Haastava marraskuu

pumpkinOli marraskuun loppupuoli muutama vuosi sitten. Olimme juuri muuttaneet Aasiasta Suomeen. Istuimme aikaerosta vielä pää pyörällä kolmatta aamua aamiaisella siinä yhdeksän maissa. Neljävuotiaani oli pohtinut kummallista asiaa jo muutaman aamiaisen verran ja kaipasi nyt selitystäni: ”Äiti, miksi Suomessa syödään aamiaista yöllä?” Yöllä? Kellohan oli jo melkein aamupäivä! Mutta ulkona edelleen pilkkopimeää…

Marraskuu on tekemäni lyhyen gallupin perusteella kaikkein epäsuosituin kuukausi. Ei ihan vielä jouluvalojen räiskintää, pimenevät illat, usein tuulista ja sateista. Onnekseni minulla on ihanat naapurit, jotka fanittavat joulua toden teolla – olen saanut sielunkumppaneita – ja aloittavat jouluisten valojen, lyhtyjen ja kranssien ripustamisen jo hyvissä ajoin lokakuussa. Niinpä minäkin kaivoin vanavedessä yhdet pienet valot kaapista, ovathan ne poltelleet siellä mieltäni jo pidemmän aikaa. Ostin tuijan ja ripustin siihen valot.

Marraskuu jos mikä on luotu lukemiseen. Olisiko juuri sen takia Lukuhaaste ajoitettu sopivasti tähän? Lukuhaaste on osa Kirjan vuotta 2015. Siinä luetaan joka päivä vähintään 30 sivua kauno- tai kertovaa tietokirjallisuutta. Jos tuntuu liian helpolle, voi haastetta nostaa progressiivisesti. Lisää luettavien sivujen määrää kymmenellä joka päivä.

Jos kaapistasi ei löydy juuri tähän hätään haasteeseen sopivaa luettavaa, osallistu arvontaan. Kommentoimalla voit voittaa. Kerro kommenttikentässä, millä näistä uutuuksista haluaisit ottaa osaa Lukuhaasteeseen:

Aikaa osallistua on tämä päivä ja huominen (3.11. kello 23.59 saakka). Onnea arvontaan ja marraskuuhun!

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

TGITKV

blogirivi edit1

Thank God it’s tietokirjaviikko.

Tämä viikko on meille tietokirjaihmisille vuoden paras viikko. Tietokirjaviikko. Yhteistyö tietokirjailijoiden kanssa on huippua. Siinä oppii kuin itsestään, saa haastaa itseään, ja mikä parasta, työskennellä itseään fiksumpien kanssa.

Ilman tietokirjoja en pauhaisi brändilähettiläiden merkityksestä yrityksille, laatisi top 5 -prioriteettilistoja viikon tärkeimmistä töistä, seuraisi innokkaana startupien elämää tai olisi vakuuttunut oikean asenteen merkityksestä johtamisessa. Listaa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Mutta en jatka. Mieluummin syvennyn kiinnostavaan, uusia näkökulmia antavaan käsikirjoitukseen, juttelen, kyselen ja väittelen kirjailijoiden kanssa. Määränpäänä tietokirja.

Tietokirja-aiheista ohjelmaa on tarjolla Helsingissä liikkuville tänään ja huomenna Tieteiden talolla.

Nähdään siellä!

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Mitä yhteistä on kirjalla ja banaanilla?

waterstones2Loistava käyttöliittymä tietenkin.

Kirjaan voi tarttua missä tahansa. Se toimii myös sähkökatkon aikana (ellei sitten tykkää katsella kynttilänvalossa televisiota), työmatkalla kun wlan ei toimi ja akku on loppu. Sitä voi lukea pitkään ja hartaasti tai vain hetkisen, viisi minuuttia silloin tällöin. Ja mikä parasta, kotona ei tarvitse taistella muiden perheenjäsenten kanssa tv-kanavista ja sohva-ajasta, kun voi siirtyä suosiolla kauemmas lukemaan – kirjaa.

Entä banaani sitten? Sen voi syödä missä tahansa. Vaikka sähkökatkon aikana (kun muut ruuat ovat sulaneet jääkaapissa pilalle). Työmatkalla, kun ei ole ehtinyt pureskella kotona kunnon aamiaista. Tai reissun päällä vaikka käsidesiä tai vettä ja saippuaa käsien pesuun ei ole tarjolla.

Ja mikä tärkeintä, molemmissa sisältö ratkaisee.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Kirjoilla ja ruusuilla tanssimista

 colorfulcovers  Viime viikolla Lontoossa Oxford Streetillä tuossa kirjahullujen pyhätössä, viisikerroksisessa Waterstones-kirjakaupassa, neljännessä kerroksessa. Kuljeskelin hitaasti nautiskellen kirjapöydän äärestä toiselle, ihailin kansia, otin välillä kirjan käteeni, luin takakansitekstejä, selaisin opuksia. Kuulin myyjien keskustelevan. ”Miten sä pärjäsit täällä viikon ilman minua?” kysyi kirjamyyjä kollegaltaan. ”Olihan lomalla ihanaa, mutta kyllä on taas mahtavaa olla täällä. Kirjojen keskellä. Tämä kirjojen tuoksu, se on parasta, mitä tiedän.”

Voi että teki mieli kommentoida. ”Mä niin ymmärrän. Ihan parasta.” On se.

Kirjat kantavat sisällään paljon historiaa. Paitsi että niiden sivuilta pääsee seuraamaan maailmanhistorian isoja ja pieniä tapahtumia, jopa vallankumouksia, niiden oma historia kytkeytyy sananvapauteen, ilmaisunvapauteen, demokratiaan. Kirjoilla on painava merkitys. Niiden vuoksi on hurrattu, niistä on palkittu, kirjan takia on jopa jumalanpilkasta tuomittu.

Tänään vuonna 1616 Don Quijoten isä, Miguel de Cervantes, sekä toinen maailmankirjallisuuden klassikkokirjailija William Shakespeare kuolivat. Päivää juhlitaan kirjan ja ruusun päivänä, kirjoja vapauden, rauhan ja yhteenkuuluvuuden symboleina.

Suomessa päivää on juhlittu vuodesta 2012. Monet kirjakaupat ovat mukana kirjan ja ruusun päivän tempauksessa, jolloin ostamalla kirjan saa toisen kaupanpäälle, tänä vuonna Kari Hotakaisen teoksen Kantaja. Kantajaa saa vain kolmen päivän ajan tästä päivästä lähtien, eikä sitä voi ostaa erikseen.

waterstones2Eiköhän kurvata illalla kirjakaupan kautta kotiin? Koska pitää elämän välillä olla ruusuilla tanssimista. Tai ellei ruusuilla, ainakin kirjoilla.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Luutarhasta jalopeuraan

Kirjapino

Joko arvaat otsikosta, kenestä on kyse? Turun piispa, uskonpuhdistaja, Uuden testamentin suomentaja, suomen kirjakielen isä.

Mikael Agricola oli jo 1500-luvulla samalla asialla kuin me kustannustoimittajat olemme nykyään. Agricola halusi, että kaikki pystyvät lukemaan Raamattua omalla kielellään. Me toimittajat teemme töitä sen puolesta, että tekstit ovat mahdollisimman selkeitä ja luettavia, että ne on mahdollista ymmärtää kenen tahansa.

Kieli on kuin elävä organismi. Se elää koko ajan, kielitoimisto saa ottaa kantaa milloin mihinkin puheessa jo pitkään esiintyneeseen termiin. Finglish on täällä, kun lähes kaikki suomalaiset osaavat maailman puhutuinta kieltä, joka lienee Bad English.

Parhaiten kustannustoimittaja on onnistunut työssään silloin, kun hänen työnsä jälkeä ei huomaa. Teksti on sujuvaa, virheitä on vähän. Silloin olo kuin jalopeurakuninkaalla.

Tänään nostetaan lippu korkealle suomelle ja Agricolalle, suomen kirjakielen isälle. Haastan kaikki lukemaan jonkun, vaikka pienenkin, tosi hyvän tekstin – suomen kunniaksi. Tai kirjoittamaan itse. Minulla sellainen on työn alla, etenemässä kirjaksi. Siitä tulee kirjojen jalopeura, joka ei taatusti jouda luutarhaan.

Simila26201_OGO7571 Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

ps. Agricolalta ovat peräisin monet suomen kielen sanat, joista olen poiminut tekstiin pari. Luutarha eli hautausmaa on oiva termi, jalopeura eli leijona taas edelleen välillä puheessa vilahteleva.

Rahalla ei rahahuolista eroon pääse

vero2015_2 vero2015_3

”Jääkö tilillesi joka kuukausi niin paljon ylimääräistä rahaa, ettet tiedä, mihin ne laittaisit? Käsi ylös jos jää.”

Nii-iin, yhtään kättä ei noussut. Vaikka onhan tuokin rahaongelma, tosin ehkä hieman harvinainen sellainen.

Eilen iltapäivällä Vero 2015 -tapahtumassa puhunut kirjailija Mikko Sjögren kertoi havainnollisia esimerkkejä ja omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka vaurastumisen tielle voi päästä.

Raha ei onnelliseksi ketään tee. Se ei ongelmia poista, olipa sitä paljon tai vähän. Nämä kun eivät ole rahan tehtäviä.

Mikon esimerkki valaisi asiaa ja pisti ajattelemaan. Käyt töissä kymmeniä vuosia, joka kuukausi palkka tulee ja menee, ja kuun lopussa tilille jää esimerkiksi 100 euroa. Paljonko rahaa useimmiten on tilillä sitten, kun jäät eläkkeelle? Kauan kaivatulle, jolloin olet vihdoin vapaa tekemään mitä haluat, menemään minne haluat, matkustamaan, hankkimaan veneen, huvilan tai kotiapua. Useimmiten se sama 100 euroa. Työvuosien aikana tilin läpi on virrannut lähes miljoona, mutta tilillä on edelleen se 100 euroa. Kun tulot pienenevät, eikä muuta rahaa ole, jää moni haave haaveeksi.

Sen sijaan, jos laitat joka kuukausi sen satasen sivuun, on eläkeiän lähestyessä rahaa jo melkoinen summa kasassa. Ja mitä nuorempana aloitat, sen pienemällä kuukausisäästöllä pääset vaurastumaan.vero2015_1

Yksi Mikon vaurastumisvinkeistä jäi erityisesti mieleen: sijoita ensin, elä sitten. Koska jos tunne ja järki ovat vastakkain, tunne yleensä voittaa. Kun kuun lopussa huomaat, että tilille jäi satanen ja alat punnita, sijoitatko rahan vai ostatko sittenkin uudet supercoolit aurinkolasit, useimmiten valitset ne supercoolit. Konkreettiset aurinkolasit kun tuntuvat hetken niin paljon paremmilta kuin säästöpossu. Useimmiten. Lisää vinkkejä kirjassa Vaurastumisen reseptit – oma talous haltuun.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

97,9 % suosittelee

Kirjat ovat asiantuntevasti kirjoitettuja, helppolukuisia ja hyödyllisiä. Sisältävät ”täsmätietoa”.

Laadukkaita ja asiantuntevia teoksia, joista saa käytännön hyötyä.

Tieto tiivistettynä.

cropped-0015419p2.jpg

Sitaatit ovat asiakastyytyväisyyskyselystämme. Jo ne puhuvat puolestaan, samoin luvut. 97,9 prosenttia asiakkaistamme suosittelee kirjojamme.

Suurkiitos! Nöyrä kiitos!

Kirjat ovat tiimityötä, tämän voi nähdä myös asiakkaiden kommenteista. Asiantuntevat, alansa huippuammattilaiset tekstien takana. Hyvään kieleen, selkeään ilmaisuun pureutuvat toimittajat helppolukuisuuden takana. Käyttäjille suunnattu hyödyllinen sisältö. Niillä ja niistä on hyvä tietokirja tehty.

Kustannusalan luvut kertovat opuksista omaa (karua?) kieltään. Tietokirjojen kokonaismyynti laski viime vuonna, mutta toisenlainenkin trendi on nähtävissä. Bestsellerit myivät hyvin, siis tietokirjojen kärki, listan kärkipää. Niiden kappalemääräinen myynti nimittäin oli viime vuonna noussut vuodesta 2013.

Kirja ja tieto, tietokirja, kiinnostaa edelleen. Se on ammattilaisen työvälinen, avain työssä kehittymiseen ja oppimiseen, opas arjen pulmissa. Laatuvaatimus on korkea, ja niin pitääkin olla: teosten tulee olla hyvin kirjoitettuja. Niiden pitää olla helposti silmäiltäviä, selkeitä, ajankohtaisia, niissä täytyy käsitellä olennainen.

Hihat ylös ja hommiin, kirjoja tekemää, tietoa tuottamaan – yhdessä.

Simila26201_OGO7571Mistä sinä haluaisit lukea seuraavaksi? Mitä tietoa tarvitset oman asiantuntijuutesi tueksi?

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Ammattilainen ja kirjat

Hulkko2

Antti-Pekka Hulkko

Mitä yhteistä on kauppakamarin kustannustoiminnan johtajalla ja käännöstoimiston vetäjällä? Ainakin se, että molemmat tarvitsevat työssään ammattikirjallisuutta. Sekä Helsingin seudun kauppakamarin kustannustoiminnasta vastaava Antti-Pekka Hulkko että Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksen Bellcrest Käännökset Oy:n toimitusjohtaja Erik Miller lukevat kirjoja pitääkseen ammattitaitonsa ajan tasalla.

Antti-Pekan lukulistalla ovat bisneskirjat ja kirjat, joiden avulla hän ratkoo työssä eteen tulevia ongelmia. Ammattikirjallisuutta hän lukee niin töissä kuin työmatkoillakin. Viimeksi Antti-Pekka päivitti vuosiloma-asioita koskevat tietonsa Kirsi Parnilan Työsuhde tutuksi -kirjasta.

Erik taas pitää kirjojen lisäksi ammattitaitoaan yllä erilaisten käännösalan blogien ja nettiartikkelien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Common Sense Advisory ja TAUS . Ammattikirjallisuutta, blogeja ja artikkeleita hän lukee niin töissä kuin kotonakin. Erik suosittelee käännösalan ammattikirjoista Nataly Kellyn ja Jost Zetschen kirjaa Found in Translation: How Language Shapes Our Lives and Transforms the World.

Antti-Pekka miettii ammattikirjallisuutta työkseen. Hän ennakoi, mistä aiheista ja kenen kirjoittamia kirjoja ammattilaiset haluaisivat lukea. Antti-Pekalle voikin ehdottaa kirja-aiheita ja antaa palautetta ammattikirjallisuuteen liittyen.

Bellcrest-Erik-thumb

Erik Miller

Erikin luotsaama Bellcrest Käännökset Oy on vuonna 1989 perustettu käännöstoimisto, jossa käännetään tekstejä kuuden työntekijän ja laajan kumppaniverkoston voimin englannin, suomen ja ruotsin lisäksi monella muullakin kielellä, kuten venäjäksi, viroksi, norjaksi, tanskaksi, saksaksi ja italiaksi. Bellcrest Käännökset Oy on muun muassa kääntänyt KauppakamariTieto-palveluun kuuluvan Työsuhteen malliasiakirjat -verkkopalvelun viimeisimmän päivityksen englanniksi. Erikin ominta alaa käännöstöissä ovat erilaiset yritysviestintään ja kulttuuriin liittyvät tekstit.

Seuraavaksi Antti-Pekka tarttuu Etänä – toimistoa ei tarvita-kirjaan. Antti-Pekan mukaan: ”Maailmalla erittäin suosittu Reworkin kirjoittajien uusi kirja ilmestyi toukokuussa tuoreeltaan myös suomeksi. Kirja perustelee, miksi etätyö kuuluu tänä päivänä jokaiseen yritykseen ja antaa vinkkejä sen fiksuun järjestämiseen. Kirja on vieläpä kirjoitettu niin mukavalla otteella, ettei sen lukeminen tunnu ollenkaan työltä.

Millaisia ammattikirjoja sinä, www.ammattikirja.fi-blogin lukija, tarvitset pärjätäksesi työssäsi tämän päivän lisäksi huomenna? Ensi alkuun voit hankkia vahvistusta taidoillesi ja tiedoillesi kauppakamarin kustannustoiminnan valikoimista!

Anu Miller
toimittaja, kauppakamari

 

Etänä – toimistoa ei tarvita -kirjasta:
Minä lähden Pohjois-Karjalaan, vaihdan farkut verkkarihousuun

Toisenlainen näkökulma etätyöhön:
Etätyö on jo Out?

Ammattikirjoista:
Ammattikieli – valtti vai vihollinen?
Mistä on hyvä ammattikirja tehty?
Ruuhkaratikassa vai iltasatuna? – Missä ammattikirjoja luetaan?
Vapaa-ajan lukemista