Tarja Turtio: Uskon mielen potentiaaliin, jota käytetään liian vähän

Paha_johtaminen_300px

– Uskon siihen, että hyvä voittaa aina pahan, sanoo psykologi ja johdon konsultti Tarja Turtio, joka julkaisee syksyllä 2017 teoksen Paha johtaminen.

Vaikka kirjan otsikko indikoi pahaa yksilölle ja ryhmälle, teos ei ole psykopatologiaa tai pelolla johtamista, vaan kyse on kokonaisuudesta, jossa johtaja ja johdettava toimivat organisaatiossa yhdessä. Pahaa johtamista ja huonoa johtamisjälkeä​ syntyy vuorovaikutustilanteissa, joissa keskinäinen yhteydenpito on loppunut ja tilanne tulehtunut.

Turtion tehtävä on nähdä johtamisessa monia puolia, ja hän pyrkii työssään hakemaan näkökulmia, joilla hankalia tilanteita voi tasapainottaa​. Johtamisen varjopuolista ei puhuta Turtion mukaan riittävän monipuolisesti tai laaja-alaisesti.

– Helposti sysätään ylipäätään vastuu toiselle. ​Syytellään ja vaaditaan, mutta ei nähdä, että johtaja ei koskaan voi vastata kaikesta yksin. Myös hyvillä työyhteisötaidoilla on merkitystä haastavien tilanteiden ja klikkiytymien ehkäisyssä, sanoo Turtio.

Turtio uskoo, että ihminen ei ole lähtökohtaisesti paha vaan pikemminkin heikko  ja repsahtaa jossakin yksittäisessä tilanteessa negatiiviselle puolelle.

– Työni on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista ja potentiaalin esille kaivamista​. Usein haastan ihmisiä kysymällä, mitä tulee paikalle, kun sinä astut ovesta sisään. ​Tuotko mukanasi positiivisuutta, iloa ja innostusta vai negatiivisuutta, varautuneisuutta ja synkistelyä.

Kohdatessaan johtajia ja johdettavia Turtio muistuttaa usein näkökulman vaihtamisen taidosta​. On hyvä miettiä, miltä tuntuu, jos yrittää asettua toisen asemaan. Voi myös kysyä itseltään, mitä minä voin tehdä, jotta tulen hyvin johdetuksi.

– Kysyn myös siltä, joka arvostelee ja valittaa, miten hän itse toimii eri vuorovaikutustilanteissa. Nämä ovat niitä palkitsevia hetkiä, jolloin ihminen alkaa miettiä omaa osuuttaan asioiden kulussa, hän kuvaa metodejaan ja konsultaation kulkua.

Turtio kertoo, että toisinaan tuntuu hieman huvittavalta, kun ihmiset kuvittelevat, että on olemassa jokin yksittäinen keino kuin ”ihmepilleri”, joka ratkaisee hankalan asian. Ihmiset kysyvät usein suoria neuvoja psykologilta, vaikka heidän pitäisi kyetä kysymään itseltään ja luottamaan omaan tietoonsa.

– Ihminen helposti ulkoistaa itsensä tilanteesta, joka on nostattanut tunteet pintaan. Uskon kuitenkin mielen potentiaaliin, jota käytetään liian vähän. Halutessaan ihminen kykenee muuttamaan monta asiaa paremmaksi ja vaikuttamaan omaan ja toisten elämään hyvinkin suotuisasti. Siksi on siis hyvä alati kysyä itseltään, miten omasta mielestään toimii.

Olennaista hyvän yhteistyön luomisessa ​ on myös esimiehen taito tehdä vuorovaikutustilanteista rakentavia ja perustehtävää edistäviä. Esimiestehtävä lienee maailman haastavin ammatti, jossa tarvitaan rutkasti palveluasennetta ja halua tehdä toisista tähtiä.

​Johtaja ja johdettava voivat toki miettiä omaa persoonaansa ja käyttää valmiuksiansa parhaalla mahdollisella tavalla. Ulkoiset muutostilanteet altistavat kuitenkin myös pahalle johtamiselle, eikä yksilön oma halu toimia oikein anna aina kaikkia eväitä hyvän,​ luottamuksellisen ilmapiirin syntymiselle. Esimerkiksi yt-menettelyt ja erilaisiin​ muutos​prosesseihin liittyvä vaitiolovelvollisuus voivat hetkellisesti ​heikentää​ vuorovaikutusta. Kun aitous katoaa, ​yhteys lakkaa ja keskinäinen luottamus rakoilee.

Kun haastavat tilanteet ovat ohi ja niitä on selvitetty, luottamuksen rakentamisessa menee Turtion mukaan joskus kauan aikaa eikä hyvää ilmapiiriä aina saada palautettua. Siksi rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Tässä muutoksen ajassa ​jatkuva uudistuminen on elintärkeää: on löydettävä uusia maailmoita ja tapoja tehdä töitä. Hyvään johtamiseen perustuva turvallisuuden tunne pitäisikin rakentaa jatkuvan muutoksen teemaan. ​

– Jos johtaja on ollut liian kauan samassa työssä eikä johtamisen suunta muutu, hän altistuu rutiineille eikä välttämättä huomaa voimavaroja muissa ihmisissä. Tällöin hän myös helposti toistaa omaa johtamistapaansa eikä uusiudu tai ota eri tilanteiden​ edellytyksiä ja vaatimuksia riittävästi huomioon.

Turtio uskoo kuitenkin, että haastavissa tilanteissa nähdään ihmisissä paljon sellaista, mikä muutoin ei koskaan tulisi esille. Sekin kasvattaa yhteisöä ja avaa uutta näkemystä yhteistyölle, kun ihmiset osoittautuvatkin erilaisiksi ja monipuolisemmiksi kuin mitä ensin luultiin.

– Vaikka tilanne olisi kuinka tulehtunut, yhteinen toivo ja halu ymmärtää vast​apuolta mahdollistavat paljon. Kannattaa siis lähestyä tilanteita​ sillä asenteella, että on valmis tinkimään omasta näkemyksestään vaikka olisikin loukkaantunut. Lähtökohtaisesti ajattelen, että hyvän tutkiminen, ​toiveikkuus ja positiivisuus luovat hyvä perustan rakentavalle vuorovaikutukselle, hän sanoo loppuun.

————————–

Teksti: Taina Parviainen

Tarja Turtion kirja Paha johtaminen ilmestyy tänä syksynä.

Ilmoittaudu Pahan johtaminen -kirjan julkitustilaisuuteen 26.10.2017.

Tutustu Tarja Turtion nettisivuihin täällä.

Millainen aikaansaaja olet itse, kirjailija Marjo Huhtala?

Aikaansaajan_asenne_nettiin

 

– Roihuan hirveällä intohimolla, kun päätän tehdä ja toteuttaa jotakin, sanoo Mandaren Marjo Huhtala, kun häneltä kysytään, miten hän jaksaa viedä läpi monenlaisia töitä ja projekteja samanaikaisesti.

Huhtala on oman valmennusyrityksensä perustaja, yrittäjä, tietokirjailija ja yritysvalmentaja. Hänestä on hyvää vauhtia tulossa asennetta käsittelevien aiheiden asiantuntija, ja hän on kirjoittanut kauppakamarille jo toisen aihetta käsittelevän Aikaansaajan asenne -teoksen, joka julkaistaan maaliskuun aikana.

– Kutsun teoksiani asennekaksosiksi. Reilu vuosi sitten ilmestyneen Asennejohtaja-teoksen julkaisu oli hieno alku kaikelle. Olen saanut kohdata upeita ihmisiä ja kirjoittaa heiltä oppimaani kirjaksi, josta on toivottavasti hyötyä mahdollisimman monelle lukijalle.

Huhtala kertoo käsitelleensä Asennejohtajan haastattelujen jälkeen sitä, miten johtajatkin tiukoissa tilanteissa välttelevät ongelmien esiin ottamista. Hänelle itselleen se oli uutta oppia, jota ei ole hänen mielestään riittävästi huomioitu alan julkaisuissa. Pakenemisen silloin, kun pitäisi toimia, hän liittää ilman muuta johtajan asenteeseen. Tällaisiin asioihin hän haluaa tuoda ratkaisuja ja korostaa samalla, että hänen teoksensa on esimiesten kasvua käsittelevä teos, jossa on valmentava ote.

Vaikka Huhtala on kirjoittanut asenteesta paljon, aihe kiehtoo häntä yhä, ja hän löytää siitä edelleen uusia näkökulmia.

– Kirjoittamalla kehittyy itsekin ja oppii koko ajan uutta.  Aihe kiinnostaa minua vielä jatkossakin. Erityisesti minua kiinnostaa myös tutkimustiedon soveltaminen työelämään. Olen aika lailla tutkimusorientoitunut ja arvostan tutkimuksia, hän sanoo.

Huhtala vitsailee mielellään diplomi-insinöörin koulutuksellaan, ehkäpä siksi, että häntä ei heti ensimmäiseksi arvaisi tuotantotalouden insinööriksi, koska hän on hersyvän iloinen ja spontaani omassa lähestymisessään.

– Olen kyllä hyvin asiakeskeinen, hän painottaa nauraen ja toteaa jo vaihteeksi vakavammin, että työssään on oltava tinkimätön, jos haluaa pärjätä yrittäjänä.

Huhtalan omalle aikaansaamiselle ovat tärkeitä energisyys, nopeatempoisuus, inspiroituminen ja korkea laatutaso. Ne ovat kaikki mahdollisia yhtä aikaakin, mutta hän sanoo, että omasta ammattitaidostaan on pidettävä jatkuvasti huolta esimerkiksi lukemalla alan kirjoja ja osallistumalla erilaisiin ammattitaitoa tukeviin koulutuksiin. Kaikki tämä muovaa myös hänestä asiantuntevaa kirjoittajaa. Vaikka Aikaansaajan asenne -kirjaan on haastateltu monia johtajia ja esimiehiä, Huhtala on kirjoittanut kirjaan paljon itse jäsentämiään ajatuksia ja tietoa omista kokemuksistaan.

– Yrittäjänä minun on löydettävä aiheita, jotka innoittavat minua itseäni, jotta pystyn tekemään niin hyvän teoksen kuin siinä tilanteessa on mahdollista. Asenteeseen liittyvät johtamisaiheet ovat minulle bisnekseni kannalta kilpailuetu. Lisäksi ne auttavat aidosti muita kehittämään parempaa työkulttuuria omassa työyhteisössään. Toivoisin, että asiakkaat löytävät luokseni myös asennevalmennuksiini, sillä työkalut todella toimivat ja ovat uusia, eikä muilla ole niitä, hän toteaa kehittelemänsä teeman hyödyistä.

Yritteliään ja oikealla asenteella toimivan ihmisen Huhtala sanoo tunnistavansa usein jo ulkoapäin, eli katsomalla ihmistä omassa työssään. Sitoutuneesta ihmisestä näkee silmien palon ja tinkimättömän asenteen, jolla tartutaan toimeen hanakasti.

– Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa pärjää parhaiten yritteliäällä asenteella – oli työntekijä yksityisyrittäjä tai palkkatöissä, niin se on aikaansaamisen asenne, joka ratkaisee, hän sanoo.

_________________________________________________________________

Marjo Huhtalan teos Aikaansaajan asenne julkaistaan ke 29.3. Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä.

Teksti: Taina Parviainen

Tarvitaanko toimistoa?

etänä_toimistoa ei tarvita kansi_1003.indd

Kotona, mökillä, kirjastossa, uimarannalla, mummolassa, naapurin terassilla. Etätyöpaikkoja kaikki.

Töissä kahvilassa?

Kahvilat puuttuvat listaltani tarkoituksella. Luin jokin aika sitten kahvilayrittäjien mietteitä etätyöntekijöistä. Yhden kahvikupin hinnalla varataan kahvilan parhaat paikat päiväksi ja yrittäjän myynti laskee. Muille asiakkaille ei ole riittävästi istumapaikkoja.

Kahvilatyöskentelystä on tullut trendikästä. Maailmalla yleistyneet yhteiset työskentelytilat, joista voi vuokrata paikan päiväksi tai pidemmäksi aikaa, ovat meillä vielä harvinaisia. Ehkä kuitenkin lisääntymään päin?

Ideat lentämään

Lehtijutun yrittäjien ajatuksia kommentoitiin ratkaisuehdotuksilla: ilmainen netti vain puolen tunnin ajan, kahvilan listalle pöydän vuokra päiväksi, lounasannos sisältyy. Jos ja kun etätyö lisääntyy ja kahvilassa työskentely pitää pintansa, saatamme pian pitää itsestään selvänä, että oma toimisto on vielä ensi viikon Kahvila Rusinassa, seuravaksi viikoksi vuokraan Korvan ja Puustin nurkkapöydän. Millainen fiilis, sellainen työympäristö.

Ihan etänä?

Heinä-elokuun kuukauden kirjaksi olemme valinneet loisto-opuksen Etänä – Toimistoa ei tarvita. Hauskasti ja kiertelemättä teos kertoo etätyön haitoista ja hyödyistä – jälkimmäisiin kallistuen. Aina on jotain huonoa jos hyvääkin, mutta kumpi voittaa, sitä voi pohtia vaikka heinäkuun valoisina (etä)päivinä oman työn näkökulmasta. Vahva suositus.

Virkistäviä aamukahveja, lämpimiä uimavesiä ja jäätelölounaita heinäkuuhusi. Painokone raksuttaa parhaillaan, joten elokuussa vaihdamme taas isommalle vaihteelle. Laitamme yritysten talouspuolen, johtamiskäytännöt ja myynnin ja markkinoinnin kuntoon. Tai vähintään starttaamme matkaan.

Simila26201_OGO7571

-Piia Similä, tuottaja, Helsingin seudun kauppakamari

Pomon pään sisältä se lähtee

Esimies_ongelmien_aiheuttaja_orig300

Pomon pään sisältä se lähtee. Jos on lähteäkseen. Ongelma tai ratkaisu.

Nyt on aika puhua suoraan, kiertelemättä ja kaartelematta. Ajatuksilla on väliä. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä ajattelet? Kannattaisi.

Esimies ongelmien aiheuttaja ja ratkaisija on painokonetta parhaillaan kuumottava uutuusteos, jossa ajatuksia ravistellaan. Kukapa ei välillä tuuletusta kaipaisi. Pomoporraskin.

Ongelmien aiheuttaja

Teoksen ydinviesti on selkeä: kaikki lähtee pomon päänupista. Hyvä ja huono, ongelmat ja niiden ratkaisut. Tietenkin asiallisella lievennyksellä: ainakin lähes kaikki, tai suurin osa nyt vähintään. Iso osa esimiestyön ongelmista kun on esimiesten itsensä aiheuttamia. Huonon esimiehen tiimistä ei parasta tihku esiin, vaikka miten puristaisi. Parhaistakin saadaan korkeintaan keskinkertaisia.

Kumman valitset: hyvän vai huonon pomon?

Hyviä esimiehiä sen sijaan suosittelen jokaiselle organisaatiolle. Heidän porukkansa löytää itsestään uusia kykyjä, tuo tavoitteiden saavuttamiseksi parhaat piirteensä esille. Kun asia on näin selkeä, miksi se kuitenkin on niin vaikeaa? Huonoja esimiehiä siedetään yrityksissä liikaa. Huippuhyvistä asiantuntijoista tehdään porukan päitä, vaikkei esimiestaitoja olisi nimeksikään. Ei jobi edes innosta, mutta onhan ”palkinto” otettava vastaan. Roima sadan euron palkankorotuskin kun luvattiin.

Ongelmien ratkaisija

Millainen hyvä esimies sitten on? Analyyttinen ainakin. Hän ymmärtää ajatuksiaan, osaa johtaa itseään, tuntee itsensä ja omaa suhteellisuudentajua. Silti: yhtä oikeaa mallia ei ole. Ei huonolle eikä hyvällekään esimiehelle. Organisaatiot, tiimit, yritykset, tavoitteet ja asiakkaat ovat erilaisia. Kun oikea ihminen on oikeassa paikassa, ollaan vahvoilla.

Huonoista pomoista kannattaa hankkiutua eroon nopeasti. Hyvistä pitää kiinni. Esimiehen ajattelun laatu ja sosiaaliset taidot ratkaisevat usein lopputuloksen.

Lisää totuuden tykitystä, armoa ja ajattelun välineitä löydät teoksesta Esimies ongelmien aiheuttaja ja ratkaisija – Ajattele mitä ajattelet.

Mitä ajattelet? Ajatuksia pääset ravistelemaan lisää elokuussa teoksen julkistamistilaisuudessa. Muista ilmoittautua ennakkoon.

-Piia Similä, tuottaja, Helsingin seudun kauppakamari

Mikä sinusta tulee isona?

Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, suutareita, yksinhuoltaja äitejä, autokauppiaita. Meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä, vääpeleitä…

Mistä ammatista sinä haaveilit lapsena? Oliko ala-asteen opettajasi suurin idolisi, ja halusit opettamaan hänen paikalleen? Tuntuivatko suuret, mahtavat auraustraktorit megamageilta kapistuksilta, joiden rattiin paloit halusta päästä?

Uratarinat ovat kiinnostavaa luettavaa. Lieneekö tyypillisin kuva urakehityksestä koulusta kiireapulaiseksi ja sitä kautta yhä vaativampiin tehtäviin osaamisen ja kokemuksen kartuttua. Ehkä ennen, muttei taatusti tulevaisuudessa!

Onhan työn pirstaloitumisesta ja työelämän muutoksesta puhuttu. Tehdään töitä yrittäjinä sinne ja tänne, vaihdetaan työpaikkaa muutaman vuoden välein ja yrityksissä käydään jatkuvia yt-neuvotteluja. Työpaikkoja menetetään, niistä käydään yhä kovempaa kilpailua, samat työt tehdään koko ajan pienemmillä resursseilla. Just name it, keskustelunaiheita riittää.

Työn merkityksestä ja arvostuksesta sen sijaan puhutaan vähemmän, samoin on osaamisen kehittämisen laita. Mitä työ merkitsee? Onko se pakollinen vaihe nuoruuden ja eläkeiän välissä? Ei auta kuin joka ikinen aamu vääntäytyä sorvin ääreen, kunnes kellokortti kilahtaa ja vapaus koittaa. Onko se intohimo, koko elämänkokoinen asia, jota ei pysty erottamaan vapaa-ajasta?

Yksi elämä – monta uraa -teos paneutuu ajankohtaiseen ja tunteita herättävään keskusteluun työurista. Tarkastelunäkökulmia on monta, faktoja ja tilastollista tietoa runsaasti mukana, kiinnostavasti ja lukijaa haastaen. Kirjan positiivinen viesti lukijalle on: huolehdi omasta osaamisestasi, kehitä ammatillista tietotaitoasi koko ajan. Silloin olet vahvoilla. Hyville osaajille tulevaisuudella on plus-merkkinen kaiku, kävipä yyteissä ja muissa kirjainyhdistelmissä miten tahansa. Hankaluuksia on taatusti työelämässä luvassa, mutta mitä sitten. Osaamistasi ei kukaan voi viedä, se on arvokasta omaa pääomaasi. Kliseistä tai ei, on se silti.

 

-Piia Similä, tuottaja / Helsingin seudun kauppakamari

Henkinen johtaminen Suomessa –hyödyllistä vai huuhaata?

Ilmassa oli aistittavissa innostusta ja odotusta, kun joukko opettajia, esimiehiä, valmentajia ja johtamisen kehittäjiä kokoontui pohtimaan henkistä eli spirituaalista johtamista. Spirituaalisen johtamisen workshop järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Tieteiden talolla Helsingissä 15.3.2016. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Elina Juntunen ja Reijo Räisänen. Vaikka henkinen eli spirituaalinen johtaminen on melko uusi asia Suomessa, sitä on tutkittu paljonkin ulkomailla, ja siitä on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Ensimmäiset tutkimukset ilmestyivät jo 1990-luvulla, ja Amazonissa on myynnissä yli 6000 kirjaa henkisestä johtamisesta. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että spiritualiteetti edistää työntekijöiden inhimillisiä voimavaroja, vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja lisää yhteenkuuluvuutta.

Mitä henkinen johtaminen on?

Spirituaalinen johtajuus ei ole sidoksissa tiettyihin kansallisiin rajoihin, uskonnollisiin uskomusjärjestelmiin ja organisationaalisiin eetoksiin. Lähtökohtana on se, että ihmisessä on osaamisen, taitojen ja kykyjen lisäksi mieli, sielu ja henki. Olisiko työntekijöiden helpompi liittyä arvoihin, missioon ja tarkoitukseen, jotka olisivat muutakin kuin taloudellisen hyödyn ja voiton maksimointia? Korostuisiko tällöin se, että työntekijät voisivat toteuttaa itseään kokonaisvaltaisesti myös työssään? Olisivatko eettiset ja kestävää kehitystä tukevat kysymykset ja valinnat johtoryhmän agendalla taloudellisten tavoitteiden rinnalla? Olisivatko edellä mainitut asiat sellaisia, joita voidaan myös mitata?

Henkinen johtaja – millaisia ominaisuuksia tarvitaan?

Workshopissa pohdittiin myös, millaisia ominaisuuksia henkiseen eli spirituaaliseen johtajaan liitetään. Esille nousi, että henkinen johtaja ilmentää vahvaa uskoa hyviin päämääriin ja sitä kautta tavoitteet saavutetaan varmemmin. Hän on rohkea visionääri ja uskaltaa unelmoida ja asettaa rohkeita tavoitteita. Lisäksi hän tuntee epäitsekästä lähimmäisenrakkautta toisia kohtaan, on empaattinen, myötätuntoinen ja auttaa ihmisiä kasvamaan.

Ehkä spirituaalisen johtamisen tärkein sanoma nykyajan johtajalle ja esimiehelle voisi olla se, että eettisyys tulee elää todeksi johtajan roolissa. Johtajan tulisi tunnistaa omat arvonsa ja kantaa sosiaalista vastuuta itsestä, ihmisistä ja ympäristöstä. Siihen liittyy myös eräällä tavalla tietynlainen nöyryys ja ymmärrys, siitä, että olemme keskeneräisiä, voimme jatkuvasti kehittyä ihmisinä.

Mistä vinkkejä johtajille ja esimiehille?

Pomon parhaat ratkaisut – Valmentava käsikirja tiukkoihin tilanteisiin -kirjassa lähdetään liikkeelle itsensä johtamisesta ja siitä, että johtajan on tärkeää kasvaa ihmisenä. Kirja tarjoaa myös hyviä työkaluja toteuttaa ihmisläheistä johtamista ja saada porukka yhdessä tekemään töitä. Kirjassa nostetaan esille myös henkiseen johtamiseen liittyviä tärkeistä asioita kuten myötätunto, myönteisyyden voima, kestävyys ja intuitio.

– Minna Kurttila

Minna Kurttila osallistui seminaariin ja on toinen Pomon parhaat ratkaisut -kirjan kirjoittajista. Pomon parhaat ratkaisut on Kauppakamarin huhtikuun #kuukaudenkirja.

Kuppi nurin ja nuppi kiehuu?

Pomon_parhaat_ratkaisut_orig_resol300

Kaatuiko lasi? Menikö kahvi väärään kurkkuun? Kellahtiko kuppi? Kiehahtiko nuppi?

Pomojen arki on välillä mukavia suojaisia satamia, toisinaan kunnon myrskyä. Hankalia tilanteita tulee eteen, jos ei päivittäin, niin vähintään viikoittain. Miten toimia niin, että ratkaisu kantaa? Työt tulee hoidettua, työntekijät ovat motivoituneita ja tyytyväisiä?

Käskyttäminen, tietokatveiden viljely, direktiovallan korostaminen? Toimii! Työt tulee tehtyä, ja – siinä se taisikin olla.

Ratkaisujen löytäminen yhdessä, johdonmukainen toiminta, itsensä kehittäminen ja muiden siinä mukana. Toimii jopa paremmin? Ihmisissä on potentiaalia. Työntekijöissä on mahdollisuuksia, osaamista, jonka viisaat johtajat saavat kaivettua esiin ja yrityksen eduksi.

Olisiko aika ryhtyä hyväksi pomoksi?

Pomon parhaat ratkaisut – Valmentava käsikirja tiukkoihin tilanteisiin on esimiesten kättä pidempää. Se tarjoaa kysymyksiä ja konkreettisia työkaluja: vinkit valmentavaan johtamisotteeseen ja sen käyttöön eri tilanteissa sekä esimerkkejä elävästä (työ)elämästä.

”Myytti synnynnäisesti hyvästä johtajasta joutaa romukoppaan. Jos kaikki Suomen pomot päättäisivät ryhtyä hyviksi pomoiksi myös tiukoissa tilanteissa, saataisiin Suomi nousuun. Kyse on useimmiten tahdosta ja viitsimisestä.”

Pomon parhaat ratkaisut on kuukauden kirjana huhtikuussa. #kuukaudenkirja on nimensä mukaisesti joka kuukausi vaihtuva teos, jota myydään tuon kuukauden ajan reilusti alennettuun hintaan. Alennettu hinta on voimassa verkossa osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi sekä Kalevankadun myymälässämme.

Simila26201_OGO7573

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Asenteella!

Asennejohtaja_MockUpTiedättekö ne superhyväntuuliset ihmiset, joille kaikki on aina ihanaa? ”Voi kun kiva tavata, aivan ihana sää, räntäsade hemmottelee taas meitä olan takaa, kiitos sinulle ihan mielettömästi, ei se haittaa, vaikka vuokrasopimukseni irtisanottiin aiheettomasti ja työpisteeni siirtyi Keravalta Ivaloon, on vaan niin kiva tehdä tätä työtä ja voin olla kiitollinen, kun sain asua koko kuukauden niin kauniissa asunnossa. Huippuu!”

Tai ne ikuiset valittajat? ”Että tämä auringonvalo saa näyttämään mun kasvot kalpeilta, taas pomo teki päätöksen, jota ehdotin, mutta eikö se tajunnut, ettei päätös ollut reilu, on hirveän noloa, kun naapuri osti taas uuden auton, mutta meidän oma on jo viikon vanha, eikä siinä vielä mitään, mutta tänään bussissa bussikuski tervehti mua, siis ihan outo, ihan vierasta ihmistä. On tämä taas niin raskasta. Aina on maanantai tai tiistai tai tammikuu tai joulu tai no joku päivä ylipäätänsä.”

Asenne ratkaisee. Attitude changes everything.

Oletko tullut ajatelleeksi, että asenne on valinta? Toden totta. Toimistolle aamulla astuessasi sinä voit ihan itse valita asenteesi. Onko se ”kaikki on ihanaa -asenne” vai ” tämä niin kauheaa -asenne”? Ehkä jotain tuolta väliltä, ilman ylilyöntejä ja liioittelua?

Asenteesta, sen merkityksestä ja voimasta pääset lukemaan uutuusteoksesta Asennejohtaja. Kirjaan on haastateltu joukko nimekkäitä suomalaisia vaikuttajia. Mitä esimerkiksi Anne Bernerillä, Tommy Hellstenillä tai Pekka Vauramolla on sanottavanaan asenteesta?

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Onko pomo päivänsä ansainnut?

Pomon_parhaat_ratkaisut_orig_resol300Pomon päivää on vietetty kansainvälisesti jo 1960-luvulta lähtien, ja Suomeen tämä tulokas rantautui vuosi sitten. Päivän tarkoitus on ollut lisätä työntekijöiden ja esimiesten välistä yhteisymmärrystä.

Nykyään? Ihanko totta? Onko tämä tosiaan ongelma 2000-luvun Suomessa?

Kyllä, kyllä ja kyllä. Todellakin on!

On hyviä johtajia, on huonoja johtajia. Liekö suurin osa siltä ja väliltä? Jo tämä perustelee asian framille nostamisen. Asiasta pitää puhua niin kauan, kun yksikin huono johtaja on kentällä. Eli ajasta ikuisuuteen?

Esimiehen paikka on vaativa. Vaatimuksia ei puutu, työtä riittää vähintäänkin niin paljon kuin sitä on halukas tekemään. Enemmänkin, enemmän kuin on mahdollistakaan. Pomon päivän lanseeranneen valmennusyhtiön Pomon Enkelien Minna Kurttila ja Pia Aalto kirjoittavat uutuusteoksessaan Pomon parhaat ratkaisut johtamisesta positiivisen psykologian kautta. Ratkaisujen avulla, ei ongelmien kaivelemisen kautta. He sanovat, että esimiestyön onnistumiseen vaikuttaa ennen muuta se, kuinka kiinnostunut esimies on johtajamaan ihmisiä.

Kiinnostunut. Johtamaan ihmisiä.

Pomon homma ei ole olla muita ylempänä. Ei ”on the top”, vaan pomo on se, joka raivaa tietä, ”the one who goes first”. Tämä oppi iskostui tajuntaani kuunnellessani legendaarisen Simon Sinekin ajatuksia Nordic Business Forumissa. Johtajan jobi on tehdä visio näkyväksi, konkreettiseksi, ja näyttää suunta. Hypätä itse ensin ja varmistaa, että hyppääminen on turvallista.

Johtajan onnistumista mitataan usein tulosten saavuttamisella. Mutta kukaan johtaja ei saavuta tuloksia yksin. Eikä edes porukkansa avulla, ellei saa ihmisiä mukaansa. Juuri, tässä on ihmisten johtamisen paikka. Jos alaisten työ ei kiinnosta, jos onnistumiset kuitataan käden heilautuksella, jos kannustus on jo terminäkin vieras, on turha odottaa, että tiimi hyppää pomon perässä. Silloin on paras mennä yksin. Ja unohtaa tuloksiin pääseminen.

Onneksi on toinenkin tapa. Arvotus luo pohjan avoimuudelle, vuorovaikutus syntyy luottamuksesta, kiinnostus on a ja o. Eikä hyväksi johtajaksi kukaan synny. Lopulta vastaus on viitsimisessä ja tahdossa. Myönteinen ja ratkaisukeskeinen ote on opeteltavissa. Kysy, vastaa, kuuntele, korjaa ja kehity. Silloin olet, Pomo, päiväsi ansainnut.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua

… muttei lainkaan sinistä.

Onnistu_kasvuyrittäjänä_116x163

Vanha sanonta pätee aikalailla kirjaan kuin kirjaan, mielestäni erityisen hyvin yrittäjyysteokseen Onnistu kasvuyrittäjänä. Siinä itseään maallistuneeksi psykologiksi tituleeraava startup-yrittäjä itsekin Manne Pyykkö yhdistää yrittäjyyden, myynnin ja markkinoinnin psykologian pääfokuksen ollen teknologiavetoisessa kasvuyrittäjyydessä.

Kasvuyrittäjyys, startupit, ne ovat kaikkien huulilla. Mieletön tekemisen draivi, innostus, mahtava tuote, ihan huipputiimi työskentelemässä. Tässä yksi puoli. Töitä 24/7, kassavirta miinuksella, maailmanvalloituksessa haasteita. Tässä toinen puoli. Ja kuinka monta näitä puolia löytyykään lisää, kun vähän kaivelee.

Millä kasvuyrittäjä sitten laukaisee potin, kotiuttaa rahat, laajenee ja skaalautuu? Parhaalla tuotteellako? Kenties, mutta Mannen teoksen luettuani vastaan silti ei. Ihan sama, miten hienon tuotteen kehität. Ihan sama, kuinka paljon laitat siihen omaa tai toisten rahaa kiinni. Ihan sama, montako yötä valvot tuotekehityksen parissa. Ei auta.

Avain on asiakas. Asiakas joka on valmis maksamaan tuotteestasi tai palvelustasi. Skaalautuvuuden näkökulmasta: asiakkaat, maksavat asiakkaat.

Myynti on kovaa työtä. Puhelinta ja ihmisiä ei auta pelätä. On soitettava, tavattava ihmisiä, mentävä ja verkostoiduttava. Missä myydä, kenelle, millä argumenteilla? Tässä kasvuyrittäjän suuret kysymykset. Kun niihin löytyy vastaus, on loppu historiaa.

Painokoneet käynnistynyt tällä viikolla, joten pian pääset sukeltamaan myynnin ja markkinoinnin problematiikkaan itse uutuusteoksen sivuilla.

Ai niin, tuo ”jotain uutta”. Tässä teoksessa se on kirjan mukana tulevat tunnukset applikaatioon, joka tukee myyntiä. Applikaation avulla teoksen kirjoittaja aikoo skaalautua, onnistua kasvuyrittäjänä. Kirjaudu ja kokeile.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

PS. Ei liity varsinaisesti asiaan, mutten malta olla mainitsematta. Kuvaan tullut sininen kehys ei ole valitsemani, vaikka onkin ristiriidassa tekstin alun kanssa. Pieni särö. ”Ei lainkaan sinistä” ja heti perässä kuva sinisissä kehyksissä.