Kauppakamarin podcastista kuunneltavaa kesäksi!

Helsingin seudun kauppakamarin podcastia voit kuunnella SoundCloudissa ja Spotifyssa.

Helsingin seudun kauppakamari on aloittanut podcast-sarjan, jossa tutustutaan ajankohtaisiin aiheisiin ja mielenkiintoisiin työ- ja elinkeinoelämää koskettaviin ilmiöihin. Kanavalla haastatellaan muun muassa tietokirjailijoita ja elinkeinoelämän vaikuttajia, jotka kertovat työstään ja ajatuksistaan käytännönläheisessä hengessä.

Podcast-jaksoissa on tähän mennessä käsitelty asioita, jotka ovat juuri nyt pinnalla. Ratkaisutoimisto Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkinen kertoo yritykselle merkityksellisestä toiminnan kehittämisestä. Lisäksi K-ryhmän Lead Service Designer Harri Nieminen ja Digital Discoveryn perustaja Maarit Heikkilä kertovat palvelumuotoilusta ja sen hyödyistä yritykselle.

Seuraavassa, 25.6. ilmestyvässä jaksossa kauppakamarin Heini Vesterinen haastattelee Keel Startegicin Major Mike Lynchia. Jakson aiheena on yritystoiminta uhkaavissa olosuhteissa tai konfliktialueilla.

Lisäksi podcastissa edustettuina ovat kauppakamarin kirjailijat. Psykologi ja työnohjaaja Tarja Turtio kertoo pahasta johtamisesta ja siitä, miten sitä voidaan välttää. Yhteiskuntatieteiden tohtori Sari Kuusela kertoo siitä, miten hän sosiaalipsykologina tarkastelee työyhteisöjen näyttämöitä dramaturgin silmin, vuorovaikutuksen, yhteistyön ja johtamisen näkökulmasta.

Kesän aikana julkaistaan lisää mielenkiintoista sisältöä, eli käyhän kuuntelemassa: https://soundcloud.com/k2hel ja pistä meidät seurantaan!

Teksti: Taina Parviainen

Jaakko Heinimäki: Ukulelea oppii soittamaan vain soittamalla ukulelea

– Etiikka ei ole vain erityistilanteita varten, vaan sen tulee koskea aivan kaikkea. Aidot arvot paljastuvat arjen pienissä valinnoissa. Almanakka ja tiliote ovat itse kunkin kohdalla aika hyviä mittareita, sanoo tietokirjailija ja teologi Jaakko Heinimäki, jolta on juuri julkaistu työyhteisöjen etiikkaa käsittelevä Arvon porukka -teos. Kirjassaan Heinimäki muistuttaa, miten paljon meillä on opittavaa hyvästä elämästä antiikin filosofeilta ja muilta kauan aikaa sitten eläneiltä ajattelijoilta.

– Minua kiehtoo kovasti esimerkiksi Aristoteleen käytännöllisyys. Hän lähestyi etiikkaa ja hyvän elämän etsimistä hyvin konkreettisesti. Hyveitä pitää harjoitella ja opetella, jos haluaa oppia hyväksi ihmiseksi – aivan samalla tavalla kuin harjoitellaan ukulelen soittamista. Olenkin kirjassani kuvannut Aristoteleen etiikkaa ”arvojen treeniohjelmaksi”, hän sanoo.

Mitkä ovat meidän moraaliset kuolleet kulmamme?

Moderneja työyhteisöjä ei ollut olemassa vielä siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Aristoteles, Platon, Tuomas Akvinolainen ja muut historiamme tärkeät merkkihenkilöt elivät. Kuitenkin yhä edelleen heidän ajatuksissaan ja näkemyksissään on sellaista, joka kantaa ja kertoo vielä tänäkin päivänä siitä, millaista on hyvä elämä ja miten meidän tulisi kohdella toisiamme.

– Ihminen on muuttunut muutamassa tuhannessa vuodessa vain vähän tai ei ollenkaan. Esimerkiksi Aristoteleen kuvaukset hyvästä ihmiselämästä eivät ole juurikaan menettäneet ajankohtaisuuttaan.

Heinimäki kuitenkin muistuttaa, että aivan yksi yhteen ei antiikin ajattelua voi silti tämän päivän maailmassa soveltaa, sillä joukossa on jonkin verran aikansa eläneitä ajatuksia.

– Antiikin Kreikan sokea piste oli orjuus. Sitä pidettiin aivan luonnollisena asiana, eivätkä siihen liittyneet vääryydet tulleet useimmille edes mieleen. Minua kiinnostaa, mitkä ovat meidän moraaliset kuolleet kulmamme, mitkä ovat sellaisia rakenteellisia vinoumia, jotka kaikki kyllä näkevät, mutta joita juuri kukaan ei huomaa.  

Yrityksen arvot tukevat työyhteisön hyvinvointia

Heinimäki kehottaakin yrityksissä yhdessä porukalla pohtimaan, mitkä ovat sen arvot. Hän on ollut vetämässä eri organisaatioissa työpajoja ja kuulostellut ihmisiltä esimerkiksi heidän yhteisistä arvoistaan. Hän on huomannut keskustellessaan ihmisten kanssa, että kukaan ei toivo huonoa ja pahaa. Kaikki tavoittelevat hyvää.

– Tämä paljastuu aina ja juuri tästä aiheutuvat myös monet harmit: kun erilaiset hyvät joutuvat rinnakkain ja toistensa vaihtoehdoiksi, ollaan keskellä aika kimurantteja valintatilanteita, hän kuvailee tilanteiden aiheuttamia haasteita.

Lisäksi hän sanoo, että työyhteisöjen hyvinvoinnin kanssa työskentelevät törmäävät koko ajan erilaisiin muutoksin ja siihen, miten nämä vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin. Mitä avoimempia työyhteisöjen muutosprosessit ovat ja mitä selkeämpää niihin liittyvä viestintä on, sitä paremmin ne onnistuvat.

– Huippuluokan työpaikoille on yhteistä yksi asia riippumatta alasta ja työyhteisön koosta: niissä kiinnitetään vuorovaikutukseen erityistä huomiota.

Heinimäki lisää myös samaan hengenvetoon, että Suomessa aina toisinaan liioitellaan työpaikkojen ankeutta, liiallista työmäärää ja muita epäkohtia.

– Yleinen käsitys luterilaisesta työmoraalista on, että luterilaisuus jotenkin ruokkii työhulluutta ja synkkää meininkiä. Se perustuu kuitenkin virheelliseen tulkintaan luterilaisuudesta ja Lutherin käsityksestä työstä ja sen merkityksestä.

Heinimäki toteaa, että luterilaisuuden mukaan ihmisen arvo – sen paremmin ajallinen kuin ikuinenkaan – ei liity millään tavalla hänen töihinsä eikä muuhunkaan menestymiseen. Myöskään käsitys suomalaisten suuresta työmäärästä ei vastaa todellisuutta.

– Kansainvälisissä työaikavertailuissa emme ole lähelläkään kärkeä, hän naurahtaa.

Työpaikalla on niin monta työelämää kuin on ihmistäkin

Tulevaisuudesta hän ennustaa, että työ muuttuu yhä kasvollisemmaksi, eli työntekijän omalla persoonalla on yhä enemmän merkitystä. Tällä on sekä hyvät että huonot puolensa.

– Monissa työtehtävissä nykyajalle tyypillinen henkilöbrändinä toimiminen vain haittaa varsinaista työtä ja asian edistämistä. Persoonallisuus ja yksilöllisyys korostuvat liikaa, ja itse asia jää taustalle. Alammekin helposti kiinnittää huomiota aivan vääriin asioihin.

Heinimäen mukaan työpaikalla on niin monta työelämää kuin on ihmistäkin, sillä jokaisen elämä on hänen omansa ja jokainen katselee elämää, myös työelämää, omasta vinkkelistään.

