Maarit Tiililä: Itsensä tunteminen on johtajan ankkuri maailman myllerryksessä

Maarit Tiililä

–  Olen saanut harmikseni urallani havaita, että hallituksen kokouksen päätyttyä toimitusjohtaja on joskus kuin katujyrän alle jäänyt ja henkisesti aivan lopussa, sanoo hallituspartneri, johtajien ja johtoryhmien valmentaja, KTM Maarit Tiililä, joka haluaa omalla työllään kehittää myös hallitustyötä toimivammaksi.

Tiililä sanoo, että tilannehan on inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna aivan mahdoton. On vaikea edellyttää johtajalta, että hän ikävän kokouksen jälkeen vakaasti uskoo itseensä ja organisaation tulevaisuuteen. Tunteenhan pitäisi olla kokouksen jälkeen voimaannuttava eikä latistava, hän sanoo.

Tiililän mukaan hallitusammattilasten ja johtajan välinen vuoropuhelu olisi saatava rehellisemmäksi ja aidommaksi. Myös asenteen pitäisi olla molemmilla kohdillaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka tuloksen tekemisen näkökulmasta vuosi olisi ollut hankala, ei tarvitse ajatella, että kaikki on mennyt huonosti.

– Tosiasiat pitää tosin tunnistaa ja tunnustaa, mutta mielestäni hallitustyössä emme ole etsimässä syyllisiä vaan ratkaisuja. Aina löytyy jotain hyvää sanottavaa, ja huomiota pitäisi osata kiinnittää myös onnistumisiin.

Tiililä suosittelee mieluummin kysymään johtajalta, miten esimerkiksi viime vuosi meni tämän omasta mielestä ja virittämään keskustelua tällaisesta näkökulmasta valppaan ilmapiirin luomiseksi.

– Haastaa pitää, mutta sen voi tehdä monella eri tavalla. Esitettäessä toimitusjohtajalle kysymyksiä ei pidä vain näyttää omaa älyään ja esittää muiden edessä fiksua, vaan yhteistyön taustalla pitäisi olla aito halu auttaa toista osapuolta onnistumaan yrityksen toimitusjohtajana.

Tiililä sanoo, että hallitusammattilaisen pitäisi myös ottaa kantaa muuhunkin kuin omaan vahvuusalueeseensa ja tulla myös esille reilusti omana itsenään. Se on osa työn vastuullisuutta, että ymmärtää näyttää sen, ettei tiedä itsekään kaikkea.

Tiililän valmennuksissa, joita hän on kohta tehnyt kymmenen vuotta, käy johtajia, jotka hakevat reflektointiapua ja tukea omaan työhönsä. Hän on saanut omilta asiakkailtaan myönteistä palautetta siitä, että ihmiset kokevat hänen seurassaan saavansa olla sellaisia kuin ovat. Läsnäolon ja kuuntelemisen taidot ovat Tiililän työkaluja samoin kuin kyky löytää tapa sanoa monimutkaiset asiat yksinkertaisesti. Konsultoiva työ sopii hänelle, koska hän kokee olevansa havainnoija, joka tekee jatkuvasti analyysia ympäristöstään.

– Olennaista kaikessa valmennustyössä on, että jokainen selvittää omat vahvuutensa ja käyttää niitä työkaluinaan. Kun on sinut omissa nahoissaan, silloin on omassa työssään parhaimmillaan, hän kiteyttää.

Usein johtajat puolestaan epäonnistuvat siitä syystä, että heidän johtamistyylinsä on yhteensopimaton organisaation eri sidosryhmien odotusten kanssa.

– Jo rekrytointiprosessin alussa pitää määritellä, millaista johtajaa tehtävään haetaan. Toisin sanoen organisaatiossa pitää tiedostaa, mikä on haluttu kulttuuri, jota tavoitellaan, ja mikä on varsinainen toimintakulttuuri, jossa vielä eletään, hän perustelee.

Tiililä suositteleekin, että rekrytoijat pyytävät hakijaehdokasta kertomaan oman tarinansa omasta johtamistyylistään voidakseen verrata sitä organisaation tarinaan ja odotuksiin. Kun henkilö tulee valituksi, hänen pitäisi kertoa heti ensimmäisenä päivänä, millainen johtaja hän on ja mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Tällaista lähestymistapaa yleensä arvostetaan.

– Pidän myös tärkeänä, että johtaja on valmis näkemään asioita monesta näkökulmasta. Työ on paljon helpompaa, jos yrittää parhaansa mukaan pitää itsensä avoinna erilaisille tavoille ajatella asioita. Pitää myös olla uskallusta esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä.

Tiililä sanoo, että suomalaisessa johtamisessa pitäisi enemmän korostaa tavoitteiden asettamista ja määritellä odotukset realistisesti, jotta ihminen tietää, mitä häneltä odotetaan.

