10 + 1 digimarkkinoinnin trendiä vuonna 2019

Moni digimarkkinointiin liittyvä trendi on kurkkinut jo pinnan alta, mutta puhkeaa kukoistukseensa vasta tänä vuonna. Nostan esille muutamia suuntauksia, jotka nyt näyttäytyvät: osa selkeinä, osa vielä verhon takaa. Varaudu siis tulevaan!

1. Some muuttuu, Facebookin käyttö vähenee ja Instagram kasvattaa suosiotaan

Sosiaalinen media on edelleenkin valtavirtaa vuonna 2019, mutta eri somekanavien painoarvo tulee kuitenkin muuttumaan. Facebookin voimakas kasvu on jo taittunut maailmanlaajuisesti. Siitä huolimatta ryhmien merkitys ja ”dark social”, eli yksityisesti jaetut viestit, tulevat painottumaan Facebookissa entistä enemmän.

Facebook kehittää jatkossa alustaansa uutisten jakokanavaksi ja verkkokauppamaiseksi maksuominaisuuksineen. Samalla mainostaminen Facebookissa kallistuu ja tavoittaa somekohujen seurauksena aikaisempaa vähemmän kuluttajia. Kuluttajat kokevat erityisesti, että mainokset katkaisevat heidän someselaamisensa.

Instagramin suosio kasvaa kovaa kyytiä, ja suuntaus oli nähtävissä jo USA:ssa viime syksynä. Instagramissa näkyy usein ulkomaisten brändien mainoksia, ja toivoa sopii, että myös suomalaiset yritykset ottavat tämän mahdollisuuden käyttöönsä. Tarinat nousevat vahvasti esille, ja se mainostajan kannattaa myös hyödyntää.

2. Sisältöpolkujen luominen digiin ja someen

Asiakkaan ostopolun ymmärtäminen ja sisällön luominen sen eri vaiheisiin kasvattaa arvoaan. Vuonna ei enää 2019 tuupata myyntiviestiä megafonilla asiakkaan korvaan, vaan kuunnellaan hienovaraisesti, mitä sisältöä ja missä kanavassa sitä kannattaa asiakkaalle tarjota.

Jos potentiaalinen asiakas käyttää aikaansa Facebookissa ja Instagramissa, silloin koko markkinointibudjettia ei kannatta kaataa pelkkään Googlen hakusanamainontaan.

3. Vaatimus ymmärtää asiakkaan tarpeita kasvaa

Jo Bill Gates totesi, että ”asiakas on kuningas”, ja sen mukaisesti asiakkaalle tarjottava sisältö on kuningatar. Tutki, millä hakusanoilla kuluttajat hakevat vastausta tiedon tarpeisiinsa. Fiilistele ja mieti empaattisesti, mitkä voisivat olla potentiaalisten asiakkaittesi unelmia, mitä he haluavat ja mitä pelkäävät. Ja etenkin, miksi he eivät valitsisi sinua.

Tee potentiaalisimmista asiakkaista asiakaskuvaus. Käytä siihen palvelumuotoilun työvälineitä, joita löydät esimerkiksi täältä. Palvelumuotoilun on tutkittu lisäävän yrityksen arvoa kaksinkertaisesti.

4. Monikanavaisuus laajenee

Somekanavien käytön laajetessa paineet markkinointia kohtaan kasvavat, sillä myyntisuppilosta, missä asiakas pitäisi tavoittaa, tulee entistä avarampi. Ensi alkuun työpainetta helpottavat näppärät jakamistyökalut, kuten Buffer tai Hootsuite, mutta usein aitoon monikanavaisuuden tavoittamiseen tarvitaan markkinoinnin automaatiota. Sitä varten pitää rakentaa asiakkaiden ostopolut ja segmentoinnit kuntoon, koska ilman niitä investointi markkinoinnin automaatioon on turhaa.

5. Myynnin ja markkinoinnin siilot madaltuvat

Myyntisuppilon laajetessa yrityksillä ei ole enää varaa kuljettaa myyntiä ja markkinointia omissa siiloissaan. Aito yhteistyö alkaa asiakaspolkujen analysoimisesta ja asiakkaan ympärille keskittymisestä.

6. Markkinointi pääsee mukaan innovoimaan ja strategiaan

Markkinoinnin merkitys yrityksissä kasvaa pelkästä mainonnasta laajempiin kokonaisuuksiin. Mitä enemmän yritysten välinen ekosysteemi ja liiketoiminta disruptoituvat, sitä paremmin yrityksissä ymmärretään markkinoinnin merkitys muunakin kuin tukitoimintona. Samalla ajatellaan sen olevan strategisesti keskeinen asiakkuuksien vaalija, asiakaskokemuksen ymmärtäjä ja ostopolkujen rakentaja.

7. Nettisivujen myynnillisyyden merkitys kasvaa

Kun somekohut seuraavat toisiaan ja tietojen omistajuus on epävarmaa, yritysten kannattaa ehdottomasti satsata omien nettisivujen myynnillisyyteen. Pelkän somekanavan varaan ei omaa tunnettuuttaan kannata rakentaa, vaan some on kuin ensimmäinen pyydys, josta asiakkaat ohjataan omille kampanjasivuilleen.

Yrityksen nettisivut pitää rakentaa myyntiä varten, ei vain informoimaan palveluista yrityksen näkökulmasta. Asiakastietokantaa kannattaa kerätä itse ja ottaa käyttöön automatisoitua sähköpostimarkkinointia.

8. Maksujärjestelmät kehittyvät asiakasystävällisimmiksi

Maksaminen on usein suomalaisten nettisivujen ja verkkokauppojen murheenkryyni. Keskimäärin 70 prosenttia asiakkaista poistuu verkkokaupasta ostoskorivaiheessa. Jos maksaminen on hankalaa ja siinä tulee vastaan ongelmia tai se vaikuttaa epäluotettavalta, kauppoja ei synny. Yrityksen on hyvä miettiä, miten paljon sen on varaa menettää asiakkaita maksuvaiheessa vai pitäisikö investoida luotettavaan maksujärjestelmään.

9. Hakukoneoptimointia ryhdytään tekemään oikeasti

Kivoja ja nokkelia sanoja on mukavaa kirjoitella nettisivuille, mutta osuuko sanataidekikkailu helposti omaan nilkkaan. Hakeeko potentiaalinen asiakas juuri teidän määrittelemillänne sanoilla sisältöjä vai ei? Viimeistään nyt yritysten kannattaa säätää nettisivunsa hakusanaoptimoinnilla löydettäviksi, jos ne eivät halua päätyä Googlen viimeiselle hakusivulle. Lisää ohjeita halukoneoptimointiin löydät esimerkiksi kirjastani Menesty digimarkkinoinnilla.

10. Videot, videot ja videot

Videot korostuvat valtavasti vuonna 2019. Vuorovaikutus ja interaktiivisuus lisääntyvät. Yritykset ottavat käyttöön erilaisia opastusvideoita, joissa kerrotaan kuluttajille tuotteiden ja palveluiden käytöstä.

Videot otetaan mukaan osaksi ostotunnelia. Videoissa yleistyvät call-to-action-toimintanapit, jotka ohjaavat suoraan verkkokauppaan. Lisäksi 360-asteen videot tuovat läsnäolon kokemusta. Mitä kaikkea muuta uusi vuosi 2019 tuokaan videoiden saralla tullessaan?

+1. Ollaan avoimia uudelle

Tuopa vuosi 2019 tulleessaan mitä tahansa, varmaa on ainoastaan muutos Singularity Universityn mukaan. Tärkeintä on olla avoimena uudelle, onpa se sitten asiakkaan vaaleanpunainen unelma, työntekijän kriittinen havainto tai kilpailijalta hoksattu trendi.

Uutta vuotta käynnisteltäessä nopea neuvo muuttuvaan markkinaan on: tarkkaile avoimesti yhteistyökumppaneita, asiakkaita, kilpailijoita ja luo uusia mahdollisuuksia haastamalla olemassa olevia kuvioita. Allokoi budjettia myös uudelle ja anna sille tilaa kasvaa.

Teksti: Minna Komulainen


Minna Komulainen

Tekniikan tohtori, KTM Minna Komulainen on tutkinut digitalisaation mahdollisuuksia suomalaisissa pk-yrityksissä. Komulainen työskentelee digimarkkinoinnin ja -liiketoiminnan kehittämisen parissa mediamaailmassa ja mainostoimiston markkinointipäällikkönä. Hänellä on myös pitkä kokemus työskentelystä toiminnanjohtajana ja innovaatioiden kaupallistamiskonsulttina yritysneuvontajärjestössä. Komulaisen Menesty digimarkkinoinnilla -teos julkaistiin marraskuussa 2018.

Suomen Ekonomien bisneskirjapalkinnon voittaja ratkeaa pian – kuuntele finalistien haastattelut


Kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan 7.2.2019.
Kauppakamarin julkaisemista kirjoista mukana finaalissa on kaksi teosta:

Leenamaija Otalan
Ketterä oppiminen ja
Perttu Ahvenaisen, Janne Gyllingin & Sani Leinon
Viiden tähden asiakaskokemus.

Suomen Ekonomit haastatteli kirjoittajia podcastiinsa, joka on kuunneltavissa SoundCloudissa.

Ketterä oppiminen muuttaa myös johtamista. Kuuntele Leenamaija Otalan mietteitä osaamisen kehittämisen tärkeydestä työelämässä. Millaisia asioita organisaatioissa tulisi ottaa huomioon, jotta toimintatavat ja kulttuuri tukisivat työntekijöiden oppimista?


Asiakaskokemus tulevaisuuden kilpailuetuna.
”Näytön paikka on joka päivä. Jokainen kohtaaminen voi olla ensimmäinen ja viimeinen.” Perttu Ahvenainen, Janne Gylling & Sani Leino kertovat, miksi asiakaskokemuksen laatu on tärkeä teema.

Vuoden Coach 2018 Maarit Tiililä auttaa muita löytämään itsestään parhaan potentiaalin

– Kyllä tunnustus omasta työstä tuntuu hyvältä, kun sen saa omilta kollegoiltaan, sanoo oman ammattikuntansa arvostuksesta liikuttunut Vuoden Coach 2018 Maarit Tiililä, jolle Suomen coaching -yhdistys ja ICF Finland myönsivät lokakuun lopussa arvostetun palkinnon.

Tiililä on pitkän linjan johtamisen kehittäjä, ja hän on toiminut yli kymmenen vuotta yrittäjänä. Hän tekee monipuolisesti erilaisia valmentamiseen liittyviä töitä, kouluttaa ja konsultoi johtajia ja johtoryhmiä. Lisäksi Kauppakamari on julkaissut kaksi hänen aikaisemmin ilmestynyttä teostaan.

Tiililä sanoo päätyneensä coachiksi, koska hänellä on intohimo kehittää johtajuutta.

– Meillä kaikilla on voimavarat omien tavoitteidemme saavuttamiseen, mutta ne voivat olla piilossa itseltämme. Haluan coachina tarjota apuani, jotta asiakas löytäisi itsestään tuon potentiaalin ja ottaisi sen käyttöönsä, hän tiivistää näkemystään omasta kutsumuksestaan.


Tiililä sanoo päätyneensä coachiksi, koska hänellä on intohimo kehittää johtajuutta.

Coachaus, fasilitointi ja mentorointi – mitä yhteistä ja mitä eroja on eri ohjausmenetelmillä?

Moni varmasti miettii, mitä eroa ja mitä yhtäläisyyksiä erilaisilla valmennusmenetelmillä on, kun vertaa esimerkiksi coachausta, mentorointia ja fasilitointia toisiinsa.

– Eri menetelmiä yhdistää se, että niiden tarkoituksena on auttaa asiakasta löytämään ratkaisut.

Menetelmien väliset erot puolestaan löytyvät määritelmistä, mutta käytännössä ne ovat Tiililän mukaan häviävän pieniä.

– Coach ei jaa omaa kokemustaan vaan keskittyy toiseen osapuoleen, tämän ominaisuuksiin ja potentiaalin kehittämiseen. Mentori puolestaan tuo omaa kokemustaan enemmän esille. Tiimicoachaus on lähellä fasilitointia, koska siinä ohjaaja ei ota substanssiin kantaa vaan hän ohjaa ihmisten ja ryhmän ajatteluprosessia, Tiililä kuvailee yleisesti menetelmien välisiä eroja.

Itselle sopivaa valmennussuhdetta pohtiessa olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä kukin eniten tarvitsee ja mikä menetelmä sopii parhaiten kyseiseen elämäntilanteeseen. Jotta asiakas olisi riittävän kypsä käymään läpi koko coaching-prosessin, hänellä pitää olla valmius tutkia omaa toimintaansa ja olla avoin itselleen sekä halu heittäytyä mukaan.

– Asiakkaalla ei tarvitse olla jotakin ongelmaa, joka pitäisi ratkaista, vaan hän voi olla henkilö, joka tulee uuteen työtehtävään ja haluaa vauhtia uuteen toimeen. Usein ollaankin tilanteessa, jossa halutaan tulla hyvästä paremmaksi.

Toimiva vuorovaikutus ja luottamus ovat tärkeimmät asiat coachaussuhteessa

Oleellista coachaussuhteessa on Tiililän mukaan se, että auttaja ja autettava molemmat tietävät, mistä tilanteessa on kysymys ja ovat ikään kuin ”samalla areenalla”. Menetelmä ei ole olennaisin asia, vaan se, että keskinäinen suhde ja vuorovaikutus toimivat.

– Kun konsultoin, teen sen coachaavalla otteella, koska uskon sen tehoon. Kun ihminen itse oivaltaa ja saa toimia vahvuuksillaan, hän saa toteutettua itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Se on tapani olla ihmisten kanssa, ja varmasti luontainen taipumukseni vie minua siihen, hän kuvailee omaa työotettaan.

Sertifioidut coachit koulutetaan tuntemaan oman toimintansa rajat. Coachin on kyettävä näkemään, että asiakkaalla on riittävät voimavarat tavoitteelliseen työskentelyyn.

– Coaching ei ole oikea menetelmä uupuneen ihmisen kanssa eikä myöskään silloin, jos asiakkaan ammattitaidossa ja perusosaamisessa on puutteita. Jälkimmäisessä pitää miettiä, olisiko hyvä ajatus hakea esimerkiksi lisää peruskoulutusta. Jos tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan, voidaan myös pohtia, olisiko esimerkiksi mentorointi toimivampi ratkaisu, hän analysoi.

Tärkeimpänä oppinaan hän pitää kykyä olla läsnä ja näkökulman vaihtamisen taitoa. On tärkeää miettiä asioita eri näkökulmista, ennen kuin ryntää omaan johtopäätökseen ja tulkintaansa.

– Jokaisella coachilla pitää olla kyky ymmärtää, mihin ja kenelle coachaus sopii ja mihin ei. Lisäksi luottamuksen on oltava ehdottoman varmaa: coach ei voi kertoa keskustelujen sisällöstä esimerkiksi asiakkaan työnantajalle. Siksi kaikkien osapuolten on syytä tiedostaa, mihin ollaan yhdessä lupauduttu.

 Coachaus valmennusmuotona kehittyy jatkuvasti

Tiililä arvelee, että coachauksen tarina ohjausmuotona tulee kehittymään, koska jo nyt on havaittavissa selviä merkkejä uudenlaisesta jatkumosta.

– Suomessa coachaus on tullut osaksi isompia johtamisvalmennuksia ja jopa näiden tilalle. Välipäivinä oppimista tehostetaan oman coachin kanssa, jotta uutta tietoa olisi helpompi oivaltaa, reflektoida ja soveltaa arkeen. Coachaavaa otetta opetetaan myös taitona johtajille, jotta he voivat valmentaa henkilöstöään.

Lisäksi Tiililä arvelee digitalisaation tuovan lisää monipuolisuutta coachaukseen. Erilaiset virtuaaliset kohtaamiset, verkkovalmennukset ja WhatsApp-ryhmät tehostavat coachaussuhteen etenemistä. Digitaalisuus myös mahdollistaa coachauksen kustannustehokkaan hyödyntämisen myös muiden kuin johtajien ja esimiesten valmennusmenetelmänä, Tiililä lisää loppuun.



Tiililällä on pitkä ura johtajana muun muassa InstrumentariumissaGE HealthcaressaAltiassa ja Moventasissa. Vuodesta 2008 hän on toiminut yrittäjänä ja 2015 alkaen Hallituspartnerit Helsinki ry:n hallituksessa. Ekonomi­tutkinnon (KTM) lisäksi Tiililä auskul­toinut opettajaksi. Hän on International Coach Federationin (ICF) sertifioima Professional Certified Coach (PCC).

Tiililä on toiminut mm.

  • coaching-kouluttajana Business Coaching Centerissä ja Business Coaching Institutessa vuosina 2008-2015
  • ryhmäcoachina Suomen Ekonomien EkonomiEsimies –ohjelmassa vuosina 2012-2015
  • vierailevana kouluttajana eri ohjelmissa mm. Haaga-Heliassa, Metropoliassa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa, AVA-Instituutissa ja Amiedussa.
  • ICF Finlandin hallituksessa 2009-2010.

Hän on julkaissut kauppakamarin kustantamana kirjat Johtaja, uusi tehtävä, 100 päivää – Tilanne haltuun ja Innosta onnistumaan – yhdessä! (jälkimmäinen saatavilla enää e-kirjana ja Ammattikirjastosta).

Tutustu Tiililään »

Rohkeus johtaa -blogi »


Teksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari

Neljäs luukku – neljäs adventti: Oppiva organisaatio tuo kilpailuedun

Kun työpaikka on myös oppimispaikka, voidaan organisaatiosta puhua oppivana organisaationa tai jopa ketterästi oppivana organisaationa. Tämän päivän kilpailukykyä voidaan rakentaa kehittämällä omasta organisaatiosta tai työpaikasta ketterästi oppiva organisaatio. Sitä voidaan kuvata seuraavasti:

Ketterästi oppiva organisaatio

Oppiva organisaatio

  • Kaikki voivat oppia ketterästi työssä. Ketterät oppijat ovat oppivan organisaation ydin. Ihmisille on tarjolla tietoa ja valmennusta ketterän oppimisen taidoista, esimerkiksi ajattelun ja ongelmanratkaisun taidoista.
  • Kaikki ovat tietoisia yhteisestä päämäärästä/tavoitteesta sekä siitä, miten ne saavutetaan (huomion suuntaaminen). Tavoitteista käydään jatkuvaa keskustelua.
  • Ihmiset työskentelevät tiimeissä, jotka voivat olla monialaisia, itseohjautuvia tai perinteisiä. Jokainen voi olla jäsenenä useammassa tiimissä.
  • Paljon vuorovaikutusta. Toimintatavat ja rakenteet edistävät vuorovaikutusta.
  • Tekemistä ja oppimista ohjaa osaamisstrategia. Siihen kuuluu myös järjestelmä, jolla jokaisen osaaminen löydetään tarvittaessa ja saadaan käyttöön. Samoin siihen kuuluvat osaamiskumppanit ja verkostot, jotka vahvistavat ja täydentävät omaa osaamistamme.
  • Yhteiset toimintatavat ohjaavat vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen. Toimintatapoihin liittyy monia yhteistä ajattelua, kokeilua, ongelmanratkaisua, ideointia ja palautteen analysointia tukevia työkaluja.
  • Rakenteet mahdollistavat ja tukevat oppimisen sisältäviä toimintatapoja ja erilaisten (myös itseohjautuvien) tiimien toimintaa.
  • Tietotekniikka on keskeisessä roolissa. Se auttaa osaamisen ja osaajien hallinnassa ja osaamisen jakamisessa, tuottaa toiminnasta tietoa toiminnan analysointiin ja kehittämiseen sekä oppimiseen. Jokaisella on riittävät älykkäät tietotekniset työvälineet työskentelyn ja oppimisen apuna.
  • Yrityskulttuuri korostaa oppimista, kokeilua, osaamisen jatkuvaa kehittämistä, jakamista ja hyödyntämistä, luovuutta, oivaltamista sekä vuorovaikutusta.
  • Esimies on valmentaja, joka auttaa ihmisiä itsensä johtamisessa. Esimiestyö on palvelua, jonka tarpeen asiantuntija määrittää itse. Yhdessä sovitut pelisäännöt ovat osa esimiestyötä.
  • Johto näyttää suuntaa, tuottaa tarvittavia rakenteita, valvoo kokonaisuutta ja kehittää organisaatiota jatkuvasti ketterämmin oppivaksi, jatkuvasti uudistuvaksi ja kestävästi menestyväksi.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina kirjailija Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Kolmas luukku/kolmas adventti: Oppiminen on siirtynyt koulusta työpaikalle

Ketterää oppimista voidaan tukea

Työpaikoista on tullut myös oppimispaikkoja. Työpaikkojen menestys riippuu siitä, miten hyvin työpaikalla tuetaan ihmisten oppimista yksin ja yhdessä. Oppiminen on myös voitava muuntaa entistä paremmaksi tai uudeksi liiketoiminnaksi. Tarvitaan sellaisia toimintatapoja, joissa yhdessä opitaan samalla, kun tehdään tai kehitetään työtä. Tarvitaan myös rakenteita, jotka mahdollistavat tällaisia toimintatapoja ja tukevat niitä. Rakenteisiin kuuluu tietysti organisaation rakenne, jonka pitää tukea sitä, että ihmiset itse voivat hakea tietoa ja kehittyä työssään. Toki myös fyysinen työympäristö vaikuttaa siihen, miten helposti ihmiset hakeutuvat vuorovaikutukseen keskenään. Keskeisiä rakenteita ovat tietotekniikkainfrastruktuuri ja digitaaliset työvälineet sekä yrityksen kulttuuri. Tietotekniikalla voidaan tuottaa myös sisäisiä palveluja, jotka auttavat ketterässä oppimisessa, esimerkiksi tarvittavien osaajien löytymisessä tai oman osaamisen kuvaamisessa. Jos ihmisten halutaan toimivan omaehtoisesti ja ottavan vastuun osaamisestaan eli toimivan itseohjautuvasti, tarvitaan yleensä yhdessä sovittuja pelisääntöjä, jotta kaikki osaavat toimia yhteisellä tavalla. Hyvä oppimispaikka tarjoaa ihmisille jatkuvasti tietoa oppimisesta, aivojen ja mielen toiminnasta, ajattelun taidoista ja tämän päivän työkyvyn perustasta: älyllisen kunnon ylläpidosta.

Rutiinimaiset esimiestehtävät voidaan sisällyttää rakenteisiin ja niitä voidaan hankkia monella tavalla, miten ja milloin asiantuntijat niitä kokevat tarvitsevansa. Mutta itseohjautuvatkin asiantuntijat tarvitsevat tukea ja ohjausta, moni johtaja ja esimies on entistä enemmän valmentaja, jonka tehtävä on auttaa ihmisiä oppimaan ja saavuttamaan tavoitteitaan.

Perusosaamisen pitää olla kunnossa

Monissa yrityksissä on luovuttu strategiasta, koska se jäykistää toimintaa. Monilla on kuitenkin osaamisstrategia. On valittu, mihin perusosaamisiin toiminta perustuu. Jos valmistaa vaikka autonrenkaita, pitää tietää paljon raaka-aineista ja automaatiosta. Näitä tietoja ei esimerkiksi lakitoimistossa työskentelevä tarvitse. Jokaisessa organisaatiossa on tietyt perusosaamiset, joihin toiminta perustuu. Niissä on oltava hyvä. On osattava itse ja on valittava hyviä kumppaneita, jotka vahvistavat ja täydentävät organisaation omaa osaamista. Jokainen ketterä oppija tarvitsee myös vankan ja ajantasaisen perusosaamisen omalta alaltaan. Se auttaa arvioimaan, miten oma ala voisi kehittyä tulevaisuudessa ja mitä osaamista alalla voidaan tarvita. Osaamisen johtamiseen kuuluu myös jatkuva keskustelu organisaation toiminnan tulevista haasteista. Näin jokaisen mieleen piirtyy kuva tulevista osaamistarpeista, mikä ohjaa myös ketterää oppimista.

Johtajuutta tarvitaan yhä enemmän. Jatkuva keskustelu tulevista haasteista ja tavoitteista vaatii sitä, että joku tekee keskustelusta johtopäätöksiä, valitsee tavoitteille mittareita ja osoittaa yhteiselle toiminnalle suuntaa. Jonkun on päätettävä, että halutaan kehittää työpaikasta myös oppimispaikka. Jonkun on näytettävä mallia, miten ihmisten halutaan toimivan. Tavoiteltu kulttuuri ei synny puheista, vaan toimintatavoista. Myös itseohjautuvuuteen kannustaminen on johtamiskysymys. Jokaisen pitäisi oppia johtamaan itseään ja sisäistää sellainen johtajuus, jota työpaikalla tarvitaan.

Ensi kerralla kerron, miten kehitän omasta organisaatiostani ketterästi oppivan organisaation.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina kirjailija Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Toinen luukku – toinen adventti: Miten sitten opitaan ketterästi?

Hyödynnetään kokemusta ja intuitiota

Ketterä oppiminen on työssä oppimista. Se on vähitellen tai pyrähdyksittäin oppimista, jolloin oppimisen suuntaa voidaan muuttaa kunkin pyrähdyksen jälkeen. Oppimista suunnataan uudelleen edellisen pyrähdyksen palautteen mukaan. Nykyinen tiedon hallinta ja analytiikka voi tuottaa tätä palautetta, vaikka reaaliaikaisesti, jolloin jatkuvasti voidaan arvioida, mihin tiedon hankintaa ja oppimista pitää suunnata.

Ketterä oppiminen hyödyntää ihmisten kokemusta ja intuitiota. Mitä kaoottisempi toimintaympäristö on ja mitä enemmän siellä on työhön vaikuttavia muuttujia, sitä enemmän tarvitaan intuitiota valitsemaan tarvittavaa tietoa, koska ihmisen ymmärrys ei riitä eikä pysy perässä. Oivaltaminen voi tapahtua kokemuksen ja intuition seurauksena. Oivaltaminen on tehokas tapa oppia ketterästi.

Yhdessä ajattelu on tärkeää

Ongelmien ratkaisu, tiedon kerääminen eri lähteistä tiettyyn ongelmaan ja ratkaisun pallottelu yhdessä toisten kanssa on tuloksekasta ketterää oppimista. Kokeilut ja niiden jatkuva arviointi, hypoteesien asettaminen ja niiden testaaminen opettavat ketterästi. Tärkeää on vuorovaikutus toisten kanssa ja yhdessä ajattelu. Yhdessä ajattelu mahdollistaa jokaisen kokemuksen ja osaamisen hyödyntämisen yhteisen asian oppimisessa. Yhdessä ajatteluun ja ongelmien ratkaisuun on monia työkaluja, joita voidaan yhdessä hyödyntää ja auttaa kaikkia mukana olijoita oppimaan ketterästi. Jos organisaatiolla on yhteisiä ajattelun työkaluja samaan tapaan kuin sillä on esimerkiksi yhteneväiset tietotekniset työkalut, voidaan oppia tehokkaasti yhdessä, vaikka oltaisiin monessa eri tiimissä.

Ammatilliset verkostot avuksi

Teknologia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia tukea ketterää oppimista. Tärkein tiedonhankintaväline on YouTube, joka vastaa ihmisten tarpeeseen oppia lyhyesti, nopeasti ja visuaalisesti. Ammatilliset verkostot kuten Twitterin, LinkedIn´n ja Facebookin ryhmät sekä aihekohtaiset online-ryhmät kuten WhatsAppin ja Slackin rajatut ryhmät tarjoavat omaa kokemusta laajemmat kokemusverkostot. Internetin webinaarit, TED-talkit ja MOOC-kurssit ovat erinomaisia tiedonhankintatapoja. Teknologia mahdollistaa vielä henkilökohtaistamisen. Verkkokurssien algoritmi tunnistaa, missä oppijalla on heikkouksia ja ohjaa sopivalle oppimisen tielle tai hyödyntää oppijan kiinnostusta hankalienkin asioiden oppimisessa.

Ensi kerralla kerron, kuinka työpaikalla voidaan tukea ketterää oppimista.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina kirjailija Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Ensimmäinen luukku – ensimmäinen adventti: Kun työ muuttuu, muuttuu myös oppiminen

Ketterät oppijat menestyvät

Ihmiset ovat yhä useammin työssään tilanteessa, johon ei löydy ratkaisua ohjeista tai aiemmista opeista. On ratkaistava ennen ratkaisemattomia ongelmia. Töitä tehdään asiakkaan luona ja asiakkaan kanssa, jolloin pitää nopeasti oppia ja omaksua asiakkaan edustaman toimialan riippuvuudet ja pelisäännöt puhumattakaan asiakasyrityksen toimintatavoista. Toimintaympäristön nopea muuttuminen luo jatkuvasti uusia oppimistarpeita. Tulevaisuus muuttuu jatkuvasti ja viime viikolla opittu voi olla armottoman vanhaa tai epäsopivaa huomenna. Oppiminen tapahtuu siksi pienissä erissä, jolloin suuntaa voidaan muuttaa tavoitteen muuttuessa. Työstä on tullut yhä enemmän oppimista ja oppimisesta osa työtä. Se, joka kykenee oppimaan nopeimmin, ketterimmin, on menestyjä.

Oppiminen on tärkeämpää kuin tehokkuus

Toinen iso oppimistarpeeseen liittyvä muutos on tilapäisten ja freelancer-työntekijöiden määrän kasvu. Nk. gig-työntekijöitä palkataan yhä enemmän hoitamaan joku tietty tehtävä, osallistumaan tiettyyn projektiin, tuomaan joku sillä hetkellä tarvittava erityisosaaminen tai jopa vetämään hanke. Näiden tilapäisten tai tietyn aikaa työsuhteessa olevien henkilöiden on opittava todella nopeasti kunkin työpaikan kulttuuri, toimintatavat ja alan liiketoiminnan riippuvuudet. Heidän kykynsä oppia ketterästi ratkaisee sekä heidän että sen hetkisen työpaikan menestyksen.

Ihmisten oppiminen on tärkeämpää kuin ihmisten tehokkuus. Samoin organisaatioiden oppiminen on tärkeämpää kuin organisaatioiden tehokkuus. Kilpailukyky perustuu yhä enemmän ihmisten kykyyn hankkia ja omaksua nopeasti kunkin tilanteen vaatimat tiedot ja soveltaa niitä sen hetkiseen tekemiseen, löytää tiedon avulla uusia ratkaisuja aivan uusiin ongelmiin ja jopa oivaltaa uusia ongelmia. Tämä on ketterää oppimista. Kilpailukyky perustuu siis ketterään oppimiseen.

Ensi kerralla kerron, miten opitaan ketterästi.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Leenamaija Otala: Miten ketterä oppiminen helpottaa elämäämme?

Adventti on hyvä aika rauhoittua pohtimaan, miten voimme paremmin hallita omaa työtämme. Kun tammikuussa palaamme joulun vietosta, voisimmeko aloittaa uuden vuoden rauhallisin mielin?

Lähes jokainen kokee epävarmuutta sekä omasta että organisaationsa puolesta, koska muutokset heilauttavat tilanteita jatkuvasti. Ketterä oppiminen on tapa hallita muutosta ja vastata mahdollisimman nopeasti uusiin haasteisiin.

Vielä 1980-luvun lopulla ajateltiin, että kun kerran hankkii ammatin ja jonkun tutkinnon, niin sitten on työpaikka taattu eläkeikään asti. Ehkä matkan varrella oli joitain työnantajan järjestämiä kursseja, jotka monilla aloilla koettiin lähinnä työnantajan kustantamiksi lomiksi. Sai olla poissa työpaikalta ja siitä vielä maksettiin päiväraha.

Ajat ovat muuttuneet.  Nykyisin olemme usein tilanteessa, jossa tehdään mitä ehditään ja jokainen hoitaa osaamistaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Samalla on syntynyt uusi osaamisen kehittämisen kulttuuri, opitaan sitä mukaan, kun uutta tietoa ja osaamista tarvitaan, useimmiten kysymällä työkavereilta ja opettelemalla työkavereiden kanssa yhdessä. Samalla jokaisen oma vastuu oppimisessa korostuu.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Minna Komulainen: Luovalla digimarkkinoinnilla pääsee asiakkaan iholle

Menesty digimarkkinoinnilla– Tämä on juuri sellainen kirja, jota olisin itsekin kaivannut jokunen vuosi sitten työni hyödyksi, sanoo tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri Minna Komulainen, jolta julkaistaan pian uusi teos Menesty digimarkkinoinnilla.

Komulainen uskoo, että sen sijaan, että jäädään surkuttelemaan digitalisaation haasteita ja tehdään asiasta liian vaikeaa ja korkealentoista, yrityksissä olisi hyvä miettiä, mikä voisi auttaa parhaiten sen hyödyntämistä. Niinpä hän päätyi kirjoittamaan tutkimusten ja käytännön oppien avulla opaskirjan.

– Uuden omaksumisessa kaikkein tärkeintä on se, että tieto on helposti saatavilla ja käyttöön otettavissa, hän tiivistää.

Aitoa tieteellistä tutkimusta kirjan taustalla

Komulainen sanoo jo aikaisemmassa johtamistyössään olleensa valtavan kiinnostunut uusista liiketoimintamalleista. Kun hän auttoi silloisessa työssään yrityksiä uusien tuotteiden kaupallistamisessa, hän mietti, miksi osa yrityksistä menestyy ja osa ei.

– Pohdin, miten auttaisin yrityksiä menestymään paremmin, hän kertoo taustoista.

Tutkimusten mukaan yrityksissä ei osata riittävästi hyödyntää digimarkkinoinnin keinoja.

On vaarallista käyttää aina vain yhtä ja samaa some-kanavaa

Komulainen kannustaa siis ihmisiä opettelemaan uutta osaamista ja sanoo, että nämä usein keskittyvät digimarkkinoinnissa vain heille lähimpään ja helpoimpaan kanavaan. Kuvitellaan, että postaus silloin tällöin Facebookiin ajaa asiansa, kun samaan aikaan somekanavista johdattelu kampanjasivuille ja kauppaan tai konversioon on jäänyt tekemättä.

Komulainen sanoo, että on vaarallista panostaa vain Facebookiin ja jättää muut kanavat hyödyntämättä. Siksi tarvitaan ennakkoluulotonta uuden opettelua.

– Jos hakukoneoptimointia ei ole tehty, ilmainen näkyvyys jää saamatta. Tällöin asiakas päätyy kilpailijan pussiin. Asiakaspolun hahmottaminen ja nettisivujen sekä somekanavien myynnillisyys jäävät ymmärtämättä isoissakin yrityksissä, hän listaa tyypillisimpiä ongelmia.

Komulainen korostaa, että liiketoiminta on pohjimmiltaan luottamuskauppaa. Valitettavan usein brändin yhteisöllisyys jää rakentamatta, tai asiakasempatia ei millään tavalla välity viesteistä.

Digimarkkinointia ja uusia kanavia on turha pelätä

Komulaisen mielestä ihmiset aivan turhaan pelkäävät digimarkkinoinnin olevan vaikeaa, pelottavaa ja vaarallista. Usein pelätään sen ”pimeitä muotoja”, ja sitä, että keskustelu ryöpsähtää väärille urille.

– Vuorovaikutus on kuitenkin nykypäivää, ja markkinoinnissa on tapahtunut iso muutos. Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi ja yritysten tulee vastata tähän tarpeeseen.

Muutoksesta huolimatta perusasiat jäävät: asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen, hänen auttamisensa ja asiakasempatia pysyvät. Pitää vain löytää tavat pitää niitä yllä.

Kirjallaan Komulainen haluaa rohkaista ihmisiä kokeilemaan ja sitä kautta huomaamaan, ettei digimarkkinointi niin vaikeaa ole. Hän pyrkii johdattamaa lukijaansa askel kerrallaan uusille poluille digimaailmassa.

– Lukija on kirjan äärellä turvallisissa käsissä suunnatessaan kohti digiviidakkoa, hän rauhoittaa.

Monien on varmasti vaikeinta hahmottaa, mitä kaikkia mahdollisuuksia olisi tarjolla, kun usein eri kanavien manuaalitkin ovat melkoisen vaivannäön, kuten selaamisen ja englanninkielisten ohjeiden, takana.

– Monikanavaisuudesta on ollut vaikeaa saada tietoa, miten sen kanssa toimitaan. Kirjani myös nostaa strategisen ajattelun keskiöön. Markkinointi on avainasemassa digitalisaation uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä, sillä se toimii asiakasrajapinnassa.

Komulainen muistuttaa, että digimarkkinointi tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös pienemmillekin yrityksille.

– Kun haastattelin kirjaan eri alan yrityksiä, kivijalassa toimiva apteekki kertoi, miten hänen yrityksensä saa mukavasti myyntiä Instagramin kautta. Lisäksi kuulin, miten teknoyritys tavoittaa uudet asiakkaansa pääosin LinkedInin kautta.

Menesty digimarkkinointi -kirjalla pääset asiakkaan pulssille

Komulainen sanoo, että kirjaa varten kerätyt kansainväliset opit ja kokemukset ovat laajentaneet myös hänen omaa ajatteluaan. Hän on vakuuttunut siitä, miten tärkeää asiakasempatian välittyminen kaiken teknohypen seassa on.

Komulainen sanoo, että lisäksi aiheessa häntä viehättää asiakkaan kohtaaminen ja unelmien tunnistaminen sekä näihin vastaaminen. Digimarkkinointi on hänen mielestään kuvan ja sanan yhteispeliä tempoltaan nopeasykkeistä, mutta ennen kaikkea luovaa toimintaa.

– Pitää vain osata tunnistaa asiakkaan pulssi, sillä digimarkkinoinnilla pääsee asiakkaan iholle.


Menesty digimarkkinoinnilla julkaistaan pe 30.11. Ilmoittaudu mukaan »

Teos on saatavilla KauppakamariKaupassa ja Ammattikirjastossa.

Minna Komulainen

Tekniikan tohtori, KTM Minna Komulainen on tutkinut digitalisaation mahdollisuuksia suomalaisissa pk-yrityksissä. Komulainen työskentelee digimarkkinoinnin ja -liiketoiminnan kehittämisen parissa mediamaailmassa ja mainostoimiston markkinointipäällikkönä. Hänellä on myös pitkä kokemus työskentelystä toiminnanjohtajana ja innovaatioiden kaupallistamiskonsulttina yritysneuvontajärjestössä.

Komulainen on myös aktiivinen tietokirjailija, kolumnisti ja bloggari. Hän on kirjoittanut useita julkaisuja muun muassa palvelumuotoilusta, strategisesta johtamisesta sekä paikka- ja maisemamarkkinoinnista. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja sanomalehteen ja omaa blogia (www.digitaalinenliiketoiminta.fi), joka käsittelee luovuutta ja yrittämistä. Linkit julkaisuihin löytyvät LinkedIn-palvelusta: Linkedin.com/in/minnakomulainen.


Taina ParviainenTeksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari

Tietokirjailijaksi sattuman kautta

Katleena Kortesuo

Suomen Tietokirjailijat Ry:n Tietokirjailijapalkinnon jako Kirjamessujen yhteydessä Messukeskuksessa 29.10.2018 – Kuva Emmi Kähkönen

– Kyllä se on puhdas vahinko, että minusta tuli tietokirjailija, sanoo Katleena Kortesuo, jolle on juuri myönnetty Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinto Kirjamessujen yhteydessä.

Palkinto tuntuu Kortesuon mielestä todella hienolta tunnustukselta omasta työstä, jota hän on tehnyt jo reilut parikymmentä vuotta. Mutta palataanpa siihen, miten kaikki aikoinaan alkoi.

Kortesuo alkoi opiskella Helsingin yliopistossa suomen kieltä vuonna 1995, ja kun ensimmäinen lukuvuosi päättyi, hän oli 21-vuotias ja tarvitsi kesätyöpaikan.

– Otin puhelinluettelon käteeni ja aloin soitella erilaisia mainos- ja viestintätoimistoja läpi. C-kirjaimen kohdalla lykästi, kun Pirjo Poutanen vastasi silloisen oman yrityksensä puhelimeen ja pyysi käymään luonaan puolen tunnin sisällä soitostani.

Kortesuo päätti toimia spontaanisti:

– Jos voin tulla näissä vetimissä, mitä minulla nyt on ylläni, niin tulen heti, hän kertoo vastanneensa Poutaselle iloisella ja hauskalla tyylillään.

Tapaaminen järjestyi, samoin kuin työpaikkakin. Kesän aikana Kortesuo oppi tekemään tietokirjoja ja aivan aluksi yrityshistoriikkeja, joihin yritys oli erikoistunut.

– Opin Pirjolta valtavasti. Hän opasti minut siihen, mitä kaikkea kirjan suunnitteluun, kirjoittamiseen ja markkinoimiseen liittyy. Perehdyin niin teosten sisältöön kuin visuaalisiinkin asioihin, hän luettelee ja on kiitollinen siitä, että kosketus kirjojen tekemiseen tapahtui hienon ammattilaisen johdolla.

Tuossa elämänvaiheessa Kortesuo sanoo lukeneensa paljon tenttikirjoja, joita opinnot edellyttivät. Hän kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että tenttikirjat luettiin, olipa ne kirjoitettu millä tyylillä tahansa.

Kustantajan puolesta onnittelemassa Helsingin seudun kauppakamarin Taina Parviainen. – Kuva Kati Hietamies

–  Yrityshistoriikkeihin ja tietokirjoihin puolestaan piti itse luoda rakenne, tyyli ja erilaisia elementtejä, jotka tekivät tekstistä houkuttelevan ja kirjasta sellaisen, ettei sitä malttanut laskea käsistään.

Kortesuo sanookin, että ylipäätään kirjailijan tärkein tehtävä on saada lukija lukemaan teos.

Ura tietokirjailijana on kannattanut, koska suosittuja julkaisuja on kertynyt jo lähes 30. Lisäksi tekstejä syntyy tiheään tahtiin myös eioototta.fi-blogiin.

Kortesuo uskoo, että vaikka uralle ei olisi sattunut Poutasen tarjoamaa mahdollisuutta, tavalla tai toisella hän kuitenkin olisi kielen tai opettamisen kanssa tekemisissä.

– Olisin varmaankin ammatiltani äidinkielen opettaja tai töissä mainostoimistossa. Olen kirjoittanut koko ikäni, koska minulle se on tapa ajatella, hän sanoo.

Taina ParviainenTeksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari


Löydät Katleenan teokset Kauppakamarikaupasta »