Toinen luukku – toinen adventti: Miten sitten opitaan ketterästi?

Hyödynnetään kokemusta ja intuitiota

Ketterä oppiminen on työssä oppimista. Se on vähitellen tai pyrähdyksittäin oppimista, jolloin oppimisen suuntaa voidaan muuttaa kunkin pyrähdyksen jälkeen. Oppimista suunnataan uudelleen edellisen pyrähdyksen palautteen mukaan. Nykyinen tiedon hallinta ja analytiikka voi tuottaa tätä palautetta, vaikka reaaliaikaisesti, jolloin jatkuvasti voidaan arvioida, mihin tiedon hankintaa ja oppimista pitää suunnata.

Ketterä oppiminen hyödyntää ihmisten kokemusta ja intuitiota. Mitä kaoottisempi toimintaympäristö on ja mitä enemmän siellä on työhön vaikuttavia muuttujia, sitä enemmän tarvitaan intuitiota valitsemaan tarvittavaa tietoa, koska ihmisen ymmärrys ei riitä eikä pysy perässä. Oivaltaminen voi tapahtua kokemuksen ja intuition seurauksena. Oivaltaminen on tehokas tapa oppia ketterästi.

Yhdessä ajattelu on tärkeää

Ongelmien ratkaisu, tiedon kerääminen eri lähteistä tiettyyn ongelmaan ja ratkaisun pallottelu yhdessä toisten kanssa on tuloksekasta ketterää oppimista. Kokeilut ja niiden jatkuva arviointi, hypoteesien asettaminen ja niiden testaaminen opettavat ketterästi. Tärkeää on vuorovaikutus toisten kanssa ja yhdessä ajattelu. Yhdessä ajattelu mahdollistaa jokaisen kokemuksen ja osaamisen hyödyntämisen yhteisen asian oppimisessa. Yhdessä ajatteluun ja ongelmien ratkaisuun on monia työkaluja, joita voidaan yhdessä hyödyntää ja auttaa kaikkia mukana olijoita oppimaan ketterästi. Jos organisaatiolla on yhteisiä ajattelun työkaluja samaan tapaan kuin sillä on esimerkiksi yhteneväiset tietotekniset työkalut, voidaan oppia tehokkaasti yhdessä, vaikka oltaisiin monessa eri tiimissä.

Ammatilliset verkostot avuksi

Teknologia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia tukea ketterää oppimista. Tärkein tiedonhankintaväline on YouTube, joka vastaa ihmisten tarpeeseen oppia lyhyesti, nopeasti ja visuaalisesti. Ammatilliset verkostot kuten Twitterin, LinkedIn´n ja Facebookin ryhmät sekä aihekohtaiset online-ryhmät kuten WhatsAppin ja Slackin rajatut ryhmät tarjoavat omaa kokemusta laajemmat kokemusverkostot. Internetin webinaarit, TED-talkit ja MOOC-kurssit ovat erinomaisia tiedonhankintatapoja. Teknologia mahdollistaa vielä henkilökohtaistamisen. Verkkokurssien algoritmi tunnistaa, missä oppijalla on heikkouksia ja ohjaa sopivalle oppimisen tielle tai hyödyntää oppijan kiinnostusta hankalienkin asioiden oppimisessa.

Ensi kerralla kerron, kuinka työpaikalla voidaan tukea ketterää oppimista.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina kirjailija Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3 – avautuu 16.12.2018

Luukku 4 – avautuu 23.12.2018

Ensimmäinen luukku – ensimmäinen adventti: Kun työ muuttuu, muuttuu myös oppiminen

Ketterät oppijat menestyvät

Ihmiset ovat yhä useammin työssään tilanteessa, johon ei löydy ratkaisua ohjeista tai aiemmista opeista. On ratkaistava ennen ratkaisemattomia ongelmia. Töitä tehdään asiakkaan luona ja asiakkaan kanssa, jolloin pitää nopeasti oppia ja omaksua asiakkaan edustaman toimialan riippuvuudet ja pelisäännöt puhumattakaan asiakasyrityksen toimintatavoista. Toimintaympäristön nopea muuttuminen luo jatkuvasti uusia oppimistarpeita. Tulevaisuus muuttuu jatkuvasti ja viime viikolla opittu voi olla armottoman vanhaa tai epäsopivaa huomenna. Oppiminen tapahtuu siksi pienissä erissä, jolloin suuntaa voidaan muuttaa tavoitteen muuttuessa. Työstä on tullut yhä enemmän oppimista ja oppimisesta osa työtä. Se, joka kykenee oppimaan nopeimmin, ketterimmin, on menestyjä.

Oppiminen on tärkeämpää kuin tehokkuus

Toinen iso oppimistarpeeseen liittyvä muutos on tilapäisten ja freelancer-työntekijöiden määrän kasvu. Nk. gig-työntekijöitä palkataan yhä enemmän hoitamaan joku tietty tehtävä, osallistumaan tiettyyn projektiin, tuomaan joku sillä hetkellä tarvittava erityisosaaminen tai jopa vetämään hanke. Näiden tilapäisten tai tietyn aikaa työsuhteessa olevien henkilöiden on opittava todella nopeasti kunkin työpaikan kulttuuri, toimintatavat ja alan liiketoiminnan riippuvuudet. Heidän kykynsä oppia ketterästi ratkaisee sekä heidän että sen hetkisen työpaikan menestyksen.

Ihmisten oppiminen on tärkeämpää kuin ihmisten tehokkuus. Samoin organisaatioiden oppiminen on tärkeämpää kuin organisaatioiden tehokkuus. Kilpailukyky perustuu yhä enemmän ihmisten kykyyn hankkia ja omaksua nopeasti kunkin tilanteen vaatimat tiedot ja soveltaa niitä sen hetkiseen tekemiseen, löytää tiedon avulla uusia ratkaisuja aivan uusiin ongelmiin ja jopa oivaltaa uusia ongelmia. Tämä on ketterää oppimista. Kilpailukyky perustuu siis ketterään oppimiseen.

Ensi kerralla kerron, miten opitaan ketterästi.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3 – avautuu 16.12.2018

Luukku 4 – avautuu 23.12.2018

Leenamaija Otala: Miten ketterä oppiminen helpottaa elämäämme?

Adventti on hyvä aika rauhoittua pohtimaan, miten voimme paremmin hallita omaa työtämme. Kun tammikuussa palaamme joulun vietosta, voisimmeko aloittaa uuden vuoden rauhallisin mielin?

Lähes jokainen kokee epävarmuutta sekä omasta että organisaationsa puolesta, koska muutokset heilauttavat tilanteita jatkuvasti. Ketterä oppiminen on tapa hallita muutosta ja vastata mahdollisimman nopeasti uusiin haasteisiin.

Vielä 1980-luvun lopulla ajateltiin, että kun kerran hankkii ammatin ja jonkun tutkinnon, niin sitten on työpaikka taattu eläkeikään asti. Ehkä matkan varrella oli joitain työnantajan järjestämiä kursseja, jotka monilla aloilla koettiin lähinnä työnantajan kustantamiksi lomiksi. Sai olla poissa työpaikalta ja siitä vielä maksettiin päiväraha.

Ajat ovat muuttuneet.  Nykyisin olemme usein tilanteessa, jossa tehdään mitä ehditään ja jokainen hoitaa osaamistaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Samalla on syntynyt uusi osaamisen kehittämisen kulttuuri, opitaan sitä mukaan, kun uutta tietoa ja osaamista tarvitaan, useimmiten kysymällä työkavereilta ja opettelemalla työkavereiden kanssa yhdessä. Samalla jokaisen oma vastuu oppimisessa korostuu.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3 – avautuu 16.12.2018

Luukku 4 – avautuu 23.12.2018

Kukaan työkavereistasi ei tarvitse sinua lomallasi

Vikisijän virsikirja

Skenaario 1:

Loma lähestyy. Maailma pitää saada valmiiksi. Koko Suomi pysähtyy heinäkuuksi ja ainakin tämä firma pysähtyy, ellen saa näitä sataa asiaa valmiiksi. Tuosta täytyy tehdä vielä memo ja tuokin asia hoitaa. Ei ne itse pysty tähän, kun olen lomalla. Huh. Onneksi loma kestää vain kolme viikkoa.

Kuulostaako tutulta? Tähän väliin pieni fakta tosielämästä. Kukaan työkavereistasi ei tarvitse sinua lomallasi. Ei kukaan. Jos sinulle on joskus joku sanonut, että olet korvaamaton, hän on nuoleskellut sinua ja ollut silti väärässä. Kolmeen, neljän tai vaikka viiteen viikkoon ei maailma kaadu.

Maailmaa ei myöskään tarvitse saada valmiiksi ennen lomia. Eihän loman tarkoitus ole se, että teet tuplatyöt, ne työt mitä pitää tehdä ennen lomaa ja tietenkin työt, mitkä jäisi loman alta tekemättä. Eihän se ole homman tarkoitus. Teet sen verran kuin tarvitsee ja annat maailman mennä lomasi aikana eteenpäin. Kyllä ne työt odottavat siellä.

Lomalla sitten pääseekin suorittamaan. Eihän muutama työpuhelu tai mailinvilkuilu lomaa pilaa. Jos yhden asiakastapaamisenkin ottaisi tähän.

Miten se ei tuntunut yhtään lomalta, kun palaa töihin.

Skenaario 2:

Virittelet aamukampaa jo toukokuulta alkaen. Joudut ostamaan kaksi kampaa, koska yhden kamman materiaali ei riitä lomasi alkuun. Lasket viikkoja, päiviä ja lopulta enää tunteja lomaan. Sitä myötä, miten laskeminen kiihtyy, sitä loivemmaksi käyt työliikkeissäsi. Tässähän ollaan kuitenkin melkein lomalla.

Surffaat kaikki vapaat hetket ja osan töistäkin miettiessäsi, missä vietät vuoden arvokkaimmat kolme, neljä tai viisi viikkoa. Et todellakaan edes vilkaise töihin päin loman aikana. Työpuhelin jää narikkaan ja todellakin unohdat sähköpostin salasanat loman aikana.

Vihdoinkin se alkaa. Tästäpä sitten kolmisen viikkoa kaljoitellaan mökillä, mukava viettää aikaa perheen kanssa. Sanoivat, että pitäisi kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön, mutta jumalauta minä olen nyt lomalla.

Lomakammasta on enää muutama sakara jäljellä, vaimo lähti jo lasten kanssa kaupunkiin ja itselläkin töihin paluu maanantaina.

Miten se ei tuntunutkaan yhtään lomalta, kun palaa töihin.

Niin. Ei lomailun tarvitse olla näitä kahta ääripäätä. Loman tarkoitus on irtaantua töistä, mutta ei se tarkoita sitä, että pitäisi irtaantua elämästä irtolaiseksi asti. Kaikessa tärkeintä on balanssi, se kuuluisa oikeus ja kohtuus.

Kirjoitimme näiden asioiden ympärille kirjan, joka julkaistaan elokuussa. Vikisijän virsikirja auttaa sinua olemaan positiivisempi, saamaan enemmän aikaiseksi ja ottamaan välillä ihan oikeasti rennosti. Hauskaa kesää, tavataan elokuussa.

Ville KormilainenTeksti:

Ville Kormilainen
Viestintäkonsultti
Tekir Oy


Vikisijän virsikirjaVikisijän virsikirja on inspiroiva kirja niille, jotka haluavat muuttaa asennettaan vikisijästä tekijäksi. Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän kirja kertoo, miksi tekemisestä pitäisi oppia nauttimaan ilman välitöntä palkkiota ja miksi on tärkeää, että elämää on kahvitaukojen ja palkkapäivien välilläkin.

Kirja on käytännönläheinen opas niille, jotka haluavat vikistä vähemmän ja tehdä enemmän. Kirjassa kerrotaan, miksi pitäisi välittää vähemmän epäolennaisista asioista ja keskittyä enemmän olennaisen tekemiseen. Ja miksi ylipäänsä on tärkeämpää tehdä jotain kuin vikistä.

Katso video kirjan julkistustilaisuudesta 23.8.2018 »

Katso Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän haastattelu Huomenta Suomessa 30.7.2018 »

Teos Ammattikirjastossa »

Työelämä edellyttää ketterää oppimista

Työelämä muuttuu, usein nopeasti ja yllättävästi. Lähes kaikissa tehtävissä joudutaan sopeutumaan äkkinäisiin muutoksiin. Työtä tehdään ja uutta suunnitellaan yhä enemmän asiakkaan kanssa yhdessä, uusia tilanteita ja muutoksia tulee eteen jatkuvasti. Ennalta kirjoitetuista ohjeista on apua yleisellä tasolla, mutta kyseinen tilanne tai ongelma on ratkaistava tässä ja nyt. Kokemuskaan ei auta, kun sitä ei uudesta tilanteesta ole. Sen sijaan tarvitaan kykyä oppia nopeasti ja ketterästi.

Mitä on ketterä oppiminen?

Ketterä oppiminen on sitä, että oppii koko ajan tekemisen yhteydessä uutta. Samalla tekeminen kehittyy tai syntyy uutta tekemistä. Ketterä oppiminen on tiedon ja osaamisen rakentamista vähitellen pala palalta, askel askeleelta. Askelten välissä pitää verrata opittua tarpeeseen ja tavoitteeseen. Jos tarvitaan muutosta tai toisenlaista osaamista, muutetaan askelten suuntaa. Ketterää oppimista on myös se, että osaa peilata omia ja yhteisiä tekemisiä ja arvioida, miten opittua voidaan hyödyntää tästä eteen päin. Omasta kokemuksesta voi oppia tulevaan. Ketterästi voi oppia myös oivaltamalla ja ennakoimalla.  Kun tilanteet ovat usein täysin uusia, tarvitaan luovuutta keksimään, mitä pitäisi osata.  Hyvä asiantuntija osaa päätellä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia alalla on, mihin suuntaan ala kehittyy ja voi jopa intuitiivisesti opetella tarvittavia asioita.

Ketterän oppimisen edellytyksiä

Kaikki oppiminen on ajattelua. Ajattelua voi harjoitella ja kehittää. Se edellyttää, että aivot ja mieli ovat hyvässä kunnossa. Ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot, luova ajattelu ja systeemiajattelu ovat kaikki ketterän oppimisen tärkeitä taitoja, joita voi ja pitää harjoitella.

Lähes kaikki tieto, jota joku keksii kaivata, on jo olemassa. Tietoa pitää vain osata ja haluta hakea, käyttää ja soveltaa. Vaikka tieto löytyy helpostikin, vie sen ymmärtäminen ja soveltaminen edelleen aikaa, sitä rajoittavat ihmisen omat älylliset resurssit. Ymmärrystä ja ketterää oppimista voi edistää vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa, toisten kokemukset ja näkemykset.

Työssä tarvitaan toki myös hyvää perusosaamista ja ammattitaitoa. Niitäkin pitää kehittää sekä ketterästi oppien että perinteisimmillä oppimisen tavoilla. Mitä vankempi ammattiosaaminen on pohjalla sitä ketterämmin voi oppia työssä tekemällä.

Ketterää oppimista tukeva toimintaympäristö

Ketterä oppiminen tapahtuu parhaimmillaan työn tekemisen ja kehittämisen yhteydessä. Se tarvitsee toimintaympäristön, joka toisaalta tukee jokaisen ketterää oppimista yksin ja yhdessä, toisaalta osaa hyödyntää ihmisten ketterän oppimisen koko organisaation uudistumiseksi. Työssä korostuvat yhteiset ongelmanratkaisuprosessit, kokeilut ja niiden arviointi, toiminnan menestysten ja mokien analyysi, ideoiden jakaminen ja pallottelu ja kaikenlainen yhteinen ajattelu.

Jotta ihmisten ajattelu kohdentuisi tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, on tärkeää käydä vuoropuhelua siitä, millaisessa toimintaympäristössä jatkossa toimimme, millaisia muutoksia asiakkaillemme ja samalla meille tulee eteen ja millaista osaamista jatkossa tarvitaan.

Ketterästi oppiva organisaatio

Ketterästi oppiva organisaatio rakentuu tiimeistä, joissa yhdistyy monenlaista osaamista ja joissa opitaan yhdessä. Yksi ihminen voi kuulua useampaan tiimiin, jolloin osaaminen liikkuu ihmisten mukana ja muodostaa organisaation ”aivojen hermoverkoston”.

Ketterästi oppivan organisaation johtaja suodattaa erilaisista näkemyksistä yhteisen ymmärryksen ja rakentaa jatkuvasti organisaatiota vastaamaan tuleviin haasteisiin.


Ketterä oppiminenKetterä oppiminen – keino menestyä jatkuvassa muutoksessa on jatkoa elinikäiselle oppimiselle, joka oli pitkälti kouluttautumista jatkuvasti muuttuvan työn ohessa. Ketterä oppiminen on jatkuvaa, mutta oppiminen tapahtuu tekemisen yhteydessä ja tekemisestä oppien.

Kirja kuvaa yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden ketterää oppimista ja ketterän oppimisen edellytyksiä. Kirja kuvaa myös, miten rakennetaan ketterästi oppiva organisaatio, jossa ihmiset oppivat ketterästi ja joka kykenee hyödyntämään kaikkien oppimisen.  Ketterästi oppiva organisaatio on huomisen menestyvä organisaatio, joka vetää puoleensa ketteriä oppijoita.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti

Lue Leenamaija Otalan haastattelu Kauppakamarilehdestä.

Tähtää naulan kantaan

Sano se someksi (1+2=3)Maaliskuussa ilmestyy kolmas, uudistettu ja nikkaroitu painos Sano se someksi -kirjasta.

Ensimmäinen painos julkaistiin aikanaan Inforin kustantamana vuonna 2010. Seuraavan kustansi Kauppakamari vuonna 2014. Tuolloin kirja jaettiin kahtia, ja syntyi Sano se someksi 1 – ammattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan sekä Sano se someksi 2 – organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan.

Nyt on taas tullut aika yhdistää kirjat. Uusimman painoksen nimi on Sano se someksi 1+2=3 – sosiaalisen median laskuoppi.

Tämä on kuin remontoisi ja laajentaisi taloa. Kirja on kasvanut sisällöllisesti, ja se on tietenkin myös ajankohtaisempi. Karsin käsikirjoituksesta pois vanhentuneet tiedot ja kuolleet palvelut. Lisäsin uusia somepalveluita ja tuoreita vinkkejä. Nyt opus kattaa myös podcastit, ja videoidenkin osuus on laajempi.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu: tekstin tehokeinot ja tyylikeinot. On yhä mahdollista vesittää viestinsä vääränlaisella muotoilulla, ja on aivan yhtä mahdollista tehostaa viestiä iskevällä sanankäytöllä. Samat neuvot pätevät sekä puheeseen että tekstiin, ja ne neuvot ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta.

Sana on vasara. Voit takoa sillä nauloja niin videolla, podcastissa kuin tekstissä. Mutta iske tarkasti äläkä hakkaa peukaloosi.


Katleena KortesuoKatleena Kortesuo on kriisiviestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija, joka tunnetaan Suomen kalleimpana siivoojana. Katleena on kirjoittanut yli 30 tietokirjaa. Hänen bloginsa Ei oo totta on yksi Suomen luetuimmista bisnes- ja viestintäblogeista.

Katleenan blogi: Ei oo totta »

Sano se someksi (1+2=3) – Sosiaalisen median suuri laskuoppi -kirja julkaistaan 15.3.

Löydät kirjan myös Ammattikirjastosta »

Ilmoittaudu kirjan julkistustilaisuuteen 15.3. »

Katso myös Katleenan haastattelu:

Teksti:
Katleena Kortesuo

Kuvat:
Jarno Lindholm

Kirjoittamisen merkitys kasvaa

Työssä käyvät ihmiset hoitavat yhä enemmän asioita kirjoittamalla sähköpostissa, somessa ja chatissa. Kirjallinen viestintä ei ole kuitenkaan kaikille asiakaspalvelutehtävissä työskenteleville mieluista tai luontevaa.

Taina Parviaisen kirjoittamaan oppaaseen on koottu neuvoja ja vinkkejä kirjalliseen asiakasviestintään, jotta yrityksen viestintä olisi yhdenmukaista ja laadultaan tasaista. Oppaasta löytyy kuvitteellisia viestintä- ja vastausmalleja sekä sopivia fraaseja sisältäviä vastausehdotuksia erilaisiin hankaliin viesteihin, joihin työelämässä on reagoitava päivittäin. Miten reagoida rakentavasti, jos saat asiakkaalta tulikiven katkuisen reklamaation? Miten löytää oikeaa asennetta kirjoittamiseen ja vastaamisen?

Oppaasta löytyy esimerkkejä, kuinka asiakaspalvelu- ja yritysviestintää toteutetaan eräissä tunnetuissa suomalaisissa yrityksissä. Esimerkeistä käy hyvin ilmi, kuinka merkittävästi sähköpostit vaikuttavat mielikuvaan yrityksestä ja kuinka haluttua mielikuvaa on mahdollista rakentaa etukäteen mietityillä vastausmalleilla.

Idea oppaan kirjoittamiseen syntyi Parviaiselle hänen kouluttaessa sairaalan osastosihteereitä. Samat asiakasviestinnän säännöt pätevät myös julkisen sektorin palveluihin.

Kirjan tiedot:

Taina Parviainen: Paremmin sanottu kuin tehty

Teksti:

Kuntatyönantaja 1/2018,

Kaisa Koskela

Yritystoiminnan jatkaminen ja osakkeenomistajan vaikutusmahdollisuudet

Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen saaminen edellyttää, että luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa. Tältä osin on syntynyt paljon oikeuskäytäntöä. Lähtökohtana osakeyhtiöiden osalta on, että luovutuksensaaja toimii yhtiön hallituksessa. Tilanne voi kuitenkin olla se, että luovutuksensaajan ei ole mahdollista halustaan huolimatta päästä yhtiön hallitukseen tai luovutuksensaaja on alaikäinen.

Ongelmia saattaa syntyä tilanteissa, joissa luovutuksensaajan osakeomistus ei vielä oikeuta häntä päättämään itsenäisesti toiminnan jatkamisesta ja jatkamisen tavasta. On huomattava, että päätösvallan käyttäminen yhtiökokouksessa ei yksin täytä osallistumisvaatimusta. Mikäli osakeomistus on alle 50 prosenttia, yritystoiminnan jatkaminen, esimerkiksi hallituksen jäsenyys, määräytyy pitkälti muiden kuin verovelvollisen toimien perusteella.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 1991 B 565 on katsottu osoittavan, ettei huojennussäännösten soveltamisen edellytyksenä voi ainakaan aina olla se, että verovelvollinen toimii yrityksen johtotehtävissä tai esimerkiksi hallituksen jäsenenä. Monesti on edellytetty, että osakkeenomistajan on ainakin täytynyt pyrkiä hallituksen jäseneksi.

Käytännön ongelmia on aiheutunut tapauksissa, joissa verovelvollinen on vielä alaikäinen eikä siten voi osallistua yrityksen toimintaan. PerVL 55 §:n soveltamisen edellytyksenä on, että yritystoiminnan varoja lahjaksi saanut jatkaja on täysi-ikäinen viimeistään silloin, kun verotuspäätös hänen lahjaverotusasiassaan annetaan.

KHO 2011:1

Alaikäiselle oli maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvojan sijainen, joka tulisi toimimaan yhtiön hallituksessa alaikäisen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, minkä jälkeen alaikäinen tultaisiin valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla lahjaksi saaduilla varoilla. Se, että säännöksen soveltamisen edellytyksiä arvioitiin eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta, ei ollut Suomen perustuslain 6 §:n vastaista. Ennakkoratkaisu.

Lahjoitustapauksissa luovutuksensaajan tulee jatkaa yritystoimintaa välittömästi luovutuksen jälkeen. Ajallinen välittömyysvaatimus on perusteltua, koska lahjoitus on sellainen oikeustoimi, jossa on vähintään kaksi osapuolta ja jossa tarkasta ajankohdasta voidaan osapuolten kesken nimenomaisesti sopia.

Perimystilanteisiin vastaava välittömyysvaatimus ei sovi yhtä hyvin, sillä perimystilanteet tulevat lähtökohtaisesti aina ennalta arvaamatta.

KHO katsoi ratkaisussa KHO 2015:166, että alaikäinen perinnönsaaja ei jatkanut yritystoimintaa (osakeyhtiö) siten kuin PerVL 55.1 §:ssä tarkoitetaan eikä hänelle voitu myöntää tuohon lainkohtaan perustuvaa sukupolvenvaihdoshuojennusta. KHO nimenomaisesti totesi, että kyseistä lainkohtaa ei ollut perusteltua tulkita aiemmasta oikeuskäytännöstä poikkeavalla tavalla sen perusteella, että nyt oli kysymys perintöön eikä lahjaan perustuvasta saannosta.

Verohallinnon ohjeen mukaan alaikäinen perillinen voi jatkaa maatalouden harjoittamista yksin tai yhdessä muiden perillisten kanssa ja hänelle voidaan myöntää huojennus perintöveroon. Edelleen Verohallinnon ohjeessa todetaan, että alaikäinen perillinen voi holhoustoimesta annetun lain mukaisissa rajoissa toimia yksityisliikkeessä yrittäjänä sekä henkilöyhtiön yhtiömiehenä ja harjoittaa yhtiöosuudellaan yritystoimintaa, joten sukupolvenvaihdoshuojennusta voidaan soveltaa alaikäiseen perilliseen.

Vaikka asia saattaa tuntua pieneltä, en pidä hyvänä, että eri yritysmuodoissa alaikäisen mahdollisuus saada sukupolvenvaihdoshuojennus ei ole yhdenmukainen.

Jaakko OssaTeksti:

Jaakko Ossa

Finanssioikeuden professori, OTT, VT
Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta


Blogin kirjoittaja  finanssioikeuden professori OTT, VT Jaakko Ossa toimii Turun yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänellä on myös pitkä kokemus asianajotehtävistä sekä yritysverotuksen kouluttajana ja kirjoittajana.

Sukupolvenvaihdos ja yritystoiminnan lopettaminenOssalta on juuri ilmestynyt uudistettu 2. painos teoksesta Sukupolvenvaihdos ja yritystoimen lopettaminen. Teos on käytännönläheinen käsikirja, joka soveltuu kaikille aiheen parissa työskenteleville. Runsaiden esimerkkien sekä vero- ja oikeusratkaisuiden tulkinnan ansiosta se sopii myös oppikirjaksi.

Löydät kirjan myös Ammattikirjaston Talouden ja juridiikkan kokoelmista.

Modernilla johtamisotteella esimies valmentaa työntekijät tuottaviksi

Juhani Kauhanen– Kaikki puhuvat tuottavuuden kehittämisestä, mutta harva tietää, miten se tehdään, sanoo KTM Juhani Kauhanen, joka on aloittanut uransa organisaatioiden kehittäjänä ja muotoilijana 1980-luvulla, jolloin trendinä oli oppiva organisaatio.

Kauhanen on kirjoittanut lähes 30 teosta elämänsä aikana, ja kauppakamarille hän kirjoittaa kolmatta teostaan Esimies tuottavuuden kehittäjänä, jossa ajatuksena on, että esimiehen lisäksi myös koko henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämiseen.

– Tuottavuutta on pyritty kehittämään liian mekanistisesti. On ajateltu, että digitalisaatio ratkaisee asiat ja antaa edellytyksen toimintaprosessien kehittämiselle, mutta organisaatiorakenne ja työn muotoilu on osattava liittää mukaan kokonaisuuteen. Digitalisaatio ei ratkaise vaan luo edellytykset, Kauhanen toteaa.

Jos yrityksen prosessit ja organisaatiorakenne pidetään samoina, emme saa hyötyä digitaalisesta kehityksestä. Kauhasen mukaan ihmiset hieman vierastavat kehitystä robotisaation osalta: yleisesti pelätään, että robotit vievät työpaikat, vaikka asia on hänen mielestään päinvastoin.

– Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaassa on 2 500 ihmistä ja heidän työkavereinaan 600 robottia. On hyvä tiedostaa, että ilman robotteja ei olisi koko tehdasta. Ihminen ja robotti yhdessä mahdollistavat kilpailukyvyn ylläpidon. Näin rikotaan tuottavasti vanhoja rajoja, Kauhanen selventää tulevaa kehitystä.

Ideaalitilanteessa kehitämme Kauhasen mukaan tuottavuutta niin, että herätämme yhä vanhaa ja aikaisemmin opittua henkiin mutta uudella tavalla. Digitaalisuus on kehityksessä mukana luomassa edellytyksiä, mutta se ei ratkaise kaikkea.

Kauhanen on törmännyt urallaan ajatukseen, että toisaalta halutaan robotteja osaksi kehitystä, mutta toisaalta ei haluta muuttaa työtehtäviä ja prosesseja.

–Jos emme muuta ensin prosesseja ja rakennetta, emme pääse toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä. Joskus esteenä on se, että esimiehet pelkäävät oman asemansa menetystä, kun he joutuvat niin sanotusti uuteen lähtötilanteeseen, hän selventää.

Esimiehen rooli puolestaan on Kauhasen mukaan nykyään kannustaa ihmisiä miettimään asioita ja kysymään, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla ja olisiko tuottavampaa tehdä se toisin. Esimies on mahdollistaja ja osallistaja, eli hän tarjoaa kaikille mahdollisuuden tulla mukaan suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä.

– Kukaan ei yksin pysty saamaan riittävästi aikaisesti, joten pitää saada muut mukaan yhteiseen tekemiseen – oli kyseessä työntekijä tai esimies.

Kauhanen muistuttaa, että kaikki viisaus ei ole esimiehillä ja on tarkoituksenmukaista hyödyntää kaikkien näkemykset, kokemukset ja osaaminen yhteisen tekemisen suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Työn tuottavuuden ja esimiestyön haasteet on osattu ratkaista hienosti esimerkiksi kolmessa teollisuusyrityksessä, joissa on tehty uudet työvuorojärjestelyt. Perinteisestihän teollisuudessa on tehty kolmivuorotyötä. Tutkimusten mukaan 12 tunnin työvuorot ovat kuitenkin vuorotyössä ihmisille terveyden kannalta paras vaihtoehto, kunhan on huomioitu myös pidemmät vapaat.

Kauhasen mukaan välineitä työn tuottavuuden kehittämiseen kyllä löytyy, mutta meidän täytyy muuttaa toimintatapojamme ja ajatteluamme myös siitä, mikä on meille terveyden näkökulmasta katsottuna hyväksi. Lisäksi meidän on oltava kiinnostuneita muiden tehtävistä, eikä muutosta saa pelätä.

– Valmentava, osallistava johtamisote pitää sisällään ajatuksen, että siinä tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Esimies katsoo, mihin kenenkin voimavarat riittävät, sillä kaikki eivät pysty samantyyppisiin suorituksiin. Esimies omalla johtamisotteellaan valmentaa ihmiset modernissa organisaatiossa tuottaviksi, Kauhanen sanoo loppuun.

Teksti: Taina Parviainen

_______________________________________________________________________________

Lue lisää Juhani Kauhasen tulevasta kirjasta Esimies tuottavuuden kehittäjänä »

Ilmoittaudu mukaan kirjan julkistamistilaisuuteen »

Ilmestyttyään saatavilla myös Ammattikirjastosta »

Hymy on asiakaskokemuksen mittari

Välittäminen on paras markkinointistrategia, selviää uutuuskirjasta Viiden tähden asiakaskokemus.

Perttu AhvenainenJanne Gylling ja Sani Leino ovat yhdistäneet voimansa kirjassa Viiden tähden asiakaskokemus. Ahvenainen on keskittynyt tarinoihin, Leino on kahlannut läpi sekä suomalaisia että kansainvälisiä tutkimuksia ja Gylling on pitänyt huolta, että kirja itsessään on hyvännäköinen ja miellyttävä lukukokemus.

Kirja tarjoaakin varsin monipuolisen paketin asiakaskokemuksen perusteisiin. Tutkimuksista kerätty data hätkähdyttää:

89 % kuluttajista on lopettanut joskus asiakkuuden huonon asiakaskokemuksen takia.

86 % asiakkaista olisi valmis maksamaan enemmän palvelusta, jos asiakaskokemus olisi parempi.

78 % globaalien yritysten johdosta pitää hyvää asiakaskokemusta kilpailuetuna, mutta suomalaisten yritysten johtajista näin ajattelee vain 40 prosenttia.

Tästä kirjailijat ovatkin vetäneet varsin suoraviivaisen johtopäätöksen: suomalaisyhtiöiden johtajia ei asiakaskokemus kiinnosta. Vain viidessä prosentissa suomalaisista pörssiyrityksistä istuu hallituksessa asiakaskokemuksesta vastaava henkilö.

Pelisilmää ja inhimillisyyttä

Sani Leino on jakanut kirjassa asiakaskokemuksen kolmeen osa-alueeseen, johon kuuluvat fyysinen kohtaaminen asiakkaan kanssa, digitaalinen kohtaaminen sekä tiedostamaton kohtaaminen brändin kanssa.

Kaikki nämä yhdessä rakentavat mielikuvaa yrityksestä, eikä asiakasta kiinnosta, mikä osa-alueista ei toimi. Jokaisessa kohtaamisessa pitää onnistua tuottamaan positiivinen tunnejälki.

Vaikka kirjan voisi kuvitella keskittyvän digitaalisuuteen, niin se ei todellakaan tee. Pelisilmä ja inhimillisyys ovat itseasiassa asiakaskohtaamisen tärkeimpiä elementtejä.

– Paras markkinointistrategia on välittäminen. Välitä ihmisestä aidosti ja oikeasti, Leino kiteyttää.

Lisäksi kirjassa nostetaan vahvasti esille yrityskulttuurin ja työpäiväkokemuksen merkitys hyvän asiakaskokemuksen synnyssä. Työntekijä, joka kokee olevansa merkityksellinen, jakaa samaa tunnetta eteenpäin. Hyvä asiakaskokemus kertookin usein laadukkaasta ja työntekijää arvostavasta esimiestyöstä.

Astu asiakkaan saappaisiin

Suomalaisessa kulttuurissa on yleistä ajatella, että vaatimattomuus kaunistaa. Kirjan kirjoittajat ovat eri mieltä: lupaa paljon ja lunasta vielä enemmän. Esimerkiksi he nostavat rakennusalan yrityksen, joka lupaa tehdä putkiremontin kahdessa viikossa. Kilpailijoillakin on vastaavia tuotteita, nopeita putkiremontteja, mutta kukaan muu ei ole uskaltanut antaa asiakkaalle yhtä konkreettista palvelulupausta.

Samoin asiakaskokemuksen perustana on hypätä asiakkaan saappaisiin ja kulkea hänen matkansa. Jan Gylling kirjoittaakin kirjassa, että ”suurin osa käyttökokemukseen liittyvistä epäkohdista tulisi korjattua, jos yritykset joutuisivat itse käyttämään omia järjestelmiään.”

Varsin yleinen virhe yrityksessä on myös se, että ei korjata tuotteessa tai palvelussa olevaa vikaa, vaan lisätään väkeä asiakaspalveluun.

Ole riittävän hyvä

Viiden tähden asiakaskokemus herättää lukijansa huomaamaan, kuinka yksinkertaisilla arjen teoilla pystyy parantamaan asiakaskokemusta. Harva meistä odottaa saavansa kaupan kassalla sykähdyttävää palvelua. Helppo ja mutkaton asiointi riittävät.

Kirjan mielenkiintoisimmat teemat ovat esimiestyön ja työpäiväkokemuksen merkitys hyvän asiakaskokemuksen rakentamisessa sekä viestinnän, ja erityisesti sisäisen viestinnän, merkitys asiakaspalvelun sujuvuuteen.

Monien asiakaskokemusmittarien keskellä kirjassa muistutetaan, että hymy on erittäin hyvä asiakaskokemuksen mittari.

Onko sinulla jo myynnin ja markkinoinnin uutuusteos? Voit tilata omasi täältä!

 

Teksti: Anni Karppanen, Viestintäsuunnittelija, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA