”Työntekijän tulee voida olla ylpeä työnantajastaan”

Pomon päivän paneelin huikeat johtajat keskustelun pyörteessä. Vasemmalta Jukka Kurttila (Finlayson), Monna Huvilinna (VR Group), Jesper Åberg (Ruokakesko) ja Aleksi Issakainen (Fonecta).

Pomon päivän paneelin huikeat johtajat keskustelun pyörteessä. Vasemmalta Jukka Kurttila (Finlayson), Monna Huvilinna (VR Group), Jesper Åberg (Ruokakesko) ja Aleksi Issakainen (Fonecta).

Johtajan tehtävä on palvelutehtävä. Johtaja on hommassaan palvellakseen tiimiään niin, että tiimi voi onnistua.

Huikea ajatus! Nöyrä, suora, täyttä asiaa. Perjantaina vietettiin kansainvälistä Pomon päivää. Pomon Enkelien paneelissa pohdittiin ihmisten johtamista. Neljä konkarijohtajaa avasi omaa rooliaan kertomalla, millaisia johtamisreseptejä he työssään soveltavat.

”Haluan tuntea johdettavani.” Tutustu ihmisiin, omaan porukkaasi.

”Tartu hetkeen.” Johda sydämellä, huomioi tunteet.

”Etsi ihmisten motivaatiotekijät.”

”Ansaitse luottamus.”

Reseptejä sitoo ihmisten huomioiminen, inhimillisyys, se ettei johtaminen ole lukuja, exceleitä tai toimintakertomuksia – pelkästään. Ne tulevat ihmisten jälkeen. Harmi vaan, että turhan monelta johtajalta tämä edelleen unohtuu. Mennään isot visiot edellä, viuhdotaan pää pilvissä ilman, että edes huomataan, ettei kukaan seuraa.

Diskuteeraa

Paneelissa esille nousi keskustelukulttuuri, diskuteeraus, tuo ruotsalaisten rakas lapsi. Vaikka termi herättääkin hilpeyttä, piilee siinä paljon hyvää. Nimittäin yhteinen keskustelu sitouttaa puolin ja toisin. Se tuo tunteen, että jokaisen ajatukset ovat merkityksellisiä, se antaa mahdollisuuden perustella oma kanta ja löytää yhteinen kieli. Sen avulla pystyy motivoimaan. Toki siinä järjestyksessä, että johtajan on löydettävä motivaatio ensin itsestään. Ellei pomoa kiinnosta, miksi kiinnostaisi tiimiläisiäkään. Kun pomo löytää yhteiseen asiaan hullun innon itsestään, saattaa into tarttua muihinkin. Miten on pomo, uskallatko kokeilla?

Tulevaisuus on jo täällä

Entä millainen on tulevaisuuden johtaja? Työhön kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan. Työn vaihtamiskynnys on madaltanut, työ merkitsee monelle muuta kuin istumista konttorilla kahdeksasta neljään. Sen takia pomon ei pidä kiinnittää huomiota vääriin asioihin – siis jos haluaa parhaat osaajat joukkoonsa. Suorituksen pitäisi ratkaista, ei sen, leimataanko kellokortti oikein töihin tullessa. Pääasia, että homma hoituu. Työntekijän fyysisestä sijainnista viis.

Ehdoton suoruus ja läpinäkyvyys ovat johtajuuden sydän – eivät vain tulevaisuudessa vaan nyt heti. Johtajan täytyy toimia niin, että työntekijä voi olla ylpeä työnantajastaan. Muuten johtaja ja yritys päätyvät menneisyyden menestyjien listalle, jos ovat edes nousseet sinnekään.

On aika nostaa startup-asenne framille! Epäonnistua saa. Ja pitää!

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Onko pomo päivänsä ansainnut?

Pomon_parhaat_ratkaisut_orig_resol300Pomon päivää on vietetty kansainvälisesti jo 1960-luvulta lähtien, ja Suomeen tämä tulokas rantautui vuosi sitten. Päivän tarkoitus on ollut lisätä työntekijöiden ja esimiesten välistä yhteisymmärrystä.

Nykyään? Ihanko totta? Onko tämä tosiaan ongelma 2000-luvun Suomessa?

Kyllä, kyllä ja kyllä. Todellakin on!

On hyviä johtajia, on huonoja johtajia. Liekö suurin osa siltä ja väliltä? Jo tämä perustelee asian framille nostamisen. Asiasta pitää puhua niin kauan, kun yksikin huono johtaja on kentällä. Eli ajasta ikuisuuteen?

Esimiehen paikka on vaativa. Vaatimuksia ei puutu, työtä riittää vähintäänkin niin paljon kuin sitä on halukas tekemään. Enemmänkin, enemmän kuin on mahdollistakaan. Pomon päivän lanseeranneen valmennusyhtiön Pomon Enkelien Minna Kurttila ja Pia Aalto kirjoittavat uutuusteoksessaan Pomon parhaat ratkaisut johtamisesta positiivisen psykologian kautta. Ratkaisujen avulla, ei ongelmien kaivelemisen kautta. He sanovat, että esimiestyön onnistumiseen vaikuttaa ennen muuta se, kuinka kiinnostunut esimies on johtajamaan ihmisiä.

Kiinnostunut. Johtamaan ihmisiä.

Pomon homma ei ole olla muita ylempänä. Ei ”on the top”, vaan pomo on se, joka raivaa tietä, ”the one who goes first”. Tämä oppi iskostui tajuntaani kuunnellessani legendaarisen Simon Sinekin ajatuksia Nordic Business Forumissa. Johtajan jobi on tehdä visio näkyväksi, konkreettiseksi, ja näyttää suunta. Hypätä itse ensin ja varmistaa, että hyppääminen on turvallista.

Johtajan onnistumista mitataan usein tulosten saavuttamisella. Mutta kukaan johtaja ei saavuta tuloksia yksin. Eikä edes porukkansa avulla, ellei saa ihmisiä mukaansa. Juuri, tässä on ihmisten johtamisen paikka. Jos alaisten työ ei kiinnosta, jos onnistumiset kuitataan käden heilautuksella, jos kannustus on jo terminäkin vieras, on turha odottaa, että tiimi hyppää pomon perässä. Silloin on paras mennä yksin. Ja unohtaa tuloksiin pääseminen.

Onneksi on toinenkin tapa. Arvotus luo pohjan avoimuudelle, vuorovaikutus syntyy luottamuksesta, kiinnostus on a ja o. Eikä hyväksi johtajaksi kukaan synny. Lopulta vastaus on viitsimisessä ja tahdossa. Myönteinen ja ratkaisukeskeinen ote on opeteltavissa. Kysy, vastaa, kuuntele, korjaa ja kehity. Silloin olet, Pomo, päiväsi ansainnut.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Huippusalaista!

”Johtajuus määrittyy vahvuuksien määrällä, ei heikkouksien puutteella.”

Johtajuuden salat_1811.indd

Ai että ilahduin, kun tartuin kirjaan, avasin ensimmäisen sivun ja luin ensimmäisen virkkeen. Näinhän se on. Heikkouksilta ei kukaan meistä ole välttynyt. Eivät edes maailmanluokan huippujohtajat. Mutta mitä sitten. Ja mitä heikkouksista. Miksi ei käännettäisi katsetta vahvuuksiin?

Niitäkin on meillä kaikilla. Kukaan ei ole välttänyt vahvuuksilta. Toinen asia on sitten se, miten niitä osaa tunnistaa, hyödyntää, kehittää. Tai vielä hankalampi: miten heikkoutensa tunnistaa, miten niitä pystyy kehittämään, mitkä niistä on mahdollista kääntää vahvuuksiksi. Tai ainakin vähän heikommiksi heikkouksiksi.

Johtajuuden salat on Anneli Valpolan, konkarijohtajan uusi teos, jossa kokemus puhuu. Sitä ei olisi syntynyt ilman pitkää tietä, näkemyksiä, kokemuksia, kuulemista ja puhumista. Se on suoraa puhetta jalat maassa. Ilman salaisuuksia, kaikki julki tuoden.

Ensiksikin johtamaan oppii vain johtamalla. Voit käydä kaikki hienot kirjekurssit johtamisen korkeimmassa opinahjossa, suorittaa tuhat opintopistettä johtamisen teorioita, mutta johtajaa sinusta ei niiden avulla tule. Ei auta kuin astua leijonankitaan, testata taitojaan, oppia käytännössä.

Johtaja et myöskään ole, ellei sinua haluta johtajaksi. Jos johdettavasi eivät ole sinua valmiita tukemaan, jos et saa kumppaneita, voit olla toki titteliltäsi vaikka koko maailmankaikkeuden pääjohtaja, mutta Johtaja et ole.

Sitten vielä se kuuluisia konteksti: tilanne valitsee johtajan, ei johtaja tilannetta. Yhtä johtajuuden mallia ei ole olemassakaan, sama tyyli ei toimi kaikissa tilanteissa. Eikä tässäkään vielä kaikki. Hyvä itsetuntemus on a ja o. Sillä tavalla johtajaksi kasvetaan, itsensä tuntemalla ja vain niin on mahdollista toimia oikein erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa.

Salaisuuden verho on nyt raotettu. Lisää suoraa tekstiä uutuuskirjassa Johtajuuden salat.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Kohti Euroopan parasta työelämää

Matkalla parhaaksi. Happy Mondays. Intoa ja himoa. Mun duuni on paras.

Hyvan_tyoelaman_popup_800x406

Miten yritys voi tehdä parhaasta työelämästä totta omassa organisaatiossaan?

Pistäydy Hyvän työelämän POP UP -kahvilaan 18.3. kello 12–13. Kulttuuristrategia 2 – Kohti Euroopan parasta työelämää -kirjan kirjoittaja Asta Rossi kertoo silloin yritystarinoiden avulla, kuinka paras työelämä voi olla totta täällä jo tänään.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset maksuttomaan tilaisuuteen http://www.gptw.fi.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

I love Mondays

Kulttuuristrategia 2”Matkalla parhaaksi.”

”Mun duuni on paras, revi siitä!”

”Enemmän duuoo kuin sooloo.”

Great Place to Work julkisti viime viikolla Suomen parhaat työpaikat. Suurten yritysten sarjassa voiton vei Alko, keskisuurissa Vincit ja pienissä, alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä Amgen.

Millainen on hyvä työpaikka? Hyvää tulosta tekevä? Sellainen jossa viihdytään? Jossa työkaverit ovat toistensa parhaita kavereita? Jossa kaikki antavat kaikkensa? Jota johdetaan alhaalta ylöspäin? Vai ylhäältä alaspäin?

Kuka edes määrittelee, onko työpaikka hyvä vai huono? Työntekijät? Omistajat? Toimiva johto? Kaikki nämä yhdessä tai jokin ihan muu taho?

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on tehdä vuoteen 2020 mennessä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta. Viisi vuotta aikaa, ja aika raksuttaa jo!

Vaikka talouden rattaat käyvät vähän hitaanlaisesti eikä suurta kasvua ole monestakaan tilastosta luettavista, löytyy meiltä joukko yrityksiä, jotka pärjäävät hyvin, menestyvät ja jopa kasvavat myös talouden harmaina aikoina.

Nämä yritykset ovat Suomen parhaat työpaikat -listalla, ne näyttävät, että Euroopan paras työelämä on jo täällä – ainakin osittain. Great Place to Workin hallituksen puheenjohtaja Asta Rossi kuvaa uutuusteoksessaan Kulttuuristrategia 2 – Kohti Euroopan parasta työelämää, millaisia nämä parhaat yritykset ovat. Kessien ohella siinä esitellään viitekehys sille, kuinka parhaaksi tullaan, johtamismalli, jossa johdetaan kulttuurin kautta.

Miten sellainen yrityskulttuuri rakennetaan, jota rakastavat niin asiakkaat, työntekijät, johto kuin omistajat? Lue ja ota askel kohti ”I love Mondays -kulttuuria”.

Mukavaa (työ)maanantaita!

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari