Joulukalenterissa vahva viikon aloitus

Nouse_ylös_72res

Tässä joulukalenterissa on havaittavissa synergiaa kuntoilun ja uuden terveyskuurin aloittamisen kanssa. Joka maanantai kalenteriluukku ilmestyy blogiin ja päätän, että nyt kirjoitan ihan joka päivä, jouluun saakka. Kunnes taas joku on kuumeessa, nuhassa, kiireinen tai ihan vaan huonomuistinen.

Kuntoilun innoittamana ei maanantain luukusta voi löytyä kukaan muu kuin sporttisin, vahvin ja hauskin tuntemani nainen, jonka kädessä pysyvät niin kahvakuula kuin kynäkin. Ihana Kukka Laakso tietysti. Kukan iloiseksi tekevät tänään jo hankitut joululahjat, huomenna starttaava päivien piteneminen, reipas lahjojen paketoija-tytär, erinomainen kahvi ja EHKÄ pian alkavat pari lomapäivää – ihan vain osan mainitakseni.

Enkä muuten malta olla mainitsematta myös Kukan uutta autoa. Me kaikki jännitysnäytelmää nimeltä Kukan ei-aina-ihan-viimeisen-päälle-toimiva-Astra seuranneet emme taida oikein tietää, miten tämän uutisen uudesta autosta nyt ottaisi. Onneksi uskallan toivoa hauskoja autopäivityksiä jatkossakin, kun sain tämän aamun hymyn heti somen avattuani. Kuvassa oli Kukan uusi auto ja toteamus: ”Naapurit ovat alkaneet tervehtiä minua.”

– Piia Similä, Helsingin seudun kauppakamari

ps. En malta olla lisäämättä, että on minullakin yksi Astra-muisto. Minä ja kahvakuulat kyydissä, Kukka kuskina, kohti Toimistotyöläisen kuntokirjan hulvattoman hauskoja kuvauksia.

Onko kiire kaverisi?

vähemmän suorituksia_markkinointikansi_1709_2015.indd

Olen aistivinani Suomessa kiireen ihailua. Olenko totaalisen pihalla (usein olen) vai oletko joskus tehnyt saman havainnon? Kun on kiireinen, on tärkeä, kaivattu ja varmasti menestynytkin. Kun juoksee kieli vyön alla päivästä toiseen ollen koko ajan hieman myöhässä joka paikasta, näyttää suositulle, tarvitulle, kaivatulle.

Luin jokunen vuosi erään eläkkeelle jääneen yritysjohtajan haastattelun, jossa hän kertoi kiireisistä vuosistaan pörssiyhtiön johdossa, ympärivuorokautisista työpäivistään ja siitä, mikä shokki oli, kun kaikki kiire loppui. Kuin seinään. Eläkeläisen puhelin ei enää soinut. Mihinkään ei tarvinnut mennä, kukaan ei odottanut. Ja vaikka toisaalta sai mennä ja tulla miten lystäsi ja olla vastuussa vain itselleen, oli tämä melkoinen kriisi.

Tällä tarinalla on onneksi onnellinen loppu. Johtaja opetteli vähitellen oman aikataulunsa herraksi – ja nauttii eläkepäivistään. Myös toisenlaisia, karuja ja surullisia loppuja tiedämme, kun hikihölkkä loppuu juuri kiireen seurauksena puhjenneeseen vakavaan sairauteen.

Näitä tarinoita lukiessa on hankala ihailla kiirettä ja kiireisiä. Entä mistä kiire johtuu? Voisiko syynä ainakin joskus olla hankaluus hallita omaa ajankäyttöään, kyvyttömyys sanoa ei, ymmärryksen puute siitä, ettei kaikkien kiireisin saa aina kultaista pokaalia?

Pahin tunne on silloin, kun ollut hyvin kiireinen, mutta takaraivossa tikittää ajatus, etten ole saanut mitään aikaan. ”Oli niin kiire, etten saanut tätäkään minulle tärkeää asiaa hoidettua.” Oman ajankäytön voi saada hallintaan ilman mahdotonta tahdonvoimaa ja täysmuutosta elämässään. Joskus (tai useimmiten) yksinkertainen on kaunista – ja tehokasta. 5aDay on menetelmä, jolla huomaat taas saavasi aikaan. Tulet keskittyneeksi siihen, mihin oikeasti haluat, ja jättäväsi turhan puuhailun vähemmälle.

Ota aika haltuusi. Tutustu uutuusteokseen Vähemmän suorituksia, enemmän saavutuksia. Olet myös lämpimästi tervetullut teoksen julkistamistilaisuuteen tällä viikolla perjantaina 6.11. Ilmoittaudu maksuttomaan tilaisuuteen etukäteen.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

”Muistaakseni Kekkosellakin oli jonkinlainen työpaikka”

IMGP3636(2)Omena vai suklaalevy? Tomaattia vai juustoa? Lasi vettä vai saunaolut?

Elämme varsinaisessa valintojen maailmassa. Harvoin sitä pysähtyy ajattelemaan, miten paljon valintoja arkipäivässä koko ajan tulee tehtyä. Tai sitä, ovatko valinnat hyviä vai huonoja. Kannattaisi.

Minulla on tästä kokemusta. Pysähtymistä en silti voi laskea omaksi ansiokseni, teksti minut pysäytti – jälleen kerran. Kyse on liikkumisesta, hyvinvoinnista, valinnoista. Ja toimistotyöstä.

Niska jumittaa, selkää kolottaa, ohimoja viiltää, väsyttää. Toimistotyöläisten yleiset vaivat. Mitä niille voi tehdä? Syö terveellisesti, nuku ja liiku riittävästi ja monipuolisesti. Kaikki tämän rimpsun tietävät, osaavat vaikka unissaan. Mutta silti niska on jumissa, selkä kipeä ja ruokavalio koostuu pääosin Buranasta ja kahvista.

Tietoa löytyy, sitä on liikaakin. Mistä sitten puristaa, muualta kuin housun vyötärönauhasta? Ajasta! On n-i-i-n kiire. Kyllähän minä, mutta kun en ehdi… On ylitöitä, kissanristiäisiä, kokouksia, palavereja, menoja ja tuloja, aika ei riitä lenkille eikä ainakaan salille!

”Jos sinulla ei ole aikaa syödä, liikkua, ajatella ja levätä oikein nyt, on sinulla oltava aikaa sairastaa myöhemmin.” – Kristian Ekström, Simply Well

Lainaus on pian julkaistavasta Kukka Laakson kirjasta Nouse ylös! Toimistotyöläisen kuntokirja. Sen teksti pysäytti minut. Pakotti ajattelemaan, vähän syyllistikin, mutta tehosi.

Nouse ylos

Aikaa on kaikilla saman verran, joten kyse on siitä, mihin sen käyttää. Mihin sen haluaa käyttää. Töihin, sohvalla makaamiseen ehkä. Liikenisikö tunti kaksi lenkkipolulle tai kuntosalille?

”Päivässä on aina 24 tuntia, aivan kuten Alexander Stubbin päivässä. Myös Kekkonen oli kova liikkumaan ja sikäli kuin muistan, hänelläkin oli jonkinlainen työpaikka.”

Tilaa ajatustenravistelija ennakkoon. Ennakkotilaajille 10 % alennus kampanjakoodilla KKALE10 Kauppakamarin verkkokaupasta. Tarjous on voimassa marraskuun loppuun saakka.

– Piia Similä, kustannustoimittaja / Helsingin seudun kauppakamari