Pomon pään sisältä se lähtee

Esimies_ongelmien_aiheuttaja_orig300

Pomon pään sisältä se lähtee. Jos on lähteäkseen. Ongelma tai ratkaisu.

Nyt on aika puhua suoraan, kiertelemättä ja kaartelematta. Ajatuksilla on väliä. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä ajattelet? Kannattaisi.

Esimies ongelmien aiheuttaja ja ratkaisija on painokonetta parhaillaan kuumottava uutuusteos, jossa ajatuksia ravistellaan. Kukapa ei välillä tuuletusta kaipaisi. Pomoporraskin.

Ongelmien aiheuttaja

Teoksen ydinviesti on selkeä: kaikki lähtee pomon päänupista. Hyvä ja huono, ongelmat ja niiden ratkaisut. Tietenkin asiallisella lievennyksellä: ainakin lähes kaikki, tai suurin osa nyt vähintään. Iso osa esimiestyön ongelmista kun on esimiesten itsensä aiheuttamia. Huonon esimiehen tiimistä ei parasta tihku esiin, vaikka miten puristaisi. Parhaistakin saadaan korkeintaan keskinkertaisia.

Kumman valitset: hyvän vai huonon pomon?

Hyviä esimiehiä sen sijaan suosittelen jokaiselle organisaatiolle. Heidän porukkansa löytää itsestään uusia kykyjä, tuo tavoitteiden saavuttamiseksi parhaat piirteensä esille. Kun asia on näin selkeä, miksi se kuitenkin on niin vaikeaa? Huonoja esimiehiä siedetään yrityksissä liikaa. Huippuhyvistä asiantuntijoista tehdään porukan päitä, vaikkei esimiestaitoja olisi nimeksikään. Ei jobi edes innosta, mutta onhan ”palkinto” otettava vastaan. Roima sadan euron palkankorotuskin kun luvattiin.

Ongelmien ratkaisija

Millainen hyvä esimies sitten on? Analyyttinen ainakin. Hän ymmärtää ajatuksiaan, osaa johtaa itseään, tuntee itsensä ja omaa suhteellisuudentajua. Silti: yhtä oikeaa mallia ei ole. Ei huonolle eikä hyvällekään esimiehelle. Organisaatiot, tiimit, yritykset, tavoitteet ja asiakkaat ovat erilaisia. Kun oikea ihminen on oikeassa paikassa, ollaan vahvoilla.

Huonoista pomoista kannattaa hankkiutua eroon nopeasti. Hyvistä pitää kiinni. Esimiehen ajattelun laatu ja sosiaaliset taidot ratkaisevat usein lopputuloksen.

Lisää totuuden tykitystä, armoa ja ajattelun välineitä löydät teoksesta Esimies ongelmien aiheuttaja ja ratkaisija – Ajattele mitä ajattelet.

Mitä ajattelet? Ajatuksia pääset ravistelemaan lisää elokuussa teoksen julkistamistilaisuudessa. Muista ilmoittautua ennakkoon.

-Piia Similä, tuottaja, Helsingin seudun kauppakamari

Mitä tekisit, jos et pelkäisi?

Innosta_onnistumaan_yhdessä_res72

Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Tuo kysymys jäi pyörimään mieleeni, kun syvennyin Innosta onnistumaan -teokseen sitä toimittaessani.

Mistä syntyy innostus? Miten se katoaa? Olenko itse innostuksen latistaja vai nostaja? Pohtimisen paikkoja, joissa peili saattaa auttaa. Vaatii aikamoista rohkeutta tunnustaa, jos ei itse ole tuon flown, innostuksen ja kaiken positiivisuuden lähettiläs. Koska kaikkienhan pitäisi sellaisia olla. Sitä nykyajan työelämä vaatii.

Vai vaatiiko? Pitäisi kaikkien olla innoissaan, innostajia, hypettää ja sellaista?

Mitä innostus edes on? Maarit Tiililän vastaus teoksessa on mielestäni mukavan armollinen. Ensiksikään kaikki eivät näytä innostusta samalla tavalla. Toiset saattavat olla ihan flowssa kuulokkeet kovilla tehden työtään huomioimatta ulkomaailmaa lainkaan, innostuneina ja motivoituneina. Toiset taas puhuvat, kertovat, antavat kaikkien kuulla, kuinka innoissaan he ovat. Mikä loistoidea, ihan mahtavaa, huikeaa, superia!

Innostus on positiivinen tunne, joka ei aina johda konkreettisiin tuloksiin, jos johtaa yhtään mihinkään. Toisinaan sen avulla taas saadaan aikaan suuria asioita, joihin ei ”katsotaan, jos tästä jotain tulee” -asenteella olisi ikinä päästy. Innostunut ihminen saattaa saada muut mukaan ylittämään itsensä yhdessä tai karkottaa kaikki sadan metrin läheisyydellä luonaan olleet ikiajoiksi. Tai jotain siltä väliltä.

Innostus voi siis positiivisuudestaan huolimatta aiheuttaa negaakin.

Miten pelko sitten liittyy innostukseen? Innostunut unohtaa usein raja-aidat, menee läpi esteiden. Ei anna sijaa ”ei näin ole ennenkään tehty” -latteuksille, sietää epävarmuutta, koska hän keskittyy asiaansa ja päämääräänsä. Sen sijaan pelko epäonnistumisesta, innostuksen tappaminen ja innostuneen ”maan pinnalle” tiputtaminen ovat varmoja keinoja olla uudistamatta, pysyä vanhassa, ihan kuin aina ennenkin.

Kumpaan joukkoon kuulut? Innostajiin vai latistajiin?

Innostavan ajankohtainen teos Innosta onnistumaan – yhdessä! ilmestyy toukokuun aikana.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

 

Kuppi nurin ja nuppi kiehuu?

Pomon_parhaat_ratkaisut_orig_resol300

Kaatuiko lasi? Menikö kahvi väärään kurkkuun? Kellahtiko kuppi? Kiehahtiko nuppi?

Pomojen arki on välillä mukavia suojaisia satamia, toisinaan kunnon myrskyä. Hankalia tilanteita tulee eteen, jos ei päivittäin, niin vähintään viikoittain. Miten toimia niin, että ratkaisu kantaa? Työt tulee hoidettua, työntekijät ovat motivoituneita ja tyytyväisiä?

Käskyttäminen, tietokatveiden viljely, direktiovallan korostaminen? Toimii! Työt tulee tehtyä, ja – siinä se taisikin olla.

Ratkaisujen löytäminen yhdessä, johdonmukainen toiminta, itsensä kehittäminen ja muiden siinä mukana. Toimii jopa paremmin? Ihmisissä on potentiaalia. Työntekijöissä on mahdollisuuksia, osaamista, jonka viisaat johtajat saavat kaivettua esiin ja yrityksen eduksi.

Olisiko aika ryhtyä hyväksi pomoksi?

Pomon parhaat ratkaisut – Valmentava käsikirja tiukkoihin tilanteisiin on esimiesten kättä pidempää. Se tarjoaa kysymyksiä ja konkreettisia työkaluja: vinkit valmentavaan johtamisotteeseen ja sen käyttöön eri tilanteissa sekä esimerkkejä elävästä (työ)elämästä.

”Myytti synnynnäisesti hyvästä johtajasta joutaa romukoppaan. Jos kaikki Suomen pomot päättäisivät ryhtyä hyviksi pomoiksi myös tiukoissa tilanteissa, saataisiin Suomi nousuun. Kyse on useimmiten tahdosta ja viitsimisestä.”

Pomon parhaat ratkaisut on kuukauden kirjana huhtikuussa. #kuukaudenkirja on nimensä mukaisesti joka kuukausi vaihtuva teos, jota myydään tuon kuukauden ajan reilusti alennettuun hintaan. Alennettu hinta on voimassa verkossa osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi sekä Kalevankadun myymälässämme.

Simila26201_OGO7573

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Elääkö kissa kiitoksella?

Esimies_palkitsijana_3DMockUp_pysty_72res-200px

Kissa kiitoksella elää. Kukapa kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse.

Esimiestyön yksi keskeinen tehtävä, ainakin niille, joita tuloksellinen toiminta kiinnostaa, on onnistuneista suorituksista palkitseminen. Mitä tapoja palkita on? Mikä sopii mihinkin tilanteeseen? Miten palkinnot jaetaan? Saako voittaja kaiken maallisen mammonan ja ylisuuret huippukiitokset, vai onko palkitsemisen jo lähtökohtaisesti oltava isommalle joukolle kohdistettua? Saako yksilö loistaa, vai palkitaanko kaikki tai ei ketään?

Maaliskuun kuukauden kirja on Esimies palkitsijana. Nyt jos koska kannattaa laittaa yrityksen palkitsemisasiat kuntoon. Pieni varoituksen sana lienee kuitenkin paikallaan: oikeanlainen palkitseminen saattaa nostaa työtehoa, parantaa työsuorituksia ja vaikuttaa tulokseen kohoavasti.

Palkitsemista on monenlaista, sekä aineellista että aineetonta. Palkitsemisen tehtävä lienee työntekijöiden motivointi ja sitä kautta yrityksen tuloksen nostaminen. On syytä huomata, että kaikki palkitsemiskeinot eivät sovellut kaikille. Jos työntekijä on joukkoliikenteen vankkumaton kannattaja, joka liikkuu junalla ja bussilla ja polkupyörällä ja vastustaa yksityisautoilua, ei paras palkitsemiskeino taida olla uudenkarhea sportti-Bemari työsuhdeautona.

Palkitsemisen idea on simppeli, mutta toteutus vaatii aikaa, vaivaa ja aitoa halua: esimiehen on syytä tuntea tiimiläisensä niin hyvin, että hän tietää, mikä yksilöä motivoi. Jotta soppa ei olisi liian laimea, sekoitetaan vielä mukaan kysymys tasa-arvoisesta kohtelusta. Jos yksilöiden motivaatio otetaan palkitsemisessa huomioon, eri ihmisiä palkitaan eri tavoin. Onko se sitten tasa-arvoista, voiko niin tehdä?

Pyöriipä päässäsi kysymysmerkkejä, huutomerkkejä tai ihan vaikka puolipisteitä, tartu kuukauden kirjaan Esimies palkitsijana. Lukemalla kysymysmerkit muuttuvat lampuiksi, huutomerkit peukuiksi ja puolipisteet poistuvat. Niitä en nimittäin suosittele käyttämään kuin hätätilanteissa.

#kuukaudenkirja on nimensä mukaisesti joka kuukausi vaihtuva teos, jota myydään tuon kuukauden ajan reilusti alennettuun hintaan. Alennettu hinta on voimassa verkossa osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi sekä Kalevankadun myymälässämme.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

”Työntekijän tulee voida olla ylpeä työnantajastaan”

Pomon päivän paneelin huikeat johtajat keskustelun pyörteessä. Vasemmalta Jukka Kurttila (Finlayson), Monna Huvilinna (VR Group), Jesper Åberg (Ruokakesko) ja Aleksi Issakainen (Fonecta).

Pomon päivän paneelin huikeat johtajat keskustelun pyörteessä. Vasemmalta Jukka Kurttila (Finlayson), Monna Huvilinna (VR Group), Jesper Åberg (Ruokakesko) ja Aleksi Issakainen (Fonecta).

Johtajan tehtävä on palvelutehtävä. Johtaja on hommassaan palvellakseen tiimiään niin, että tiimi voi onnistua.

Huikea ajatus! Nöyrä, suora, täyttä asiaa. Perjantaina vietettiin kansainvälistä Pomon päivää. Pomon Enkelien paneelissa pohdittiin ihmisten johtamista. Neljä konkarijohtajaa avasi omaa rooliaan kertomalla, millaisia johtamisreseptejä he työssään soveltavat.

”Haluan tuntea johdettavani.” Tutustu ihmisiin, omaan porukkaasi.

”Tartu hetkeen.” Johda sydämellä, huomioi tunteet.

”Etsi ihmisten motivaatiotekijät.”

”Ansaitse luottamus.”

Reseptejä sitoo ihmisten huomioiminen, inhimillisyys, se ettei johtaminen ole lukuja, exceleitä tai toimintakertomuksia – pelkästään. Ne tulevat ihmisten jälkeen. Harmi vaan, että turhan monelta johtajalta tämä edelleen unohtuu. Mennään isot visiot edellä, viuhdotaan pää pilvissä ilman, että edes huomataan, ettei kukaan seuraa.

Diskuteeraa

Paneelissa esille nousi keskustelukulttuuri, diskuteeraus, tuo ruotsalaisten rakas lapsi. Vaikka termi herättääkin hilpeyttä, piilee siinä paljon hyvää. Nimittäin yhteinen keskustelu sitouttaa puolin ja toisin. Se tuo tunteen, että jokaisen ajatukset ovat merkityksellisiä, se antaa mahdollisuuden perustella oma kanta ja löytää yhteinen kieli. Sen avulla pystyy motivoimaan. Toki siinä järjestyksessä, että johtajan on löydettävä motivaatio ensin itsestään. Ellei pomoa kiinnosta, miksi kiinnostaisi tiimiläisiäkään. Kun pomo löytää yhteiseen asiaan hullun innon itsestään, saattaa into tarttua muihinkin. Miten on pomo, uskallatko kokeilla?

Tulevaisuus on jo täällä

Entä millainen on tulevaisuuden johtaja? Työhön kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan. Työn vaihtamiskynnys on madaltanut, työ merkitsee monelle muuta kuin istumista konttorilla kahdeksasta neljään. Sen takia pomon ei pidä kiinnittää huomiota vääriin asioihin – siis jos haluaa parhaat osaajat joukkoonsa. Suorituksen pitäisi ratkaista, ei sen, leimataanko kellokortti oikein töihin tullessa. Pääasia, että homma hoituu. Työntekijän fyysisestä sijainnista viis.

Ehdoton suoruus ja läpinäkyvyys ovat johtajuuden sydän – eivät vain tulevaisuudessa vaan nyt heti. Johtajan täytyy toimia niin, että työntekijä voi olla ylpeä työnantajastaan. Muuten johtaja ja yritys päätyvät menneisyyden menestyjien listalle, jos ovat edes nousseet sinnekään.

On aika nostaa startup-asenne framille! Epäonnistua saa. Ja pitää!

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Onko pomo päivänsä ansainnut?

Pomon_parhaat_ratkaisut_orig_resol300Pomon päivää on vietetty kansainvälisesti jo 1960-luvulta lähtien, ja Suomeen tämä tulokas rantautui vuosi sitten. Päivän tarkoitus on ollut lisätä työntekijöiden ja esimiesten välistä yhteisymmärrystä.

Nykyään? Ihanko totta? Onko tämä tosiaan ongelma 2000-luvun Suomessa?

Kyllä, kyllä ja kyllä. Todellakin on!

On hyviä johtajia, on huonoja johtajia. Liekö suurin osa siltä ja väliltä? Jo tämä perustelee asian framille nostamisen. Asiasta pitää puhua niin kauan, kun yksikin huono johtaja on kentällä. Eli ajasta ikuisuuteen?

Esimiehen paikka on vaativa. Vaatimuksia ei puutu, työtä riittää vähintäänkin niin paljon kuin sitä on halukas tekemään. Enemmänkin, enemmän kuin on mahdollistakaan. Pomon päivän lanseeranneen valmennusyhtiön Pomon Enkelien Minna Kurttila ja Pia Aalto kirjoittavat uutuusteoksessaan Pomon parhaat ratkaisut johtamisesta positiivisen psykologian kautta. Ratkaisujen avulla, ei ongelmien kaivelemisen kautta. He sanovat, että esimiestyön onnistumiseen vaikuttaa ennen muuta se, kuinka kiinnostunut esimies on johtajamaan ihmisiä.

Kiinnostunut. Johtamaan ihmisiä.

Pomon homma ei ole olla muita ylempänä. Ei ”on the top”, vaan pomo on se, joka raivaa tietä, ”the one who goes first”. Tämä oppi iskostui tajuntaani kuunnellessani legendaarisen Simon Sinekin ajatuksia Nordic Business Forumissa. Johtajan jobi on tehdä visio näkyväksi, konkreettiseksi, ja näyttää suunta. Hypätä itse ensin ja varmistaa, että hyppääminen on turvallista.

Johtajan onnistumista mitataan usein tulosten saavuttamisella. Mutta kukaan johtaja ei saavuta tuloksia yksin. Eikä edes porukkansa avulla, ellei saa ihmisiä mukaansa. Juuri, tässä on ihmisten johtamisen paikka. Jos alaisten työ ei kiinnosta, jos onnistumiset kuitataan käden heilautuksella, jos kannustus on jo terminäkin vieras, on turha odottaa, että tiimi hyppää pomon perässä. Silloin on paras mennä yksin. Ja unohtaa tuloksiin pääseminen.

Onneksi on toinenkin tapa. Arvotus luo pohjan avoimuudelle, vuorovaikutus syntyy luottamuksesta, kiinnostus on a ja o. Eikä hyväksi johtajaksi kukaan synny. Lopulta vastaus on viitsimisessä ja tahdossa. Myönteinen ja ratkaisukeskeinen ote on opeteltavissa. Kysy, vastaa, kuuntele, korjaa ja kehity. Silloin olet, Pomo, päiväsi ansainnut.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

”Johtajan täytyy kestää”

Esimies_palkitsijana_3DMockUp_pysty_72res-200pxKeke, kehari, kehis, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kehityskeskustelu, tavoitekeskustelu, arviointikeskustelu, suunnittelukeskustelu ja esimies-alaiskeskustelu, vielä muutamia nimiä mainitakseni.

Oletko jo käynyt omasi? Vai jäikö keskusteleminen kiireen jalkoihin? Tai hoidettiinko se ”nopeasti puolessa tunnissa pois alta”, jotta voidaan kuitenkin näyttää ylimmälle johdolle, että keskustelut on kyllä käyty?

Näitä teemoja käytiin läpi tiistaiaamuna, kun Juhani Kauhasen teos Esimies palkitsija – aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse julkistettiin.

Tavoitteiden asettaminen, niiden mittaaminen ja palkitseminen ovat kaikki samaa ketjua. Kehityskeskustelu kietoutuu siihen olennaisesti, siinä käydään läpi tavoitteet, niiden seuraaminen ja se, mitä tavoitteisiin pääsemisestä seuraa. Ne ovat osa esimiestyötä. Tai ennemminkin: ne ovat esimiestyö.

”Esimiehen keskeinen tavoite on luoda henkilöstölle onnistumisen edellytykset.”

Johtamisella on väliä. Juhani Kauhanen toi kiinnostavan näkökulman johtamiseen punnitessaan syitä, miksi ihmiset jättävät työnsä ja vaihtavat firmaa. Kaksi keskeisintä syytä ovat huono esimies ja huonot urapolut, uramahdollisuudet yrityksessä. Huono esimies tulee yritykselle kalliiksi esimerkiksi sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden kautta. Kauhanen kehottaa yrityksiä nostamaan kissan pöydälle ja laskemaan, paljonko huono esimies aiheuttaa miinusta yritykselle, suoraan euroissa. Paljonko sairastelujen ja henkilöstön vaihtuvuuden kautta menetetään tuottavasta työstä?

Kehityskeskustelu taas on osa yrityksen johtamista. Jos johtajalla ei ole sitä aikaa käydä, ei hänellä ole aikaa johtaa. Ja jos johtajalla ei ole aikaa johtaa, hän on väärä ihminen väärässä paikassa.

Julkistustilaisuuden esityksen löydät Slidesharesta.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

ps. Otsikon lausahdus on emerituspiispa Eero Huoviselta. Oletko samaa mieltä?

Ei palkintokarkeille

Esimies_palkitsijana_3DMockUp_pysty_72res-200px”Äiti, mitä mä saan palkinnoksi, jos syön lautasen tyhjäksi? Miten olisi jälkiruokakarkki?”

Kyllä, palkitsemisstrategioita osaavat laatia jo 5-vuotiaatkin. Toinen kysymys on, kuinka toimivia ne ovat.

Työelämässä toimimattoman palkitsemisstrategian voi heittää ulos ikkunasta, sillä ei toisin sanoen tee mitään. Parhaimmillaan strategian avulla taas saadaan parhaat työntekijät yritykseen ja heidät saadaan vieläpä tekemään parhaansa. Mikä parhaiden ja parhauden voittokulku! Tämä oli asian kivuton osuus. Palkitsemista on helppo suunnitella – kirjoituspöydän ääressä. Käytäntö on kinkkisempi juttu.

Mitä palkitsemisella viestitään eri tavoin motivoituville ihmiselle? Voiko samalla palkitsemismallilla saada kaikista irti mahdollisimman paljon? Toisaalta onko tasa-arvoista palkita eri ihmisiä eri tavoin?

Palkitsemisstrategian laatiminen on ajatustyötä isolla aa:lla. Minkälaisista tuloksista palkitaan? Minkä tason tuloksista palkitaan? Miten palkkio jaetaan henkilöstön kesken? Mitä eri palkitsemisen muodoilla viestitään?

Esimies palkitsijana – Aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse on teos näiden kysymysten kanssa painiville esimiehille. Lisää kysymyksiä, pohdinnanaiheita ja paljon kokemuksesta kumpuavia vastauksia. Kun henkilöstö pirstaloituu arvojensa ja asenteidensa suhteen yhä enemmän eikä kilpailu ole ainakaan hiljenemään päin, voi esimiehelle tulla välillä hiki. Oikeanlaisten esimiesten valinta taas on haaste organisaation ylimmälle johdolle. Nimittäin: ” Henkilöstön perusoikeuksiin pitäisi kuulua oikeus hyvin johdettuun työpaikkaan.”

Kireän kilpailun ja talouden epävarmuuden aikana palkitseminen vasta tärkeää onkin. Voittajia ovat ne, jotka onnistuvat palkitsemispolitiikassaan. Motivoituneimmat huipputekijät kun ovat heidän.

Niin ja tuohon jälkiruokakarkkiin palatakseni. On aika selailla keittokirjoja ja harjoitella. Kun lautasen tyhjäksi syömistä ei koeta enää palkinnonarvoisena suorituksena, olen onnistunut tavoitteessani.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin kauppakamari