– Juuri tästä syystä haluan korostaa työyhteisöjä arvon porukoina. Ne ovat yhteisöjä, joissa osataan arvostaa sitä, mitä yhdessä saadaan aikaan ja joissa osataan arvostaa jokaista yksilöä.

Huumorintaju on suhteellisuudentajun sukulainen

Heinimäki johtaa itsekin päätoimittajana parinkymmenen hengen työyhteisöä eli Kirkko ja kaupunki -median toimitusta. Kyselenkin hiukan, voiko näistä ylevistä ajatuksista vain puhua koulutuksissa ja yritysten workshopeissa vai onko niille käyttöä myös omassa työssä.

– Täällä testataan suutarin lapsen kengät ja sitä, miten profeetta pärjää omalla maallaan, hän naurahtaa.

Monia hyviä arkielämän työkaluja voidaan ottaa hänen mielestään käyttöön työpaikoilla pienellä uskalluksella. Hän muistuttaakin huumorin olevan viides kardinaalihyve, jota ei kannata yhtään väheksyä.

– Huumorintaju on suhteellisuudentajun sukulainen, ja niitä kumpaakin tarvitaan myös töissä ja työyhteisöissä.

Hän sanoo, että hyvällä työpaikalla suhtaudutaan sekä virheisiin että menestykseen sopivan suurpiirteisesti ja hyvällä huumorilla. Virheitä siis sallitaan, eikä niitä tarvitse pelätä.

– Sellaisella työpaikalla ei nouse neste päähän, eikä happamuus leviä kasvoille, hän sanoo omalla huumorillaan haastattelun loppuun.


Jaakko Heinimäki on palkittu tietokirjailija, teologi ja luoviin aloihin erikoistunut työnohjaaja. Hän on työskennellyt myös toimittajana, tiedottajana ja piispan erityisavustajana. Hän on opetusalan eettisen neuvottelukunnan jäsen. Tällä hetkellä Heinimäki työskentelee päätoimittajana Kirkko ja kaupunki -mediassa.

Heinimäen kirja Arvon porukka on saatavilla Kaupakamarin kaupasta.

Teksti: Taina Parviainen

Mikä sinusta tulee isona?

Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, suutareita, yksinhuoltaja äitejä, autokauppiaita. Meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä, vääpeleitä…

Mistä ammatista sinä haaveilit lapsena? Oliko ala-asteen opettajasi suurin idolisi, ja halusit opettamaan hänen paikalleen? Tuntuivatko suuret, mahtavat auraustraktorit megamageilta kapistuksilta, joiden rattiin paloit halusta päästä?

Uratarinat ovat kiinnostavaa luettavaa. Lieneekö tyypillisin kuva urakehityksestä koulusta kiireapulaiseksi ja sitä kautta yhä vaativampiin tehtäviin osaamisen ja kokemuksen kartuttua. Ehkä ennen, muttei taatusti tulevaisuudessa!

Onhan työn pirstaloitumisesta ja työelämän muutoksesta puhuttu. Tehdään töitä yrittäjinä sinne ja tänne, vaihdetaan työpaikkaa muutaman vuoden välein ja yrityksissä käydään jatkuvia yt-neuvotteluja. Työpaikkoja menetetään, niistä käydään yhä kovempaa kilpailua, samat työt tehdään koko ajan pienemmillä resursseilla. Just name it, keskustelunaiheita riittää.

Työn merkityksestä ja arvostuksesta sen sijaan puhutaan vähemmän, samoin on osaamisen kehittämisen laita. Mitä työ merkitsee? Onko se pakollinen vaihe nuoruuden ja eläkeiän välissä? Ei auta kuin joka ikinen aamu vääntäytyä sorvin ääreen, kunnes kellokortti kilahtaa ja vapaus koittaa. Onko se intohimo, koko elämänkokoinen asia, jota ei pysty erottamaan vapaa-ajasta?

Yksi elämä – monta uraa -teos paneutuu ajankohtaiseen ja tunteita herättävään keskusteluun työurista. Tarkastelunäkökulmia on monta, faktoja ja tilastollista tietoa runsaasti mukana, kiinnostavasti ja lukijaa haastaen. Kirjan positiivinen viesti lukijalle on: huolehdi omasta osaamisestasi, kehitä ammatillista tietotaitoasi koko ajan. Silloin olet vahvoilla. Hyville osaajille tulevaisuudella on plus-merkkinen kaiku, kävipä yyteissä ja muissa kirjainyhdistelmissä miten tahansa. Hankaluuksia on taatusti työelämässä luvassa, mutta mitä sitten. Osaamistasi ei kukaan voi viedä, se on arvokasta omaa pääomaasi. Kliseistä tai ei, on se silti.

 

-Piia Similä, tuottaja / Helsingin seudun kauppakamari

#lukuhaaste ”Saa ärsyttääkin!”

Kauppakamarin kustannustiiminä otimme osaa Suomen Pakolaisavun lukuhaasteeseen. Meidän kirjasyyskuumme oli taidetta, oikeutta, jännitystä, itsensä haastamista ja hyvinvointia. #lukuhaaste

Haastattelen itseäni: ”Nimeä yksi ja vain yksi tehtävä, joka on kustannustoimittajan työssä SE keskeisin.”

”Hmmm, projektinhallinta on kyllä tosi oleellista. Lankojen kiinnipitäminen, toisaalta suunnittelu, ennakointi, aikataulut ylipäänsä.”

Tuokin on totta. Oikeaksi vastaukseksi siitä ei ole. SE keskeisin on lukeminen. Oikolukeminen, tavaaminenkin, ymmärtävä lukeminen, kriittinen lukeminen, sisälukutaito, arvioiva lukeminen nyt ainakin.

Lukeminen on tiedon mutta myös tunteen asia. Mieleeni on jäänyt taannoin käymäni keskustelu kirjailijan kanssa. Se syntyi tekstistä, jonka pelkäsin ärsyttävän lukijaa liikaa. Kirjailija vastasi: ”Hyvä jos se ärsyttää. Saa ärsyttääkin!”

Rohkea, taitava kirjailija, joka uskaltaa sanoa suoraan, haastaa lukijaa, pakottaa ajattelemaan. Eikä pelkää synnyttää tunteita.

Perun puheeni. SE keskeisin työni anti ovat kirjailijat, jotka opettavat minua, haastavat ajatuksiani ja väittelevät kanssani.

Tunnetaan, luetaan ja haastetaan itseämme.

– Piia Similä / kustannustoimittaja, Kauppakamari

 

Ammattilainen ja kirjat

Hulkko2

Antti-Pekka Hulkko

Mitä yhteistä on kauppakamarin kustannustoiminnan johtajalla ja käännöstoimiston vetäjällä? Ainakin se, että molemmat tarvitsevat työssään ammattikirjallisuutta. Sekä Helsingin seudun kauppakamarin kustannustoiminnasta vastaava Antti-Pekka Hulkko että Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksen Bellcrest Käännökset Oy:n toimitusjohtaja Erik Miller lukevat kirjoja pitääkseen ammattitaitonsa ajan tasalla.

Antti-Pekan lukulistalla ovat bisneskirjat ja kirjat, joiden avulla hän ratkoo työssä eteen tulevia ongelmia. Ammattikirjallisuutta hän lukee niin töissä kuin työmatkoillakin. Viimeksi Antti-Pekka päivitti vuosiloma-asioita koskevat tietonsa Kirsi Parnilan Työsuhde tutuksi -kirjasta.

Erik taas pitää kirjojen lisäksi ammattitaitoaan yllä erilaisten käännösalan blogien ja nettiartikkelien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Common Sense Advisory ja TAUS . Ammattikirjallisuutta, blogeja ja artikkeleita hän lukee niin töissä kuin kotonakin. Erik suosittelee käännösalan ammattikirjoista Nataly Kellyn ja Jost Zetschen kirjaa Found in Translation: How Language Shapes Our Lives and Transforms the World.

Antti-Pekka miettii ammattikirjallisuutta työkseen. Hän ennakoi, mistä aiheista ja kenen kirjoittamia kirjoja ammattilaiset haluaisivat lukea. Antti-Pekalle voikin ehdottaa kirja-aiheita ja antaa palautetta ammattikirjallisuuteen liittyen.

Bellcrest-Erik-thumb

Erik Miller

Erikin luotsaama Bellcrest Käännökset Oy on vuonna 1989 perustettu käännöstoimisto, jossa käännetään tekstejä kuuden työntekijän ja laajan kumppaniverkoston voimin englannin, suomen ja ruotsin lisäksi monella muullakin kielellä, kuten venäjäksi, viroksi, norjaksi, tanskaksi, saksaksi ja italiaksi. Bellcrest Käännökset Oy on muun muassa kääntänyt KauppakamariTieto-palveluun kuuluvan Työsuhteen malliasiakirjat -verkkopalvelun viimeisimmän päivityksen englanniksi. Erikin ominta alaa käännöstöissä ovat erilaiset yritysviestintään ja kulttuuriin liittyvät tekstit.

Seuraavaksi Antti-Pekka tarttuu Etänä – toimistoa ei tarvita-kirjaan. Antti-Pekan mukaan: ”Maailmalla erittäin suosittu Reworkin kirjoittajien uusi kirja ilmestyi toukokuussa tuoreeltaan myös suomeksi. Kirja perustelee, miksi etätyö kuuluu tänä päivänä jokaiseen yritykseen ja antaa vinkkejä sen fiksuun järjestämiseen. Kirja on vieläpä kirjoitettu niin mukavalla otteella, ettei sen lukeminen tunnu ollenkaan työltä.

Millaisia ammattikirjoja sinä, www.ammattikirja.fi-blogin lukija, tarvitset pärjätäksesi työssäsi tämän päivän lisäksi huomenna? Ensi alkuun voit hankkia vahvistusta taidoillesi ja tiedoillesi kauppakamarin kustannustoiminnan valikoimista!

Anu Miller
toimittaja, kauppakamari

 

Etänä – toimistoa ei tarvita -kirjasta:
Minä lähden Pohjois-Karjalaan, vaihdan farkut verkkarihousuun

Toisenlainen näkökulma etätyöhön:
Etätyö on jo Out?

Ammattikirjoista:
Ammattikieli – valtti vai vihollinen?
Mistä on hyvä ammattikirja tehty?
Ruuhkaratikassa vai iltasatuna? – Missä ammattikirjoja luetaan?
Vapaa-ajan lukemista

Aspan avulla onnistut – kurkistus Kauppakamarikauppaan

Kati_kirja_kadessa_2

Kati Paakkunainen Kuva Anu Miller

Helsingin seudun kauppakamarin kustannustoiminnan asiakaspalvelu auttaa sinua koskipa kysymyksesi tilauksia, uutiskirjeitä tai palveluiden hintoja. Asiakaspalvelu-koordinaattorin tapaat myös kauppakamarin myymälässä Kalevankadulla. Siellä sinua palvelee asiakaspalvelukoordinaattori Kati Paakkunainen.

Kauppakamarikaupan valikoimassa on ammattikirjallisuutta, ajantasatuotteita ja palveluita, kuten käyttöoikeuksia KauppakamariTieto-palveluun tai Lakiuutisiin. Myymälässä on mahdollista selailla tuotteita ja saada henkilökohtaista opastusta. Myymälästä ostamalla saat myös  säästöä esimerkiksi kirjojen toimituskuluissa. Kati neuvoo kaikessa kauppakamariin liittyvässä toiminnassa. Hän kertoo esimerkiksi siitä, miten kauppakamarin jäseneksi voi liittyä ja millaisia etuja se tuo yrittäjälle.

Kauppakamarikaupasta on ostettu kevään aikana eniten Sampo Sammaliston kirjoittamaa kirjaa Viisas pääsee vähemmällä – 52 niksiä onnellisempaan ja tehokkaampaan elämään. Katin kokemuksen mukaan kirjat ovatkin myymälän ostetuimpia tuotteita. Asiakkaat kysyvät eniten sellaisista kirjoista, joiden aihealueista Helsingin seudun kauppakamari järjestää myös koulutuksia. Kestosuosikkeina Kati mainitsee Kirsi Parnilan Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti ja sähköisistä palveluista Palkanlaskennan ja Työsuhdeasiat. Katin oma suosikkituote on KauppakamariTieto-paketti, koska sen sähköiset palvelut palkka- ja taloushallintoon, ulkomaankauppaan ja markkinointiin liittyen muodostavat laajan tietolähteen kootusti yhdessä paikassa.

Katin työpäivän muodostavat asiakaspalvelu myymälässä, muu kustannustoiminnan asiakaspalvelu ja tuote-esitteiden suunnittelu. Hän pohtii miten myymälää ja sen toimintaa saisi parannettua entisestäänkin. Hänen työhönsä kuuluvat myös tuote-esittelyt ja tuotteiden ja palveluiden myynti erilaisissa tapahtumissa ja koulutustilaisuuksissa. Katin mielestä hänen työpäiviensä parasta antia ovat vaihtelevat tilanteet ja erilaisten ihmisten tapaaminen. Hänellä on yhteinen päämäärä asiakkaan kanssa: löytää ne tuotteet, jotka parhaiten auttavat asiakasta onnistumaan työssään.

Tervetuloa tutustumaan kauppakamarin myymälään!

Anu Miller
toimittaja, kauppakamari

Kesätiedote kirjatilaajille
Tunnetta, taitoa, kivijalkaa, verkkoa – aspasta on moneksi

Kesätiedote kirjatilaajille

Kauppakamarin palveluissa tapahtuu kesällä asiakkaisiin vaikuttavia muutoksia:

Entistä nopeampien toimitusaikojen takaamiseksi aloitamme kirjojen toimituksissa ja varastoinnissa yhteistyön Kirjavälityksen kanssa. Varaston muuton ja siihen liittyvien järjestelmämuutosten takia kirjatoimituksissamme tulee olemaan viivettä kesäkuun jälkimmäisellä puoliskolla ennen kuin uusi kumppanimme saa asiat täyteen vauhtiin heinäkuun alussa.

Kauppakamarin myymälä (Kalevankatu 12, Helsinki) palvelee kiireisiä asiakkaita koko ajan normaalisti. Lisäksi kirjoja voi hankkia jälleenmyyjien, kuten Akateemisen kirjakaupan ja Booky.fin, kautta ilman katkoksia.

Uudistamme myös lähiaikoina verkkokauppamme osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi. Tiedotamme siitä tarkemmin erikseen.

_OGO4279

Lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme alkuvuodesta 2014. Olemme otettuja saamastamme palautteesta, kuten siitä, että 99,44 % asiakaskyselyyn vastanneista päätyi suosittelemaan kirjojamme! Jatkossa aiomme palvella asiakkaitamme vielä nykyistäkin kiinnostavammilla kirjoilla, nopeammilla toimituksilla ja paremmalla verkkokaupalla.

Aurinkoista kesää toivottaen,

Antti-Pekka Hulkko
Kustannusjohtaja, Kauppakamari

Ps. Tässä jo pientä esimakua syksyn liikuttavimmasta bisneskirjasta.

Kuuma vinkki asiantuntijoille

Tää on kova juttu! Kurkkaa Katleenan sänkyyn ja nosta henkilöbrändiäsi.

 

Eikä tässä vielä (läheskään) kaikki. Katleena Kortesuon painotuoreesta teoksesta Sano se someksi 1– ammattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan löydät lisävinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen työssäsi.

Parhaita paloja tarjoillaan videoklippeinä pitkin viikkoa. Tulossa ennakkolupausten mukaisesti someterveisiä sängystä ja vessasta.

– Piia Similä, kustannustoimittaja / Kauppakamari

ps. Saattaa mennä vähän OT, mutta ekstraneuvo pöydän alta. Kiinni jäin: huomasin olevani edelleen munapäänä Twitterissä. Älä tee niin kuin minä vaan niin kuin Katleena vinkkaa: vaihda kuvasi heti, muuten on turha haaveilla seuraajista. (Minulla seuraajia on sellaiset … nolla.)

Unohdettu ammatti

Jos lähetän käsikirjoituksen kustantajalle siihen päivämäärään mennessä, kuinka kauan teillä menee kirjan painamiseen ja julkaisemiseen?

Näin eräs kirjailija kysyi minulta pari viikkoa sitten unohtaen tyystin muun muassa kustannustoimittajan roolin. Kuinka moni muukaan tietää, mitä kustannustoimittaja tekee? Eikös kirjailija kirjoita tekstin ja kustantaja hoida julkaisemisen ja siinä se?

Todellisuudessa hyvä kustannustoimittaja on kirjailijalle kullanarvoinen apu ja Suomen suosituimmat kirjailijat ovat vaihtaneet kustantamoita toimittajien vuoksi.

Kustannustoimittaja on kirjailijan sparraaja ja luottohenkilö. Toimittaja sekä tukee että haastaa kirjailijaa, editoi tekstiä, toimii kirjailijan yhteyshenkilönä, laatii tärkeän takakansitekstin ja varmistaa kokonaisuudessaan hankkeen sujumisen aikataulussa.

Kustannustoimittajan unohtaminen on ymmärrettävää, koska kustannustoimittaja on onnistunut työssään juuri silloin, kun lukija ei tule edes ajatelleeksi häntä. Hyvässä kirjassa lukija voi keskittyä mukaansatempaavaan tekstiin, sujuvaan rakenteeseen ja virheettömään kieleen. Lukijan on mahdotonta tietää, montako tuntia toimittamistyötä ja kirjailijan sparrausta lopputulos on tällä kertaa vaatinut.

Kari Hotakaisen sanoin hyvä kustannustoimittaja on ”sellainen, joka näkee mihin kirjailija on pyrkinyt, vaikka tämä onkin sekava”.

 

Lisää kustantajan työstä voi lukea kustantaminen.fi -sivustolta. Viime viikon bloggauksessa kysyttiin, mihin Jari Tervo tarvitsee kustantajaa.

– Antti-Pekka Hulkko, kustannusjohtaja/Kauppakamari

Mihin Jari Tervo tarvitsee kustantajaa?

Mihin kustantajaa tarvitaan? Miksi en julkaisi kirjaani itse? Tätä monet kirjailijat nykypäivänä miettivät, ja ihan aiheestakin.

Kirjoittamisen jälkeen tekstin voi taittaa itse tai vaikkapa tallentaa tekstitiedoston suoraan pdf-muotoon ja lähettää kirjapainoon. Näppärä kirjoittaja tekee myös itse kirjalle kannen tai pyytää tuttuaan tekemään. Sitten vaan odottamaan kirjalavojen saapumista painosta omaan autotalliin, joka toimii ilmaisena varastona ja lähetyskeskuksena (pelkän sähkökirjan tekijä voi jättää tämänkin välistä). Markkinoinnin voi hoitaa itse perustamalla verkkosivun ja pitämällä kirjasta ääntä sosiaalisessa mediassa. 

Helppoa? Parhaimmillaan kyllä. Entä johtaako parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen (hienoon kirjaan) ja hyviin myyntilukuihin? Todella harvoin. Kirjan itse julkaisevalla kirjoittajalla ei ole nimittäin käytössään kustannustoimittajaa sparraajana ja kielenhuoltajana, ei tyylikkäästä ulkoasusta huolehtivia taittajaa ja graafikkoa, ei sujuvaa logistiikkaa, eikä etenkään kustantajan markkinointikoneistoa, asiakasrekistereitä tai suhteita jälleenmyyjiin.

Juuri avattu kustantaminen.fi -sivusto esittelee kiinnostavasti kustantamista. Katso videolta vaikkapa Jörn Donnerin, Jari Tervon, Kjell Westön ja kumppaneiden ajatukset kustantajan roolista:

 

– Antti-Pekka Hulkko, kustannusjohtaja/Kauppakamari