toivottavasti hyötyä mahdollisimman monelle lukijalle.

Huhtala kertoo käsitelleensä Asennejohtajan haastattelujen jälkeen sitä, miten johtajatkin tiukoissa tilanteissa välttelevät ongelmien esiin ottamista. Hänelle itselleen se oli uutta oppia, jota ei ole hänen mielestään riittävästi huomioitu alan julkaisuissa. Pakenemisen silloin, kun pitäisi toimia, hän liittää ilman muuta johtajan asenteeseen. Tällaisiin asioihin hän haluaa tuoda ratkaisuja ja korostaa samalla, että hänen teoksensa on esimiesten kasvua käsittelevä teos, jossa on valmentava ote.

Vaikka Huhtala on kirjoittanut asenteesta paljon, aihe kiehtoo häntä yhä, ja hän löytää siitä edelleen uusia näkökulmia.

– Kirjoittamalla kehittyy itsekin ja oppii koko ajan uutta.  Aihe kiinnostaa minua vielä jatkossakin. Erityisesti minua kiinnostaa myös tutkimustiedon soveltaminen työelämään. Olen aika lailla tutkimusorientoitunut ja arvostan tutkimuksia, hän sanoo.

Huhtala vitsailee mielellään diplomi-insinöörin koulutuksellaan, ehkäpä siksi, että häntä ei heti ensimmäiseksi arvaisi tuotantotalouden insinööriksi, koska hän on hersyvän iloinen ja spontaani omassa lähestymisessään.

– Olen kyllä hyvin asiakeskeinen, hän painottaa nauraen ja toteaa jo vaihteeksi vakavammin, että työssään on oltava tinkimätön, jos haluaa pärjätä yrittäjänä.

Huhtalan omalle aikaansaamiselle ovat tärkeitä energisyys, nopeatempoisuus, inspiroituminen ja korkea laatutaso. Ne ovat kaikki mahdollisia yhtä aikaakin, mutta hän sanoo, että omasta ammattitaidostaan on pidettävä jatkuvasti huolta esimerkiksi lukemalla alan kirjoja ja osallistumalla erilaisiin ammattitaitoa tukeviin koulutuksiin. Kaikki tämä muovaa myös hänestä asiantuntevaa kirjoittajaa. Vaikka Aikaansaajan asenne -kirjaan on haastateltu monia johtajia ja esimiehiä, Huhtala on kirjoittanut kirjaan paljon itse jäsentämiään ajatuksia ja tietoa omista kokemuksistaan.

– Yrittäjänä minun on löydettävä aiheita, jotka innoittavat minua itseäni, jotta pystyn tekemään niin hyvän teoksen kuin siinä tilanteessa on mahdollista. Asenteeseen liittyvät johtamisaiheet ovat minulle bisnekseni kannalta kilpailuetu. Lisäksi ne auttavat aidosti muita kehittämään parempaa työkulttuuria omassa työyhteisössään. Toivoisin, että asiakkaat löytävät luokseni myös asennevalmennuksiini, sillä työkalut todella toimivat ja ovat uusia, eikä muilla ole niitä, hän toteaa kehittelemänsä teeman hyödyistä.

Yritteliään ja oikealla asenteella toimivan ihmisen Huhtala sanoo tunnistavansa usein jo ulkoapäin, eli katsomalla ihmistä omassa työssään. Sitoutuneesta ihmisestä näkee silmien palon ja tinkimättömän asenteen, jolla tartutaan toimeen hanakasti.

– Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa pärjää parhaiten yritteliäällä asenteella – oli työntekijä yksityisyrittäjä tai palkkatöissä, niin se on aikaansaamisen asenne, joka ratkaisee, hän sanoo.

_________________________________________________________________

Marjo Huhtalan teos Aikaansaajan asenne julkaistaan ke 29.3. Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä.

Teksti: Taina Parviainen

Hyvät pomot saavat Suomen lentoon

Miten saamme lisättyä työhyvinvointia, tuottavuutta ja tuloksia?  Monenlaisia työaikojen ja työn rakenteiden muutoksia on kaavailtu. Ne vaativat isoja toimenpiteitä, aikaa ja on vaikea ennustaa millaisia tuloksia niiden avulla saadaan aikaiseksi. Työelämän kehittämisessä on hyvä muistaa, että myös hyvällä johtamisella on suora vaikutus työn tuloksellisuuteen  Mitä tapahtuisi, jos jokainen johtamistehtävissä oleva päättäisi ryhtyä hyväksi pomoksi?

Toki voidaan jo nyt sanoa, että moni suomalainen esimies ja johtaja ei ole ollenkaan huono. Ei ole kovin tavallista rähjätä tai kyykyttää, vaikka toki niinkin toimivia löytyy. Useimmat kertovat, että alaiset pärjäävät ihan hyvin itsekseenkin ja sanovat hoitavansa ihmisten johtamisen pitämällä ovensa auki, jotta puheille voi tulla, jos puhuttavaa on. Ei tämäkään huono. Mutta entä jos esimies auttaisi kaikkia pitämään tavoitteet kirkkaina mielissä, auttaisi keskittymään olennaiseen, sparrailisi kehittymään ja nostaisi onnistumiset monistettaviksi? Tai entä jos jokainen pomo alkaisi osoittaa päivittäin kiinnostusta jokaisen työntekijän työtä kohtaan? Mitä tapahtuisi?

Hyväksi esimieheksi voi kehittyä. Myytti synnynnäisesti hyvästä esimiehestä joutaa romukoppaan. Toki kehittyminen vaatii rohkeutta, kuten kaikki uuden kokeileminen. Jos on tottunut saamaan kiitosta omasta asiantuntijuudesta, niin on uskallettava luottaa siihen, että arvostus säilyy, vaikka  sparraa ja auttaa muita kehittymään alansa tähdiksi. Ajan saatossa esimies huomaa, että työntekijät arvostavat esimiestä, joka arvostaa heitä ja joka iloitsee heidän onnistumista aidosti. Lisäksi aikaa säästyy ja tuloksia tulee, kun kaikki pistävät parastaan. Jotkut saattavat jopa innostua!

Aivotutkimuksen perusteella tiedämme, että ihminen sitoutuu ja innostuu, kun hän saa itse hoksata asioita ja löytää vastauksia erilaisiin kysymyksiin ja haasteisiin. Tiedämme myös, että tiukoissa tilanteissa ihmisen aivot toimivat edelleen kuin luolamiehen aikaan. Jos esimerkiksi perustelemme muutosta uhkakuvilla, aivot menevät tilaan, jossa taistelu sapelihammastiikeriä vastaan sujuisi mutkitta, mutta järkisyiden kuuntelu tai uusien mahdollisuuksien ideointi ei onnistu. Turha siis ihmetellä, miksi muutosviestejä ei aina ymmärretä. Positiivisen psykologian havainnoista näemme, että onnistumisia analysoimalla ja monistamalla voidaan päästä paljon nopeammin hyviin tuloksiin kuin ongelmia läpikäymällä.

Tavoitteiden asettamisen ja niiden seuraamisen lisäksi hyvä esimies osaa maalata myönteisen tulevaisuuden kuvan. Hän osaa myös kuunnella, kysyä, kannustaa ja tuoda esille onnistumisia.

Mitä tällainen johtaminen tarkoittaisi teidän organisaationne arjessa? Mitä asioita tulisi kehittää? Mitä taitoja tarvitaan?

Teksti: Minna Kurttila ja Pia Aalto

Ratkaisukeskeisen esimiestyön asiantuntijat Minna Kurttila ja Pia Aalto ovat kirjoittaneet kirjan Pomon parhaat ratkaisut – valmentava käsikirja tiukkoihin tilanteisiin (2015). He uskovat, että jos kaikki Suomen pomot päättäisivät ryhtyä hyviksi pomoiksi myös tiukoissa tilanteissa, saataisiin suomi nousuun heti.

Tutustu teokseen täällä: https://www.kauppakamarikauppa.fi/pomon-parhaat-ratkaisut-valmentava-kasikirja-tiukkoihin-tilanteisiin.html

Lue lisää Minnasta ja Piasta sekä heidän yhteistyöstään www.pomonenkelit.fi