Neljäs luukku – neljäs adventti: Oppiva organisaatio tuo kilpailuedun

Kun työpaikka on myös oppimispaikka, voidaan organisaatiosta puhua oppivana organisaationa tai jopa ketterästi oppivana organisaationa. Tämän päivän kilpailukykyä voidaan rakentaa kehittämällä omasta organisaatiosta tai työpaikasta ketterästi oppiva organisaatio. Sitä voidaan kuvata seuraavasti:

Ketterästi oppiva organisaatio

Oppiva organisaatio

  • Kaikki voivat oppia ketterästi työssä. Ketterät oppijat ovat oppivan organisaation ydin. Ihmisille on tarjolla tietoa ja valmennusta ketterän oppimisen taidoista, esimerkiksi ajattelun ja ongelmanratkaisun taidoista.
  • Kaikki ovat tietoisia yhteisestä päämäärästä/tavoitteesta sekä siitä, miten ne saavutetaan (huomion suuntaaminen). Tavoitteista käydään jatkuvaa keskustelua.
  • Ihmiset työskentelevät tiimeissä, jotka voivat olla monialaisia, itseohjautuvia tai perinteisiä. Jokainen voi olla jäsenenä useammassa tiimissä.
  • Paljon vuorovaikutusta. Toimintatavat ja rakenteet edistävät vuorovaikutusta.
  • Tekemistä ja oppimista ohjaa osaamisstrategia. Siihen kuuluu myös järjestelmä, jolla jokaisen osaaminen löydetään tarvittaessa ja saadaan käyttöön. Samoin siihen kuuluvat osaamiskumppanit ja verkostot, jotka vahvistavat ja täydentävät omaa osaamistamme.
  • Yhteiset toimintatavat ohjaavat vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen. Toimintatapoihin liittyy monia yhteistä ajattelua, kokeilua, ongelmanratkaisua, ideointia ja palautteen analysointia tukevia työkaluja.
  • Rakenteet mahdollistavat ja tukevat oppimisen sisältäviä toimintatapoja ja erilaisten (myös itseohjautuvien) tiimien toimintaa.
  • Tietotekniikka on keskeisessä roolissa. Se auttaa osaamisen ja osaajien hallinnassa ja osaamisen jakamisessa, tuottaa toiminnasta tietoa toiminnan analysointiin ja kehittämiseen sekä oppimiseen. Jokaisella on riittävät älykkäät tietotekniset työvälineet työskentelyn ja oppimisen apuna.
  • Yrityskulttuuri korostaa oppimista, kokeilua, osaamisen jatkuvaa kehittämistä, jakamista ja hyödyntämistä, luovuutta, oivaltamista sekä vuorovaikutusta.
  • Esimies on valmentaja, joka auttaa ihmisiä itsensä johtamisessa. Esimiestyö on palvelua, jonka tarpeen asiantuntija määrittää itse. Yhdessä sovitut pelisäännöt ovat osa esimiestyötä.
  • Johto näyttää suuntaa, tuottaa tarvittavia rakenteita, valvoo kokonaisuutta ja kehittää organisaatiota jatkuvasti ketterämmin oppivaksi, jatkuvasti uudistuvaksi ja kestävästi menestyväksi.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina kirjailija Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Kolmas luukku/kolmas adventti: Oppiminen on siirtynyt koulusta työpaikalle

Ketterää oppimista voidaan tukea

Työpaikoista on tullut myös oppimispaikkoja. Työpaikkojen menestys riippuu siitä, miten hyvin työpaikalla tuetaan ihmisten oppimista yksin ja yhdessä. Oppiminen on myös voitava muuntaa entistä paremmaksi tai uudeksi liiketoiminnaksi. Tarvitaan sellaisia toimintatapoja, joissa yhdessä opitaan samalla, kun tehdään tai kehitetään työtä. Tarvitaan myös rakenteita, jotka mahdollistavat tällaisia toimintatapoja ja tukevat niitä. Rakenteisiin kuuluu tietysti organisaation rakenne, jonka pitää tukea sitä, että ihmiset itse voivat hakea tietoa ja kehittyä työssään. Toki myös fyysinen työympäristö vaikuttaa siihen, miten helposti ihmiset hakeutuvat vuorovaikutukseen keskenään. Keskeisiä rakenteita ovat tietotekniikkainfrastruktuuri ja digitaaliset työvälineet sekä yrityksen kulttuuri. Tietotekniikalla voidaan tuottaa myös sisäisiä palveluja, jotka auttavat ketterässä oppimisessa, esimerkiksi tarvittavien osaajien löytymisessä tai oman osaamisen kuvaamisessa. Jos ihmisten halutaan toimivan omaehtoisesti ja ottavan vastuun osaamisestaan eli toimivan itseohjautuvasti, tarvitaan yleensä yhdessä sovittuja pelisääntöjä, jotta kaikki osaavat toimia yhteisellä tavalla. Hyvä oppimispaikka tarjoaa ihmisille jatkuvasti tietoa oppimisesta, aivojen ja mielen toiminnasta, ajattelun taidoista ja tämän päivän työkyvyn perustasta: älyllisen kunnon ylläpidosta.

Rutiinimaiset esimiestehtävät voidaan sisällyttää rakenteisiin ja niitä voidaan hankkia monella tavalla, miten ja milloin asiantuntijat niitä kokevat tarvitsevansa. Mutta itseohjautuvatkin asiantuntijat tarvitsevat tukea ja ohjausta, moni johtaja ja esimies on entistä enemmän valmentaja, jonka tehtävä on auttaa ihmisiä oppimaan ja saavuttamaan tavoitteitaan.

Perusosaamisen pitää olla kunnossa

Monissa yrityksissä on luovuttu strategiasta, koska se jäykistää toimintaa. Monilla on kuitenkin osaamisstrategia. On valittu, mihin perusosaamisiin toiminta perustuu. Jos valmistaa vaikka autonrenkaita, pitää tietää paljon raaka-aineista ja automaatiosta. Näitä tietoja ei esimerkiksi lakitoimistossa työskentelevä tarvitse. Jokaisessa organisaatiossa on tietyt perusosaamiset, joihin toiminta perustuu. Niissä on oltava hyvä. On osattava itse ja on valittava hyviä kumppaneita, jotka vahvistavat ja täydentävät organisaation omaa osaamista. Jokainen ketterä oppija tarvitsee myös vankan ja ajantasaisen perusosaamisen omalta alaltaan. Se auttaa arvioimaan, miten oma ala voisi kehittyä tulevaisuudessa ja mitä osaamista alalla voidaan tarvita. Osaamisen johtamiseen kuuluu myös jatkuva keskustelu organisaation toiminnan tulevista haasteista. Näin jokaisen mieleen piirtyy kuva tulevista osaamistarpeista, mikä ohjaa myös ketterää oppimista.

Johtajuutta tarvitaan yhä enemmän. Jatkuva keskustelu tulevista haasteista ja tavoitteista vaatii sitä, että joku tekee keskustelusta johtopäätöksiä, valitsee tavoitteille mittareita ja osoittaa yhteiselle toiminnalle suuntaa. Jonkun on päätettävä, että halutaan kehittää työpaikasta myös oppimispaikka. Jonkun on näytettävä mallia, miten ihmisten halutaan toimivan. Tavoiteltu kulttuuri ei synny puheista, vaan toimintatavoista. Myös itseohjautuvuuteen kannustaminen on johtamiskysymys. Jokaisen pitäisi oppia johtamaan itseään ja sisäistää sellainen johtajuus, jota työpaikalla tarvitaan.

Ensi kerralla kerron, miten kehitän omasta organisaatiostani ketterästi oppivan organisaation.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina kirjailija Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Toinen luukku – toinen adventti: Miten sitten opitaan ketterästi?

Hyödynnetään kokemusta ja intuitiota

Ketterä oppiminen on työssä oppimista. Se on vähitellen tai pyrähdyksittäin oppimista, jolloin oppimisen suuntaa voidaan muuttaa kunkin pyrähdyksen jälkeen. Oppimista suunnataan uudelleen edellisen pyrähdyksen palautteen mukaan. Nykyinen tiedon hallinta ja analytiikka voi tuottaa tätä palautetta, vaikka reaaliaikaisesti, jolloin jatkuvasti voidaan arvioida, mihin tiedon hankintaa ja oppimista pitää suunnata.

Ketterä oppiminen hyödyntää ihmisten kokemusta ja intuitiota. Mitä kaoottisempi toimintaympäristö on ja mitä enemmän siellä on työhön vaikuttavia muuttujia, sitä enemmän tarvitaan intuitiota valitsemaan tarvittavaa tietoa, koska ihmisen ymmärrys ei riitä eikä pysy perässä. Oivaltaminen voi tapahtua kokemuksen ja intuition seurauksena. Oivaltaminen on tehokas tapa oppia ketterästi.

Yhdessä ajattelu on tärkeää

Ongelmien ratkaisu, tiedon kerääminen eri lähteistä tiettyyn ongelmaan ja ratkaisun pallottelu yhdessä toisten kanssa on tuloksekasta ketterää oppimista. Kokeilut ja niiden jatkuva arviointi, hypoteesien asettaminen ja niiden testaaminen opettavat ketterästi. Tärkeää on vuorovaikutus toisten kanssa ja yhdessä ajattelu. Yhdessä ajattelu mahdollistaa jokaisen kokemuksen ja osaamisen hyödyntämisen yhteisen asian oppimisessa. Yhdessä ajatteluun ja ongelmien ratkaisuun on monia työkaluja, joita voidaan yhdessä hyödyntää ja auttaa kaikkia mukana olijoita oppimaan ketterästi. Jos organisaatiolla on yhteisiä ajattelun työkaluja samaan tapaan kuin sillä on esimerkiksi yhteneväiset tietotekniset työkalut, voidaan oppia tehokkaasti yhdessä, vaikka oltaisiin monessa eri tiimissä.

Ammatilliset verkostot avuksi

Teknologia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia tukea ketterää oppimista. Tärkein tiedonhankintaväline on YouTube, joka vastaa ihmisten tarpeeseen oppia lyhyesti, nopeasti ja visuaalisesti. Ammatilliset verkostot kuten Twitterin, LinkedIn´n ja Facebookin ryhmät sekä aihekohtaiset online-ryhmät kuten WhatsAppin ja Slackin rajatut ryhmät tarjoavat omaa kokemusta laajemmat kokemusverkostot. Internetin webinaarit, TED-talkit ja MOOC-kurssit ovat erinomaisia tiedonhankintatapoja. Teknologia mahdollistaa vielä henkilökohtaistamisen. Verkkokurssien algoritmi tunnistaa, missä oppijalla on heikkouksia ja ohjaa sopivalle oppimisen tielle tai hyödyntää oppijan kiinnostusta hankalienkin asioiden oppimisessa.

Ensi kerralla kerron, kuinka työpaikalla voidaan tukea ketterää oppimista.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina kirjailija Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Ensimmäinen luukku – ensimmäinen adventti: Kun työ muuttuu, muuttuu myös oppiminen

Ketterät oppijat menestyvät

Ihmiset ovat yhä useammin työssään tilanteessa, johon ei löydy ratkaisua ohjeista tai aiemmista opeista. On ratkaistava ennen ratkaisemattomia ongelmia. Töitä tehdään asiakkaan luona ja asiakkaan kanssa, jolloin pitää nopeasti oppia ja omaksua asiakkaan edustaman toimialan riippuvuudet ja pelisäännöt puhumattakaan asiakasyrityksen toimintatavoista. Toimintaympäristön nopea muuttuminen luo jatkuvasti uusia oppimistarpeita. Tulevaisuus muuttuu jatkuvasti ja viime viikolla opittu voi olla armottoman vanhaa tai epäsopivaa huomenna. Oppiminen tapahtuu siksi pienissä erissä, jolloin suuntaa voidaan muuttaa tavoitteen muuttuessa. Työstä on tullut yhä enemmän oppimista ja oppimisesta osa työtä. Se, joka kykenee oppimaan nopeimmin, ketterimmin, on menestyjä.

Oppiminen on tärkeämpää kuin tehokkuus

Toinen iso oppimistarpeeseen liittyvä muutos on tilapäisten ja freelancer-työntekijöiden määrän kasvu. Nk. gig-työntekijöitä palkataan yhä enemmän hoitamaan joku tietty tehtävä, osallistumaan tiettyyn projektiin, tuomaan joku sillä hetkellä tarvittava erityisosaaminen tai jopa vetämään hanke. Näiden tilapäisten tai tietyn aikaa työsuhteessa olevien henkilöiden on opittava todella nopeasti kunkin työpaikan kulttuuri, toimintatavat ja alan liiketoiminnan riippuvuudet. Heidän kykynsä oppia ketterästi ratkaisee sekä heidän että sen hetkisen työpaikan menestyksen.

Ihmisten oppiminen on tärkeämpää kuin ihmisten tehokkuus. Samoin organisaatioiden oppiminen on tärkeämpää kuin organisaatioiden tehokkuus. Kilpailukyky perustuu yhä enemmän ihmisten kykyyn hankkia ja omaksua nopeasti kunkin tilanteen vaatimat tiedot ja soveltaa niitä sen hetkiseen tekemiseen, löytää tiedon avulla uusia ratkaisuja aivan uusiin ongelmiin ja jopa oivaltaa uusia ongelmia. Tämä on ketterää oppimista. Kilpailukyky perustuu siis ketterään oppimiseen.

Ensi kerralla kerron, miten opitaan ketterästi.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Saatesanat

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Leenamaija Otala: Miten ketterä oppiminen helpottaa elämäämme?

Adventti on hyvä aika rauhoittua pohtimaan, miten voimme paremmin hallita omaa työtämme. Kun tammikuussa palaamme joulun vietosta, voisimmeko aloittaa uuden vuoden rauhallisin mielin?

Lähes jokainen kokee epävarmuutta sekä omasta että organisaationsa puolesta, koska muutokset heilauttavat tilanteita jatkuvasti. Ketterä oppiminen on tapa hallita muutosta ja vastata mahdollisimman nopeasti uusiin haasteisiin.

Vielä 1980-luvun lopulla ajateltiin, että kun kerran hankkii ammatin ja jonkun tutkinnon, niin sitten on työpaikka taattu eläkeikään asti. Ehkä matkan varrella oli joitain työnantajan järjestämiä kursseja, jotka monilla aloilla koettiin lähinnä työnantajan kustantamiksi lomiksi. Sai olla poissa työpaikalta ja siitä vielä maksettiin päiväraha.

Ajat ovat muuttuneet.  Nykyisin olemme usein tilanteessa, jossa tehdään mitä ehditään ja jokainen hoitaa osaamistaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Samalla on syntynyt uusi osaamisen kehittämisen kulttuuri, opitaan sitä mukaan, kun uutta tietoa ja osaamista tarvitaan, useimmiten kysymällä työkavereilta ja opettelemalla työkavereiden kanssa yhdessä. Samalla jokaisen oma vastuu oppimisessa korostuu.

Leenamaija_OtalaTeksti:

Leenamaija Otala
tekniikan tohtori, tietokirjailija ja yritysjohdon konsultti


Julkaisemme ammattikirja.fi-blogin adventtikalenterina Leenamaija Otalan ajatuksia ketterästä oppimisesta.

Luukku 1

Luukku 2

Luukku 3

Luukku 4

Minna Komulainen: Luovalla digimarkkinoinnilla pääsee asiakkaan iholle

Menesty digimarkkinoinnilla– Tämä on juuri sellainen kirja, jota olisin itsekin kaivannut jokunen vuosi sitten työni hyödyksi, sanoo tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri Minna Komulainen, jolta julkaistaan pian uusi teos Menesty digimarkkinoinnilla.

Komulainen uskoo, että sen sijaan, että jäädään surkuttelemaan digitalisaation haasteita ja tehdään asiasta liian vaikeaa ja korkealentoista, yrityksissä olisi hyvä miettiä, mikä voisi auttaa parhaiten sen hyödyntämistä. Niinpä hän päätyi kirjoittamaan tutkimusten ja käytännön oppien avulla opaskirjan.

– Uuden omaksumisessa kaikkein tärkeintä on se, että tieto on helposti saatavilla ja käyttöön otettavissa, hän tiivistää.

Aitoa tieteellistä tutkimusta kirjan taustalla

Komulainen sanoo jo aikaisemmassa johtamistyössään olleensa valtavan kiinnostunut uusista liiketoimintamalleista. Kun hän auttoi silloisessa työssään yrityksiä uusien tuotteiden kaupallistamisessa, hän mietti, miksi osa yrityksistä menestyy ja osa ei.

– Pohdin, miten auttaisin yrityksiä menestymään paremmin, hän kertoo taustoista.

Tutkimusten mukaan yrityksissä ei osata riittävästi hyödyntää digimarkkinoinnin keinoja.

On vaarallista käyttää aina vain yhtä ja samaa some-kanavaa

Komulainen kannustaa siis ihmisiä opettelemaan uutta osaamista ja sanoo, että nämä usein keskittyvät digimarkkinoinnissa vain heille lähimpään ja helpoimpaan kanavaan. Kuvitellaan, että postaus silloin tällöin Facebookiin ajaa asiansa, kun samaan aikaan somekanavista johdattelu kampanjasivuille ja kauppaan tai konversioon on jäänyt tekemättä.

Komulainen sanoo, että on vaarallista panostaa vain Facebookiin ja jättää muut kanavat hyödyntämättä. Siksi tarvitaan ennakkoluulotonta uuden opettelua.

– Jos hakukoneoptimointia ei ole tehty, ilmainen näkyvyys jää saamatta. Tällöin asiakas päätyy kilpailijan pussiin. Asiakaspolun hahmottaminen ja nettisivujen sekä somekanavien myynnillisyys jäävät ymmärtämättä isoissakin yrityksissä, hän listaa tyypillisimpiä ongelmia.

Komulainen korostaa, että liiketoiminta on pohjimmiltaan luottamuskauppaa. Valitettavan usein brändin yhteisöllisyys jää rakentamatta, tai asiakasempatia ei millään tavalla välity viesteistä.

Digimarkkinointia ja uusia kanavia on turha pelätä

Komulaisen mielestä ihmiset aivan turhaan pelkäävät digimarkkinoinnin olevan vaikeaa, pelottavaa ja vaarallista. Usein pelätään sen ”pimeitä muotoja”, ja sitä, että keskustelu ryöpsähtää väärille urille.

– Vuorovaikutus on kuitenkin nykypäivää, ja markkinoinnissa on tapahtunut iso muutos. Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi ja yritysten tulee vastata tähän tarpeeseen.

Muutoksesta huolimatta perusasiat jäävät: asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen, hänen auttamisensa ja asiakasempatia pysyvät. Pitää vain löytää tavat pitää niitä yllä.

Kirjallaan Komulainen haluaa rohkaista ihmisiä kokeilemaan ja sitä kautta huomaamaan, ettei digimarkkinointi niin vaikeaa ole. Hän pyrkii johdattamaa lukijaansa askel kerrallaan uusille poluille digimaailmassa.

– Lukija on kirjan äärellä turvallisissa käsissä suunnatessaan kohti digiviidakkoa, hän rauhoittaa.

Monien on varmasti vaikeinta hahmottaa, mitä kaikkia mahdollisuuksia olisi tarjolla, kun usein eri kanavien manuaalitkin ovat melkoisen vaivannäön, kuten selaamisen ja englanninkielisten ohjeiden, takana.

– Monikanavaisuudesta on ollut vaikeaa saada tietoa, miten sen kanssa toimitaan. Kirjani myös nostaa strategisen ajattelun keskiöön. Markkinointi on avainasemassa digitalisaation uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä, sillä se toimii asiakasrajapinnassa.

Komulainen muistuttaa, että digimarkkinointi tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös pienemmillekin yrityksille.

– Kun haastattelin kirjaan eri alan yrityksiä, kivijalassa toimiva apteekki kertoi, miten hänen yrityksensä saa mukavasti myyntiä Instagramin kautta. Lisäksi kuulin, miten teknoyritys tavoittaa uudet asiakkaansa pääosin LinkedInin kautta.

Menesty digimarkkinointi -kirjalla pääset asiakkaan pulssille

Komulainen sanoo, että kirjaa varten kerätyt kansainväliset opit ja kokemukset ovat laajentaneet myös hänen omaa ajatteluaan. Hän on vakuuttunut siitä, miten tärkeää asiakasempatian välittyminen kaiken teknohypen seassa on.

Komulainen sanoo, että lisäksi aiheessa häntä viehättää asiakkaan kohtaaminen ja unelmien tunnistaminen sekä näihin vastaaminen. Digimarkkinointi on hänen mielestään kuvan ja sanan yhteispeliä tempoltaan nopeasykkeistä, mutta ennen kaikkea luovaa toimintaa.

– Pitää vain osata tunnistaa asiakkaan pulssi, sillä digimarkkinoinnilla pääsee asiakkaan iholle.


Menesty digimarkkinoinnilla julkaistaan pe 30.11. Ilmoittaudu mukaan »

Teos on saatavilla KauppakamariKaupassa ja Ammattikirjastossa.

Minna Komulainen

Tekniikan tohtori, KTM Minna Komulainen on tutkinut digitalisaation mahdollisuuksia suomalaisissa pk-yrityksissä. Komulainen työskentelee digimarkkinoinnin ja -liiketoiminnan kehittämisen parissa mediamaailmassa ja mainostoimiston markkinointipäällikkönä. Hänellä on myös pitkä kokemus työskentelystä toiminnanjohtajana ja innovaatioiden kaupallistamiskonsulttina yritysneuvontajärjestössä.

Komulainen on myös aktiivinen tietokirjailija, kolumnisti ja bloggari. Hän on kirjoittanut useita julkaisuja muun muassa palvelumuotoilusta, strategisesta johtamisesta sekä paikka- ja maisemamarkkinoinnista. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja sanomalehteen ja omaa blogia (www.digitaalinenliiketoiminta.fi), joka käsittelee luovuutta ja yrittämistä. Linkit julkaisuihin löytyvät LinkedIn-palvelusta: Linkedin.com/in/minnakomulainen.


Taina ParviainenTeksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari

Tietokirjailijaksi sattuman kautta

Katleena Kortesuo

Suomen Tietokirjailijat Ry:n Tietokirjailijapalkinnon jako Kirjamessujen yhteydessä Messukeskuksessa 29.10.2018 – Kuva Emmi Kähkönen

– Kyllä se on puhdas vahinko, että minusta tuli tietokirjailija, sanoo Katleena Kortesuo, jolle on juuri myönnetty Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinto Kirjamessujen yhteydessä.

Palkinto tuntuu Kortesuon mielestä todella hienolta tunnustukselta omasta työstä, jota hän on tehnyt jo reilut parikymmentä vuotta. Mutta palataanpa siihen, miten kaikki aikoinaan alkoi.

Kortesuo alkoi opiskella Helsingin yliopistossa suomen kieltä vuonna 1995, ja kun ensimmäinen lukuvuosi päättyi, hän oli 21-vuotias ja tarvitsi kesätyöpaikan.

– Otin puhelinluettelon käteeni ja aloin soitella erilaisia mainos- ja viestintätoimistoja läpi. C-kirjaimen kohdalla lykästi, kun Pirjo Poutanen vastasi silloisen oman yrityksensä puhelimeen ja pyysi käymään luonaan puolen tunnin sisällä soitostani.

Kortesuo päätti toimia spontaanisti:

– Jos voin tulla näissä vetimissä, mitä minulla nyt on ylläni, niin tulen heti, hän kertoo vastanneensa Poutaselle iloisella ja hauskalla tyylillään.

Tapaaminen järjestyi, samoin kuin työpaikkakin. Kesän aikana Kortesuo oppi tekemään tietokirjoja ja aivan aluksi yrityshistoriikkeja, joihin yritys oli erikoistunut.

– Opin Pirjolta valtavasti. Hän opasti minut siihen, mitä kaikkea kirjan suunnitteluun, kirjoittamiseen ja markkinoimiseen liittyy. Perehdyin niin teosten sisältöön kuin visuaalisiinkin asioihin, hän luettelee ja on kiitollinen siitä, että kosketus kirjojen tekemiseen tapahtui hienon ammattilaisen johdolla.

Tuossa elämänvaiheessa Kortesuo sanoo lukeneensa paljon tenttikirjoja, joita opinnot edellyttivät. Hän kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että tenttikirjat luettiin, olipa ne kirjoitettu millä tyylillä tahansa.

Kustantajan puolesta onnittelemassa Helsingin seudun kauppakamarin Taina Parviainen. – Kuva Kati Hietamies

–  Yrityshistoriikkeihin ja tietokirjoihin puolestaan piti itse luoda rakenne, tyyli ja erilaisia elementtejä, jotka tekivät tekstistä houkuttelevan ja kirjasta sellaisen, ettei sitä malttanut laskea käsistään.

Kortesuo sanookin, että ylipäätään kirjailijan tärkein tehtävä on saada lukija lukemaan teos.

Ura tietokirjailijana on kannattanut, koska suosittuja julkaisuja on kertynyt jo lähes 30. Lisäksi tekstejä syntyy tiheään tahtiin myös eioototta.fi-blogiin.

Kortesuo uskoo, että vaikka uralle ei olisi sattunut Poutasen tarjoamaa mahdollisuutta, tavalla tai toisella hän kuitenkin olisi kielen tai opettamisen kanssa tekemisissä.

– Olisin varmaankin ammatiltani äidinkielen opettaja tai töissä mainostoimistossa. Olen kirjoittanut koko ikäni, koska minulle se on tapa ajatella, hän sanoo.

Taina ParviainenTeksti:

Taina Parviainen

Helsingin seudun kauppakamari


Löydät Katleenan teokset Kauppakamarikaupasta »

Timo Huttunen: Kohti parempaa työelämää

Timo Huttunen– Suomalainen yritys- ja työelämä on käsittääkseni hyvässä tilanteessa verrattuna kansainvälisiin yrityksiin ja johtamiskulttuuriin. Meillä puhutaan samoista asioista ja painopisteistä kuin muuallakin. Keskiössä ovat yhteinen johtajuus ja itseohjautuvuus sekä asiat, joilla pärjätään tulevaisuudessa ja työn murroksessa, sanoo valmentaja ja Business Coach Timo Huttunen, jolta ilmestyy pian teos Johdetaan yhdessä – hypeä vai työpaikan todellisuutta?

Hän sanoo, että meillä on vahvuutena ja hyvänä mausteena johtamisessa tietynlainen selkeys, luottamuksellisuus ja järkevyys. Samoin johtajien ja alaisten kanssakäyminen on luontevaa, ilman liiallisia pokkurointeja ja muodollisuuksia.

– Siitä huolimatta meillä tosin ei painotu niin paljon ihmiskeskeisyys ja innovointi kuin muualla, mutta mielestäni niissäkään ei olla aivan lapsen kengissä. Nämä vahvuutemme ovat sellaisia, että niiden varaan on hyvä rakentaa yhä parempaa kulttuuria.

Juuri toimivamman työelämän ja yrityskulttuurin aikaansaamiseksi Huttunen halusi kirjansa kirjoittaa: hän haluaa omalta osaltaan antaa panoksensa nykytyöelämän kehittämiselle.

– Haluan antaa mahdollisimman konkreettisia vinkkejä ja neuvoja niin johdolle ja esimiehille kuin työntekijöille siihen, mitä jokainen voi arjessa ja käytännössä tehdä ja millä tavalla viedä uudenlaisia ajatuksia eteenpäin. Haastan kaikki pohtimaan omaa rooliaan ja tekemisiään enkä vain turhaan hypettämään asioita, hän kertoo.

Vaikka moni asia on Huttusen mielestä hyvällä tolalla, kehittämistarvetta hän näkee ihmisten johtamiseen liittyvissä asioissa.

– Meillä voisi vielä enemmän antaa kannustavaa palautetta. Toivottavasti tämän myötä erilaisten asioiden pinnallinen hypetys ei lisäänny, vaan juurevuus ja käytännönläheisyys veisivät asioita kohti yhteistä tekemistä ja johtamista.

Kaikki ihmiset eivät halua tai osaa luontaisesti kohdata muutoksia tai olla niissä aidosti mukana. Toisaalta sekin on ymmärrettävää, koska ihmisiltä vaaditaan melko paljon, kun korostetaan jatkuvasti muun muassa itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja ihmissuhdetaitoja.

– Kannattaa olla realistinen sen suhteen, että kaikki meistä eivät ole eivätkä halua olla ekstrovertteja tai jatkuvasti pälättäviä mielipideautomaatteja. On hyvä huomata, että olemme erilaisia myös tämän asian suhteen, hän pohtii.

Huttunen sanoo, että on luonnollista, että muutokset aiheuttavat aika ajoin myös epäilyjä ja skismaa työpaikoilla.

– Tyypillisimpiä epätietoisuutta ja ongelmia aiheuttavia tekijöitä ja sellaisia, joista kannattaa olla tietoinen, ovat Huttusen mukaan esimerkiksi epäselvyys erilaisista asioista ja epämääräisyys viestinnässä. Niiden myötä tehdään helposti vääriä johtopäätöksiä ja tulkintoja. Epäoikeudenmukaisuus tuntuu myös synnyttävän ongelmia: toisaalta tässäkin pitää kaikkien sanoa selvästi, minkä kokee epäoikeudenmukaiseksi, eikä vain valittaa ja voivotella asioita.

Asioiden eteen voi nähdä itsekin vaivaa. Jokainen voi ottaa vastuuta omista töistään ja tarttua asioihin, jotka kaipaavat kehittämistä ja lisäävät viihtyvyyttä. Jos huomaa epäkohtia, pitää avata suunsa oikeissa paikoissa ja antaa mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia eikä vain kritisoida.

– Organisaatioiden rakenteita on jo kehitetty pitkälle sen suhteen, että ne mahdollistaisivat yhteisen kanssakäymisen yhä joustavammin. Kunhan ihmiset uskaltavat luottaa enemmän toisiinsa ja malttavat kyseenalaistaa asioita positiivisessa hengessä, työelämä alkaa saada uutta positiivisuudesta kumpuavaa kaikua, hän toteaa loppuun.

Teksti: Taina Parviainen

____________________________________________

Ilmoittaudu kirjan julkistamistilaisuuteen!

Johdetaan yhdessä_res300

VTM Timo Huttunen on valmentaja, konsultti ja Business Coach. Hänellä on noin 30 vuoden kokemus erilaisista työelämän kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Huttunen on toiminut alan kärkitoimistoissa, kuten Mercuri Urvalissa, Psyconissa ja FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Nykyään hän toimii itsenäisenä yrittäjänä, ja hänen yrityksensä nimi Muuvon ja sen slogan Kohti parempaa työelämää kuvastavat meininkiä, jolla hän haluaa olla mukana erilaisissa organisaatioiden kehittämistehtävissä.

Huttunen on ollut sekä julkisen että yrityspuolen asiakashankkeissa monessa roolissa: coachina, kouluttajana ja konsulttina, johdon ja johtoryhmien sparraajana, tiimien ja työyhteisöjen tukena, tutkijana, kehittämisprojektien organisaattorina, strategiaprosessien fasilitaattorina, valmennusohjelmien suunnittelijana, muutosten jalkauttajana ja vaikeiden työelämän tilanteiden selvittäjänä.

Huttunen on sertifioitu Business Coach ja lisäksi hänellä on Disc-, Mbti- ja Farax- käyttäjäsertifikaatit. Hän on myös suorittanut Organisaatiodynamiikan ja konsultaatiotyön syventävän koulutusohjelman (ATP-Program, Metanoia Instituutti).

Kukaan työkavereistasi ei tarvitse sinua lomallasi

Vikisijän virsikirja

Skenaario 1:

Loma lähestyy. Maailma pitää saada valmiiksi. Koko Suomi pysähtyy heinäkuuksi ja ainakin tämä firma pysähtyy, ellen saa näitä sataa asiaa valmiiksi. Tuosta täytyy tehdä vielä memo ja tuokin asia hoitaa. Ei ne itse pysty tähän, kun olen lomalla. Huh. Onneksi loma kestää vain kolme viikkoa.

Kuulostaako tutulta? Tähän väliin pieni fakta tosielämästä. Kukaan työkavereistasi ei tarvitse sinua lomallasi. Ei kukaan. Jos sinulle on joskus joku sanonut, että olet korvaamaton, hän on nuoleskellut sinua ja ollut silti väärässä. Kolmeen, neljän tai vaikka viiteen viikkoon ei maailma kaadu.

Maailmaa ei myöskään tarvitse saada valmiiksi ennen lomia. Eihän loman tarkoitus ole se, että teet tuplatyöt, ne työt mitä pitää tehdä ennen lomaa ja tietenkin työt, mitkä jäisi loman alta tekemättä. Eihän se ole homman tarkoitus. Teet sen verran kuin tarvitsee ja annat maailman mennä lomasi aikana eteenpäin. Kyllä ne työt odottavat siellä.

Lomalla sitten pääseekin suorittamaan. Eihän muutama työpuhelu tai mailinvilkuilu lomaa pilaa. Jos yhden asiakastapaamisenkin ottaisi tähän.

Miten se ei tuntunut yhtään lomalta, kun palaa töihin.

Skenaario 2:

Virittelet aamukampaa jo toukokuulta alkaen. Joudut ostamaan kaksi kampaa, koska yhden kamman materiaali ei riitä lomasi alkuun. Lasket viikkoja, päiviä ja lopulta enää tunteja lomaan. Sitä myötä, miten laskeminen kiihtyy, sitä loivemmaksi käyt työliikkeissäsi. Tässähän ollaan kuitenkin melkein lomalla.

Surffaat kaikki vapaat hetket ja osan töistäkin miettiessäsi, missä vietät vuoden arvokkaimmat kolme, neljä tai viisi viikkoa. Et todellakaan edes vilkaise töihin päin loman aikana. Työpuhelin jää narikkaan ja todellakin unohdat sähköpostin salasanat loman aikana.

Vihdoinkin se alkaa. Tästäpä sitten kolmisen viikkoa kaljoitellaan mökillä, mukava viettää aikaa perheen kanssa. Sanoivat, että pitäisi kiinnittää huomiota alkoholinkäyttöön, mutta jumalauta minä olen nyt lomalla.

Lomakammasta on enää muutama sakara jäljellä, vaimo lähti jo lasten kanssa kaupunkiin ja itselläkin töihin paluu maanantaina.

Miten se ei tuntunutkaan yhtään lomalta, kun palaa töihin.

Niin. Ei lomailun tarvitse olla näitä kahta ääripäätä. Loman tarkoitus on irtaantua töistä, mutta ei se tarkoita sitä, että pitäisi irtaantua elämästä irtolaiseksi asti. Kaikessa tärkeintä on balanssi, se kuuluisa oikeus ja kohtuus.

Kirjoitimme näiden asioiden ympärille kirjan, joka julkaistaan elokuussa. Vikisijän virsikirja auttaa sinua olemaan positiivisempi, saamaan enemmän aikaiseksi ja ottamaan välillä ihan oikeasti rennosti. Hauskaa kesää, tavataan elokuussa.

Ville KormilainenTeksti:

Ville Kormilainen
Viestintäkonsultti
Tekir Oy


Vikisijän virsikirjaVikisijän virsikirja on inspiroiva kirja niille, jotka haluavat muuttaa asennettaan vikisijästä tekijäksi. Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän kirja kertoo, miksi tekemisestä pitäisi oppia nauttimaan ilman välitöntä palkkiota ja miksi on tärkeää, että elämää on kahvitaukojen ja palkkapäivien välilläkin.

Kirja on käytännönläheinen opas niille, jotka haluavat vikistä vähemmän ja tehdä enemmän. Kirjassa kerrotaan, miksi pitäisi välittää vähemmän epäolennaisista asioista ja keskittyä enemmän olennaisen tekemiseen. Ja miksi ylipäänsä on tärkeämpää tehdä jotain kuin vikistä.

Katso video kirjan julkistustilaisuudesta 23.8.2018 »

Katso Ville Kormilaisen ja Jukka Niemelän haastattelu Huomenta Suomessa 30.7.2018 »

Teos Ammattikirjastossa »

Mitä uusi tietosuoja-asetus edellyttää juuri sinulta?

eu_tietosuoja_1200x628

Tietosuoja-asetusta sovelletaan niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla riippumatta henkilötietojen käsittelyn laajuudesta, käsiteltävien tietojen luonteesta tai käytetystä teknologiasta. Asetusta sovelletaan sekä automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn että muunkinlaiseen henkilötietojen käsittelyyn, kun henkilötiedot muodostavat rekisterin osan. Asetuksen määräykset koskevat kaikkia toiminnan kokoon ja muotoon ja toimialaan katsomatta. Kaikki ovat sääntelyn kohteena ja jokaisen toimijan pitää tehdä jotakin. Se mitä pitää tehdä, riippuu toimijan koosta ja käsiteltävistä tiedoista.

Henkilötietojen käsittelyssä täytyy huomioida jokainen käsittelyn vaihe alkaen suunnittelusta tietojen luovutukseen saakka. Lisäksi on tärkeää pitää talon sisäinen ohjeistus ajan tasalla ja kouluttaa henkilökunta noudattamaan ohjeistusta.

Asetus edellyttää oman toiminnan läpikäyntiä eli henkilötietojen käyttötilanteiden ja -tarpeiden tunnistamista ja dokumentointia. Henkilörekisterinpitäjän velvollisuudet kasvavat sitä mukaa, mitä isompia riskejä tietojen käsittelyyn liittyy. Henkilötietojen käsittely on suunniteltava ja dokumentoitava, jotta pystytään näyttämään, että tietosuoja-asetusta on noudatettu.

Näistä on hyvä aloittaa:

  1. Selvitä yrityksenne tietojenkäsittelyn tämän hetken tilanne ja ota jatkossa tietosuoja-asiat aina mukaan toimintojen suunnitteluun.
  2. Selvitä, millä perusteella yrityksessänne käsitellään henkilötietoja.
  3. Tee arvio yrityksessänne henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä ja selvitä, mitä pitää tehdä riskien minimoimiseksi.
  4. Käsitteleekö jokin toinen yritys teidän tietojanne tai myyttekö te tietojenkäsittelypalveluita? Tee kirjallinen tietojenkäsittelysopimus.
  5. Mitä rekisteröidyn oikeuksia toimintaanne liittyy ja miten ne toteutetaan?
  6. Tee riskien perusteella arvio tarvittavista suojatoimenpiteistä.
  7. Varaudu mahdolliseen tietoturvaloukkaukseen ja valmistaudu ilmoittamaan siitä.

Apua tietosuojaan liittyviin kysymyksiin saat esimerkiksi ajankohtaisesta teoksesta Henkilötietojen käsittely – EU-tietosuoja-asetuksen vaatimuksetKirja on saatavilla myös Ammattikirjastosta tai e-kirjana Ellibsiltä.

Kouluttaudu myös suosituissa tietosuojakoulutuksissamme – paikat täyttyvät pian, joten varmistathan paikkasi ajoissa!

Seija RuohonenTeksti:

Seija Ruohonen
Tuottaja
Helsingin seudun kauppakamari