– Enkä tarkoita vain suoritustavoitteita, vaan tapaa toimia ja käyttäytyä. Silloin on myös helpompi antaa palautetta toiselle. Keskustelu ja sille ajan varaaminen ovat vielä meillä liian vähäisessä arvossa, hän täsmentää.

Yhteinen ymmärrys tavoitteesta rakentuu hänen mukaansa yhteisen keskustelun kautta. Liian helposti kuvitellaan, että kun kerrotaan organisaation tavoitteesta, kaikki ymmärtävät, mitä sillä tarkoitetaan.

– Meillä on omassa johtamiskulttuurissamme vieläkin jäänteitä siitä, että johtajan pitää tietää vastaukset kysymyksiin. Olemme kasvaneet ajattelemaan, että johtaja on auktoriteetti ja nyt siitä ikään kuin kipuillaan pois. Nykyaikana johtajan onkin lunastettava luottamus eri tavalla kuin aikaisemmin. Kunnioituksen saavuttamiseksi ei vain riitä, että joku on tehtävässään toimitusjohtajana.

Kaikesta huolimatta Tiililä sanoo suomalaisen johtamiskulttuurin kehittyneen osallistavampaan suuntaan. Henkilöstöä otetaan yhä enemmän mukaan miettimään tulevaisuutta, ja Tiililä haluaisi kehittää tätä puolta itsekin entistä enemmän.

–  Nykyhetki on haastavaa aikaa johtajalle – ja kaikille muillekin. Siksi johdonmukainen toiminta ja itsensä tunteminen ovat ankkuri maailman myllerryksessä, koska voit vain luottaa omaan itseesi ja omaan käyttäytymiseesi, Tiililä toteaa.

———-

Tiililällä on pitkä ura johtajana muun muassa Instrumentariumissa, GE Healthcaressa, Altiassa ja Moventasissa. Vuodesta 2008 hän on toiminut yrittäjänä ja 2015 alkaen Hallituspartnerit Helsinki ry:n hallituksessa.

Hän on julkaissut kauppakamarin kustantamana kirjat Johtaja, uusi tehtävä, 100 päivää – Tilanne haltuun ja Innosta onnistumaan – yhdessä!.

Tutustu Tiililään täällä: http://maarittiilila.fi/

 

Teksti: Taina Parviainen

Tommi Rasila: Hyväkin hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti

Tommi Rasila Studio Karling

Kuva: Studio Karlin

– Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Jokaisessa hallituksessa on kehitettävää, eikä valmista hallitusta ole olemassakaan. Laakereille ei pidä jäädä lepäämään hyvänkään sään aikana, vaan hyvä hallitus haastaa itsensä ja toimintatapansa jatkuvasti, sanoo tietoturvayhtiö Jeticon perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, TkT Tommi Rasila. Hän on juuri kirjoittanut uudistetun kuudennen painoksen Hyvä hallitustyö -kirjasta yhdessä OTL, VT Juhani Erman ja toimitusjohtaja Olli V. Virtasen kanssa.

Teos on kestohitti kirjamarkkinoilla, ja sitä on päivitetty aina uusintapainosten yhteydessä käytännönläheisellä otteella. Uuteen painokseen on lisätty luku, jossa käsitellään muun muassa yhdistysten, säätiöiden ja osuuskuntien hallitustyöskentelyä ja governanssia.

Teoriaa ryydittää valtava määrä käytännön kokemusta, jota Rasilalle on kertynyt kymmenissä luottamustehtävissä, Boardman Oy:n ja Hallituspartnerit ry:n partnerina sekä DIFin eli Directors’ Institute Finlandin jäsenenä. Rasila oli myös keskeisessä osassa HHJ-koulutusta kehitettäessä. Kyseinen kurssi perustuu kokemukseen, jonka mukaan ihmisillä on usein valtavasti annettavaa yritysten hallituksissa, kunhan heitä rohkaistaan tähän ja osana tätä kerrotaan perusasiat hallitustyöstä.

Rasila sanoo hallitustyöskentelyn kehittyneen huomattavasti Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Parhaimmillaan se on avointa ja keskustelevaa.

–  Nykypäivänä ei enää pyydetä mukaan vanhoja tuttuja ja edetä uralla hallitustyöskentelijäksi hyvä veli -verkostojen avulla, vaan hallitusten kokoonpanot pyritään muodostamaan monipuolisesti eri alan asiantuntijoista huomioiden tasapuolisesti samalla eri ikäryhmät, sukupuoli ja kokemus. Ei ole kovin hyödyllistä työskentelyn uudistumisen kannalta, jos hallitus koostuu samalla toimialalla vaikuttavista ihmisistä, Rasila perustelee.

Kun hallitusammattilaisella vaihtuvat tilanteet ja yhtiöt, pysyy yllä mielenkiinto asioiden kehittämiseen. Se on myös erittäin opettavaista: opit kertautuvat, kun ihmiset vaihtuvat ja vievät tietoa eri organisaatioista toisiin.

– Vastustan pönötystä ja vanhojen rakenteiden itsetarkoituksellista valvomista. Ne eivät edistä uudistumista ja innovatiivisuutta. Puollan avointa ja reilua keskustelua, ristiriitojen esille tuomista ja eri näkökannoista keskustelemista hyvässä hengessä, Rasila jaottelee.

Koska osallistuminen on hallitustyöskentelyn kulmakiviä, Rasilan mukaan hallituksen jäsentä ei ole valittu olemaan kokouksissa hiljaa.

– Hallituksen jäsen ei voi vain mennä kokoukseen, nyökytellä ja myötäillä. Yhtiön edun nimissä tulee kertoa oma mielipiteensä, vaikka se eroaisikin muiden mielipiteestä. Keskustelu tuo lisäarvoa, ja sitä on jokaisen osallisen oltava valmis tarjoamaan, Rasila toteaa.

Rasilan mukaan hallitustyöskentelyssä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että yllättäviä kriisejä tulee vastaan jatkuvasti. Lisäksi jokainen kriisi on yleensä erilainen kuin mitä aikaisemmin on koettu. Hyvä hallitus auttaa yritystä tasoittamalla näitä tilanteita, tukemaan toimitusjohtajaa ja tuomalla jatkuvuutta kriisin keskelle, siten auttaen yritystä sen seuraavaan suvantovaiheeseen.

– Uhkatilanteessa voidaan ottaa Hyvä hallitustyö käteen, koska se sisältää kaikki perustiedot hallitustyöskentelystä. Seuraavaksi voidaan ottaa sopivasti etäisyyttä tilanteeseen, eli noustaan kuin helikopterilla ilmaan ja sammutetaan tulipalo, hän kuvailee lennokkaaseen, mutta samalla perusteelliseen ja lähestyttävään tyyliinsä.

Rasila sanoo, että kriisien ratkaisemisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä keskeistä on hallituksen puheenjohtajan ja yrityksen toimitusjohtajan välinen yhteistyö. Jos tämän työparin kanssakäyminen ei toimi, asialle on tehtävä jotakin.

– Ei myöskään riitä, jos kykenee vain itse sanomaan sen, minkä kokee olevan vialla, vaan on kestettävä se, jos toinen on eri mieltä, ja mietittävä tilannetta uudelleen. Se ei ole aina helppoa, mutta itsensä tuntemalla ja aidolla vaikuttamisen halulla tällaisissakin tilanteissa voidaan päästä hyvin eteenpäin.

Koska hallitustyöskentelyssä on osattava keskustella jatkuvasti uusien ihmisten kanssa ja ymmärrettävä erilaisia taustoja sekä niiden mahdollisuuksia, jatkuva oppiminen ja oman osaamisen haastaminen on tärkeää. Rasila kuuluttaakin lifelong learning -tyyppisen ajattelun perään. Hallitusammattilaisen – kuten kenen tahansa – on pidettävä itsensä jatkuvasti ajan tasalla.

– Vaikka hallitusammattilaisella olisi kuinka hyvä osaaminen ja kokemus omalta alaltaan, se ei riitä, jos ei pysyttele ajan hermolla ja tiedosta, millaiset liiketoimintamallit tuottavat tulevaisuudessa parhaiten. On osattava pysyä digitaalisuuden kyydissä ja nähdä sen nopeasti avautuvat hyödyt, hän toteaa.

Hallitusammattilaisena toimiminen tuo monia mahdollisuuksia, luo verkostoja ja antaa uusia tilaisuuksia tavata mielenkiintoisia ihmisiä. Yksi etu nousee kuitenkin ylitse muiden.

– Tässä työssä on parasta vapaus ja oman ajan hallinta. Siinä on samoja piirteitä kuin mitä itsenäiset yrittäjät saavat omassa työssään kokea, hän sanoo lopuksi tyytyväisenä.

Teksti: Taina Parviainen

Hyvä hallitustyö -kirja jaetaan kurssin yhteydessä kaikille HHJ® – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssin kävijöille. HHJ-koulutusta on järjestetty vuodesta 2005 kauppakamareiden ja Hallituspartnerit ry:n yhteistyönä.

Tutustu kurssin sisältöön täällä

Millainen aikaansaaja olet itse, kirjailija Marjo Huhtala?

Aikaansaajan_asenne_nettiin

 

– Roihuan hirveällä intohimolla, kun päätän tehdä ja toteuttaa jotakin, sanoo Mandaren Marjo Huhtala, kun häneltä kysytään, miten hän jaksaa viedä läpi monenlaisia töitä ja projekteja samanaikaisesti.

Huhtala on oman valmennusyrityksensä perustaja, yrittäjä, tietokirjailija ja yritysvalmentaja. Hänestä on hyvää vauhtia tulossa asennetta käsittelevien aiheiden asiantuntija, ja hän on kirjoittanut kauppakamarille jo toisen aihetta käsittelevän Aikaansaajan asenne -teoksen, joka julkaistaan maaliskuun aikana.

– Kutsun teoksiani asennekaksosiksi. Reilu vuosi sitten ilmestyneen Asennejohtaja-teoksen julkaisu oli hieno alku kaikelle. Olen saanut kohdata upeita ihmisiä ja kirjoittaa heiltä oppimaani kirjaksi, josta on toivottavasti hyötyä mahdollisimman monelle lukijalle.

Huhtala kertoo käsitelleensä Asennejohtajan haastattelujen jälkeen sitä, miten johtajatkin tiukoissa tilanteissa välttelevät ongelmien esiin ottamista. Hänelle itselleen se oli uutta oppia, jota ei ole hänen mielestään riittävästi huomioitu alan julkaisuissa. Pakenemisen silloin, kun pitäisi toimia, hän liittää ilman muuta johtajan asenteeseen. Tällaisiin asioihin hän haluaa tuoda ratkaisuja ja korostaa samalla, että hänen teoksensa on esimiesten kasvua käsittelevä teos, jossa on valmentava ote.

Vaikka Huhtala on kirjoittanut asenteesta paljon, aihe kiehtoo häntä yhä, ja hän löytää siitä edelleen uusia näkökulmia.

– Kirjoittamalla kehittyy itsekin ja oppii koko ajan uutta.  Aihe kiinnostaa minua vielä jatkossakin. Erityisesti minua kiinnostaa myös tutkimustiedon soveltaminen työelämään. Olen aika lailla tutkimusorientoitunut ja arvostan tutkimuksia, hän sanoo.

Huhtala vitsailee mielellään diplomi-insinöörin koulutuksellaan, ehkäpä siksi, että häntä ei heti ensimmäiseksi arvaisi tuotantotalouden insinööriksi, koska hän on hersyvän iloinen ja spontaani omassa lähestymisessään.

– Olen kyllä hyvin asiakeskeinen, hän painottaa nauraen ja toteaa jo vaihteeksi vakavammin, että työssään on oltava tinkimätön, jos haluaa pärjätä yrittäjänä.

Huhtalan omalle aikaansaamiselle ovat tärkeitä energisyys, nopeatempoisuus, inspiroituminen ja korkea laatutaso. Ne ovat kaikki mahdollisia yhtä aikaakin, mutta hän sanoo, että omasta ammattitaidostaan on pidettävä jatkuvasti huolta esimerkiksi lukemalla alan kirjoja ja osallistumalla erilaisiin ammattitaitoa tukeviin koulutuksiin. Kaikki tämä muovaa myös hänestä asiantuntevaa kirjoittajaa. Vaikka Aikaansaajan asenne -kirjaan on haastateltu monia johtajia ja esimiehiä, Huhtala on kirjoittanut kirjaan paljon itse jäsentämiään ajatuksia ja tietoa omista kokemuksistaan.

– Yrittäjänä minun on löydettävä aiheita, jotka innoittavat minua itseäni, jotta pystyn tekemään niin hyvän teoksen kuin siinä tilanteessa on mahdollista. Asenteeseen liittyvät johtamisaiheet ovat minulle bisnekseni kannalta kilpailuetu. Lisäksi ne auttavat aidosti muita kehittämään parempaa työkulttuuria omassa työyhteisössään. Toivoisin, että asiakkaat löytävät luokseni myös asennevalmennuksiini, sillä työkalut todella toimivat ja ovat uusia, eikä muilla ole niitä, hän toteaa kehittelemänsä teeman hyödyistä.

Yritteliään ja oikealla asenteella toimivan ihmisen Huhtala sanoo tunnistavansa usein jo ulkoapäin, eli katsomalla ihmistä omassa työssään. Sitoutuneesta ihmisestä näkee silmien palon ja tinkimättömän asenteen, jolla tartutaan toimeen hanakasti.

– Uskon vahvasti siihen, että tulevaisuudessa pärjää parhaiten yritteliäällä asenteella – oli työntekijä yksityisyrittäjä tai palkkatöissä, niin se on aikaansaamisen asenne, joka ratkaisee, hän sanoo.

_________________________________________________________________

Marjo Huhtalan teos Aikaansaajan asenne julkaistaan ke 29.3. Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä.

Teksti: Taina Parviainen

Jaana Villanen: Tuotekehityksessä emme voi ratkoa tulevaa menneen ajan opeilla

villanen-jaana-1-rajattu

– Suurin ongelma suomalaisten yritysten tuotekehityksessä on se, ettei selvitetä yrityksen missiota, visiota ja arvoja, sanoo Tuotteista tähtituotteita -kirjan kirjoittaja, erikoisjuristi Jaana Villanen, joka on pitkän linjan tuotekehittäjä, aiheen kouluttaja ja mentori.

Hän haluaa selvittää, miten yritykset voisivat paremmin toimia muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa kilpailu on koventunut ja vaatii jatkuvaa analysoimista ja kouluttautumista.

– Hämmästyksekseni olen saanut huomata, että 87 prosenttia pk-yrityksistä ei tee lainkaan kirjallista liiketoimintasuunnitelmaa. Monet asiat ja niiden kehittäminen lähtee perusasioista, joita ei mietitä riittävän tarkasti, jotta ymmärrettäisiin oman olemassaolon mahdollisuudet, hän toteaa.

Villasella on monipuolinen tausta, joka antaa hyvät lähtökohdat konsultoida erilaisia yrityksiä näiden tuotteista ja palveluista. Kokemuksensa pohjalta hän kirjoitti juuri ilmestyneen teoksensa, joka on jatkoa yhdessä Maaretta Tukiaisen kanssa kirjoitetulle Huippunaiset. Menestystarinoita -kirjalle.

Hänen mukaansa emme voi ratkoa tulevaisuuden ongelmia menneen ajan opeilla, ja siitä Villanen on puhunut jo pitkään koulutuksissaan ja luennoillaan eri puolilla Suomea. Koska maailma muuttuu vinhaa vauhtia, paikoilleen ei voi jäädä, ja Villasen katse on taas jo tulevaisuudessa. Kun Tuotteista tähtituotteita -kirjaan hän kokosi tietoa tuotekehityksestä koko organisaation näkökulmasta, jatkossa hän haluaa selvittää, millainen on yksilö, joka tarttuu tuotekehitykseen ja ideoimiseen, vie ajatuksiaan eteenpäin ja saavuttaa muiden huomion ja kyvyn innoittaa toiset mukaansa yhteiseen kehittämiseen.

– Tulevaisuudessa meidän kaikkien on oltava enemmän tietoisia siitä, miten pysymme kehityksessä mukana ja teemme yhteistyötä työtoveriemme ja yhteistyökumppaniemme sekä muiden yritysten kanssa. Tässä on valtava haaste, mutta myös hieno potentiaali, jota Suomen kokoisessa maassa ei kannata tai ylipäätään edes voida hukata, hän selvittää.

Villasella siis riittää tehtävää, jotta hän saa oman missionsa suoritettua, sillä visioita paremmasta hänellä riittää ja niiden puolesta hän haluaa puhua rehellisesti asiakkailleen, oppilailleen ja kuulijoilleen heitä samalla ymmärtäen ja tarkasti kuunnellen ja myötäeläen.

– Tärkeää on myös se, miten vastapuolelle asiansa esittää. On osattava puhua asiakkaan kieltä ja aistittava, miten hän on asiaa miettinyt. Lisäksi meillä on oltava samanlaista asennetta kuin yrittäjillä parhaimmillaan, ja se antaa miellyttävän lisämausteen omaan työhöni, josta nautin joka päivä suunnattomasti, hän sanoo.

Teksti: Taina Parviainen, KauppakamariTiedon päätoimittaja ja Tuotteista tähtituotteita -teoksen tyytyväinen lukija

Pomon pään sisältä se lähtee

Esimies_ongelmien_aiheuttaja_orig300

Pomon pään sisältä se lähtee. Jos on lähteäkseen. Ongelma tai ratkaisu.

Nyt on aika puhua suoraan, kiertelemättä ja kaartelematta. Ajatuksilla on väliä. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä ajattelet? Kannattaisi.

Esimies ongelmien aiheuttaja ja ratkaisija on painokonetta parhaillaan kuumottava uutuusteos, jossa ajatuksia ravistellaan. Kukapa ei välillä tuuletusta kaipaisi. Pomoporraskin.

Ongelmien aiheuttaja

Teoksen ydinviesti on selkeä: kaikki lähtee pomon päänupista. Hyvä ja huono, ongelmat ja niiden ratkaisut. Tietenkin asiallisella lievennyksellä: ainakin lähes kaikki, tai suurin osa nyt vähintään. Iso osa esimiestyön ongelmista kun on esimiesten itsensä aiheuttamia. Huonon esimiehen tiimistä ei parasta tihku esiin, vaikka miten puristaisi. Parhaistakin saadaan korkeintaan keskinkertaisia.

Kumman valitset: hyvän vai huonon pomon?

Hyviä esimiehiä sen sijaan suosittelen jokaiselle organisaatiolle. Heidän porukkansa löytää itsestään uusia kykyjä, tuo tavoitteiden saavuttamiseksi parhaat piirteensä esille. Kun asia on näin selkeä, miksi se kuitenkin on niin vaikeaa? Huonoja esimiehiä siedetään yrityksissä liikaa. Huippuhyvistä asiantuntijoista tehdään porukan päitä, vaikkei esimiestaitoja olisi nimeksikään. Ei jobi edes innosta, mutta onhan ”palkinto” otettava vastaan. Roima sadan euron palkankorotuskin kun luvattiin.

Ongelmien ratkaisija

Millainen hyvä esimies sitten on? Analyyttinen ainakin. Hän ymmärtää ajatuksiaan, osaa johtaa itseään, tuntee itsensä ja omaa suhteellisuudentajua. Silti: yhtä oikeaa mallia ei ole. Ei huonolle eikä hyvällekään esimiehelle. Organisaatiot, tiimit, yritykset, tavoitteet ja asiakkaat ovat erilaisia. Kun oikea ihminen on oikeassa paikassa, ollaan vahvoilla.

Huonoista pomoista kannattaa hankkiutua eroon nopeasti. Hyvistä pitää kiinni. Esimiehen ajattelun laatu ja sosiaaliset taidot ratkaisevat usein lopputuloksen.

Lisää totuuden tykitystä, armoa ja ajattelun välineitä löydät teoksesta Esimies ongelmien aiheuttaja ja ratkaisija – Ajattele mitä ajattelet.

Mitä ajattelet? Ajatuksia pääset ravistelemaan lisää elokuussa teoksen julkistamistilaisuudessa. Muista ilmoittautua ennakkoon.

-Piia Similä, tuottaja, Helsingin seudun kauppakamari

Mitä tekisit, jos et pelkäisi?

Innosta_onnistumaan_yhdessä_res72

Mitä tekisit, jos et pelkäisi? Tuo kysymys jäi pyörimään mieleeni, kun syvennyin Innosta onnistumaan -teokseen sitä toimittaessani.

Mistä syntyy innostus? Miten se katoaa? Olenko itse innostuksen latistaja vai nostaja? Pohtimisen paikkoja, joissa peili saattaa auttaa. Vaatii aikamoista rohkeutta tunnustaa, jos ei itse ole tuon flown, innostuksen ja kaiken positiivisuuden lähettiläs. Koska kaikkienhan pitäisi sellaisia olla. Sitä nykyajan työelämä vaatii.

Vai vaatiiko? Pitäisi kaikkien olla innoissaan, innostajia, hypettää ja sellaista?

Mitä innostus edes on? Maarit Tiililän vastaus teoksessa on mielestäni mukavan armollinen. Ensiksikään kaikki eivät näytä innostusta samalla tavalla. Toiset saattavat olla ihan flowssa kuulokkeet kovilla tehden työtään huomioimatta ulkomaailmaa lainkaan, innostuneina ja motivoituneina. Toiset taas puhuvat, kertovat, antavat kaikkien kuulla, kuinka innoissaan he ovat. Mikä loistoidea, ihan mahtavaa, huikeaa, superia!

Innostus on positiivinen tunne, joka ei aina johda konkreettisiin tuloksiin, jos johtaa yhtään mihinkään. Toisinaan sen avulla taas saadaan aikaan suuria asioita, joihin ei ”katsotaan, jos tästä jotain tulee” -asenteella olisi ikinä päästy. Innostunut ihminen saattaa saada muut mukaan ylittämään itsensä yhdessä tai karkottaa kaikki sadan metrin läheisyydellä luonaan olleet ikiajoiksi. Tai jotain siltä väliltä.

Innostus voi siis positiivisuudestaan huolimatta aiheuttaa negaakin.

Miten pelko sitten liittyy innostukseen? Innostunut unohtaa usein raja-aidat, menee läpi esteiden. Ei anna sijaa ”ei näin ole ennenkään tehty” -latteuksille, sietää epävarmuutta, koska hän keskittyy asiaansa ja päämääräänsä. Sen sijaan pelko epäonnistumisesta, innostuksen tappaminen ja innostuneen ”maan pinnalle” tiputtaminen ovat varmoja keinoja olla uudistamatta, pysyä vanhassa, ihan kuin aina ennenkin.

Kumpaan joukkoon kuulut? Innostajiin vai latistajiin?

Innostavan ajankohtainen teos Innosta onnistumaan – yhdessä! ilmestyy toukokuun aikana.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

 

Henkinen johtaminen Suomessa –hyödyllistä vai huuhaata?

Ilmassa oli aistittavissa innostusta ja odotusta, kun joukko opettajia, esimiehiä, valmentajia ja johtamisen kehittäjiä kokoontui pohtimaan henkistä eli spirituaalista johtamista. Spirituaalisen johtamisen workshop järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Tieteiden talolla Helsingissä 15.3.2016. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Elina Juntunen ja Reijo Räisänen. Vaikka henkinen eli spirituaalinen johtaminen on melko uusi asia Suomessa, sitä on tutkittu paljonkin ulkomailla, ja siitä on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Ensimmäiset tutkimukset ilmestyivät jo 1990-luvulla, ja Amazonissa on myynnissä yli 6000 kirjaa henkisestä johtamisesta. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että spiritualiteetti edistää työntekijöiden inhimillisiä voimavaroja, vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja lisää yhteenkuuluvuutta.

Mitä henkinen johtaminen on?

Spirituaalinen johtajuus ei ole sidoksissa tiettyihin kansallisiin rajoihin, uskonnollisiin uskomusjärjestelmiin ja organisationaalisiin eetoksiin. Lähtökohtana on se, että ihmisessä on osaamisen, taitojen ja kykyjen lisäksi mieli, sielu ja henki. Olisiko työntekijöiden helpompi liittyä arvoihin, missioon ja tarkoitukseen, jotka olisivat muutakin kuin taloudellisen hyödyn ja voiton maksimointia? Korostuisiko tällöin se, että työntekijät voisivat toteuttaa itseään kokonaisvaltaisesti myös työssään? Olisivatko eettiset ja kestävää kehitystä tukevat kysymykset ja valinnat johtoryhmän agendalla taloudellisten tavoitteiden rinnalla? Olisivatko edellä mainitut asiat sellaisia, joita voidaan myös mitata?

Henkinen johtaja – millaisia ominaisuuksia tarvitaan?

Workshopissa pohdittiin myös, millaisia ominaisuuksia henkiseen eli spirituaaliseen johtajaan liitetään. Esille nousi, että henkinen johtaja ilmentää vahvaa uskoa hyviin päämääriin ja sitä kautta tavoitteet saavutetaan varmemmin. Hän on rohkea visionääri ja uskaltaa unelmoida ja asettaa rohkeita tavoitteita. Lisäksi hän tuntee epäitsekästä lähimmäisenrakkautta toisia kohtaan, on empaattinen, myötätuntoinen ja auttaa ihmisiä kasvamaan.

Ehkä spirituaalisen johtamisen tärkein sanoma nykyajan johtajalle ja esimiehelle voisi olla se, että eettisyys tulee elää todeksi johtajan roolissa. Johtajan tulisi tunnistaa omat arvonsa ja kantaa sosiaalista vastuuta itsestä, ihmisistä ja ympäristöstä. Siihen liittyy myös eräällä tavalla tietynlainen nöyryys ja ymmärrys, siitä, että olemme keskeneräisiä, voimme jatkuvasti kehittyä ihmisinä.

Mistä vinkkejä johtajille ja esimiehille?

Pomon parhaat ratkaisut – Valmentava käsikirja tiukkoihin tilanteisiin -kirjassa lähdetään liikkeelle itsensä johtamisesta ja siitä, että johtajan on tärkeää kasvaa ihmisenä. Kirja tarjoaa myös hyviä työkaluja toteuttaa ihmisläheistä johtamista ja saada porukka yhdessä tekemään töitä. Kirjassa nostetaan esille myös henkiseen johtamiseen liittyviä tärkeistä asioita kuten myötätunto, myönteisyyden voima, kestävyys ja intuitio.

– Minna Kurttila

Minna Kurttila osallistui seminaariin ja on toinen Pomon parhaat ratkaisut -kirjan kirjoittajista. Pomon parhaat ratkaisut on Kauppakamarin huhtikuun #kuukaudenkirja.

Kuppi nurin ja nuppi kiehuu?

Pomon_parhaat_ratkaisut_orig_resol300

Kaatuiko lasi? Menikö kahvi väärään kurkkuun? Kellahtiko kuppi? Kiehahtiko nuppi?

Pomojen arki on välillä mukavia suojaisia satamia, toisinaan kunnon myrskyä. Hankalia tilanteita tulee eteen, jos ei päivittäin, niin vähintään viikoittain. Miten toimia niin, että ratkaisu kantaa? Työt tulee hoidettua, työntekijät ovat motivoituneita ja tyytyväisiä?

Käskyttäminen, tietokatveiden viljely, direktiovallan korostaminen? Toimii! Työt tulee tehtyä, ja – siinä se taisikin olla.

Ratkaisujen löytäminen yhdessä, johdonmukainen toiminta, itsensä kehittäminen ja muiden siinä mukana. Toimii jopa paremmin? Ihmisissä on potentiaalia. Työntekijöissä on mahdollisuuksia, osaamista, jonka viisaat johtajat saavat kaivettua esiin ja yrityksen eduksi.

Olisiko aika ryhtyä hyväksi pomoksi?

Pomon parhaat ratkaisut – Valmentava käsikirja tiukkoihin tilanteisiin on esimiesten kättä pidempää. Se tarjoaa kysymyksiä ja konkreettisia työkaluja: vinkit valmentavaan johtamisotteeseen ja sen käyttöön eri tilanteissa sekä esimerkkejä elävästä (työ)elämästä.

”Myytti synnynnäisesti hyvästä johtajasta joutaa romukoppaan. Jos kaikki Suomen pomot päättäisivät ryhtyä hyviksi pomoiksi myös tiukoissa tilanteissa, saataisiin Suomi nousuun. Kyse on useimmiten tahdosta ja viitsimisestä.”

Pomon parhaat ratkaisut on kuukauden kirjana huhtikuussa. #kuukaudenkirja on nimensä mukaisesti joka kuukausi vaihtuva teos, jota myydään tuon kuukauden ajan reilusti alennettuun hintaan. Alennettu hinta on voimassa verkossa osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi sekä Kalevankadun myymälässämme.

Simila26201_OGO7573

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Hillitty ja hallittu?

hallittu_projekti_orig72res

Miten meni noin niin kuin omasta mielestäsi? Tämä on yleinen kommentti silloin, kun projekti niin sanotusti levähti käsiin. Yksi lempikysymyksistäni itselleni tilanteessa, jossa istun tuhkan keskellä nenä noessa. Ei mennyt ihan nappiin, mutta ei kai auta muukaan kuin nousta, karistaa pahimmat tuhkat taakseen ja marssia eteenpäin.

Hyviä uutisia! Jos projektimainen työ on sinulle tuttuakin tutumpaa, jos projektipäällikkö on toinen nimesi, jos viikkosi ja kuukautesi järjestyvät erilaisten projektien vaiheiden mukaan, jos pääsit rutiinitoimistasi mukaan innostavaan projektiin, teimme sinulle luettavaa.

Kirjan, joka puhuu projekteista, johon on paketoitu kirjoittajan pitkä kokemus niistä. Hallittu projekti -teos esittelee projektin vaiheet suunnittelusta menestykselliseen toteutukseen. Aasta ööhön. Saat vastauksia kysymyksiin projektityön hyödyistä, projektien hallinnasta, resursoinnista, johtamisesta, aikatauluttamisesta – muutama näkökulma mainitakseni.

Menestystä projekteihisi! Toivottavasti meni kuten Strömsössä– noin niin kuin omasta mielestäsi. Ja muidenkin mielestä.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Elääkö kissa kiitoksella?

Esimies_palkitsijana_3DMockUp_pysty_72res-200px

Kissa kiitoksella elää. Kukapa kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse.

Esimiestyön yksi keskeinen tehtävä, ainakin niille, joita tuloksellinen toiminta kiinnostaa, on onnistuneista suorituksista palkitseminen. Mitä tapoja palkita on? Mikä sopii mihinkin tilanteeseen? Miten palkinnot jaetaan? Saako voittaja kaiken maallisen mammonan ja ylisuuret huippukiitokset, vai onko palkitsemisen jo lähtökohtaisesti oltava isommalle joukolle kohdistettua? Saako yksilö loistaa, vai palkitaanko kaikki tai ei ketään?

Maaliskuun kuukauden kirja on Esimies palkitsijana. Nyt jos koska kannattaa laittaa yrityksen palkitsemisasiat kuntoon. Pieni varoituksen sana lienee kuitenkin paikallaan: oikeanlainen palkitseminen saattaa nostaa työtehoa, parantaa työsuorituksia ja vaikuttaa tulokseen kohoavasti.

Palkitsemista on monenlaista, sekä aineellista että aineetonta. Palkitsemisen tehtävä lienee työntekijöiden motivointi ja sitä kautta yrityksen tuloksen nostaminen. On syytä huomata, että kaikki palkitsemiskeinot eivät sovellut kaikille. Jos työntekijä on joukkoliikenteen vankkumaton kannattaja, joka liikkuu junalla ja bussilla ja polkupyörällä ja vastustaa yksityisautoilua, ei paras palkitsemiskeino taida olla uudenkarhea sportti-Bemari työsuhdeautona.

Palkitsemisen idea on simppeli, mutta toteutus vaatii aikaa, vaivaa ja aitoa halua: esimiehen on syytä tuntea tiimiläisensä niin hyvin, että hän tietää, mikä yksilöä motivoi. Jotta soppa ei olisi liian laimea, sekoitetaan vielä mukaan kysymys tasa-arvoisesta kohtelusta. Jos yksilöiden motivaatio otetaan palkitsemisessa huomioon, eri ihmisiä palkitaan eri tavoin. Onko se sitten tasa-arvoista, voiko niin tehdä?

Pyöriipä päässäsi kysymysmerkkejä, huutomerkkejä tai ihan vaikka puolipisteitä, tartu kuukauden kirjaan Esimies palkitsijana. Lukemalla kysymysmerkit muuttuvat lampuiksi, huutomerkit peukuiksi ja puolipisteet poistuvat. Niitä en nimittäin suosittele käyttämään kuin hätätilanteissa.

#kuukaudenkirja on nimensä mukaisesti joka kuukausi vaihtuva teos, jota myydään tuon kuukauden ajan reilusti alennettuun hintaan. Alennettu hinta on voimassa verkossa osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi sekä Kalevankadun myymälässämme.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari