Sosiaalisen digityöyhteisön voima!

hurmerinta

Sosiaalisessa digityöyhteisössä kiinnitetään huomiota moderneihin sosiaalisiin digiviestintävälineisiin, joilla parannetaan tiedonkulkua ja mahdollistetaan yhteisöllinen organisaation jatkuva kehitystyö.

Organisaation sisäiseen viestintään ja keskusteluun eivät enää riitä sähköposti, perinteiset ilmoitustaulut tai yksisuuntaiset intrat, koska nämä eivät palvele ihmisten tarpeita. Koska teknologia mahdollistaa uudenlaisen toiminnan ja uudet viestintävälineet, on luontevaa, että organisaatiot ottavat nämä käyttöön. Tietoa on jokaisessa organisaatiossa runsaasti. Tieto pitää voida löytää, hyödyntää ja jakaa nopeasti ja helposti.

Esimerkiksi Yammerissa voi pyytää neuvoa, etsiä vastauksia kysymykseen tai jakaa omaa tietämystään. Keskustelu jää talteen, ja saman asian kanssa pähkäilevä löytää tiedon helposti ja nopeasti.

Hyvän sosiaalisen digiviestintätyökalun avulla työntekijät tavoittavat toisensa yksilöinä tai ryhmänä aivan eri tavalla kuin sähköpostin kautta. Sosiaalisen digiviestintävälineen avulla voidaan jakaa myös videoita. Näin esimerkiksi kokoukset hoituvat entistä sujuvammin, vaikka ihmiset olisivat kaukana toisistaan, toisessa kaupungissa tai toisessa maassa.

Sosiaalinen digityöyhteisö voi syntyä vain, jos organisaatiolla on sosiaalinen ja moderni johtaja, joka mahdollistaa omalla hyvällä esimerkillään työkulttuurin, jossa työntekijät voivat olla innostuneita, rohkeita, tehokkaita ja innovatiivisia. Hyvään sosiaaliseen työyhteisöön kuuluu luottamus ja sen näyttäminen.

Ideointiin ja kehitysprojekteihin kannattaa ottaa mukaan kaikki tai vähintään organisaation positiivisimmat, innostuneimmat ja rohkeimmat henkilöt. Rohkeat työntekijät saavat toiminnan alkuun ja muut työntekijät innostumaan uusista toimintatavoista ja moderneista digiviestintävälineistä. Näin syntyy hiljalleen sosiaalinen digityöyhteisö, joka kehittyy ja voimistuu, kun yhä useampi työntekijä ryhtyy hyödyntämään uusia digiviestintätyökaluja ja ottaa osaa myös työyhteisön ja organisaation kehitykseen.

Yammer on yksi työkaluista, joka mainitaan, kun sisäisen viestinnän sosiaaliset viestintävälineet otetaan puheeksi. Se muuttaa ylhäältä alas -viestinnän kaikki kaikille -viestinnäksi. Hidas viestintä muuttuu Yammerin avulla nopeaksi ja tehokkaaksi.

Nykyajan intranet on enemmän kuin viestinnällinen portaali: se on palvelukokonaisuus, joka kytkee eri työkalut yhteen ja auttaa työntekijöitä tekemään työnsä paremmin”, Sanna Keränen VR Group:lta totesi osuvasti haastattelussani syyskuussa 2016.

Yammer on tuonut avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä viestinnän verkostoon lisää viestijöitä – viestinnästä ei vastaa enää vain viestintätiimi tai johtoryhmä.
Jokainen talokeskuslainen keskustelee, kysyy, vastaa ja huomioi kollegaa kehumalla
”, kertoi Katariina Mäkelä Talokeskukselta haastattelussani viime kuussa.

Digiteknologia on muuttanut ihmisten tapoja toimia. Nuoremmalle sukupolvelle, ja monelle vanhemmallekin, mobiili ja sosiaaliset viestintäkanavat ovat osa arkipäivää. Siksi näiden tulee myös olla osa työpäivää!

Parhaat talentit, eli työntekijät, menevät sinne missä he voivat kehittyä, innovoida ja menestyä.

Tarjoaako sinun organisaatiosi mahdollisuuden menestyä?

Teksti: Johanna Hurmerinta

Hurmerinta on kirjoittanut On aika muuttua -kirjan, joka on Kauppakamarin Kuukauden kirja. Tilaa kirja tästä ja lue lisää!

Mistä somessa tänään kohistaan?

Sosiaalisen_median_menestysreseptit_3D_200x300_pysty

Kohu-uutisia, repiviä otsikoita, tuhansittain kommentteja, puolustajia ja vastustajia. Kohu sosiaalisessa mediassa nousee monesti pyytämättä ja yllättäen. Hyvin usein pyörremyrskyn keskelle jäänyt kommentoi, ettei olisi voinut ikinä kuvitella, että hänen – omasta mielestään ei niin kummallisesta – päivityksestään nousee tällainen kohu. Muistanet esimerkiksi Teri Niitin ja imetysgaten? Yhtäkkiä vähintään koko Suomella oli mielipide asiasta.

Liian riskialtista. Paras poistaa kaikki sometilit ja jatkaa entiseen malliin sähköpostilla. Tosin koska siinäkin on väärinymmärryksen vaaransa, paras lopettaa kaikki kirjallinen tuotanto ja siirtyä face-to-face-viestintään. Apua, riskejä näköpiirissä. Saatan kuitenkin valita sanani väärin, toinen saattaa tulkita siitepölyallergiasta johtuvan silmien räpäyttelyn ylimielisyydeksi.

Niin, viestintä on vaarallinen laji, tai helppoa se nyt ei ainakaan ole. Mutta väärinymmärrysten vuoksi ei viestimistä kannata lopettaa, ei kasvotusten, ei kirjallisesti, edes somessa. Yhteisten kohtaamisten plussat peittoavat kummittelevat kauhuajatukset mennen tullen.

Sosiaalisen median menestysreseptit on kesäkuun #kuukaudenkirja. Sen luettuasi helpottaa. Kaikkea ei tarvitse kokeilla itse, jotain saa valmiinakin. Nyt soveltamaan.

Järkevä läsnäolo on tolkun termi. Kun teet asioita järkevästi, näet, kannattaako markkinointi ja viestiminen sosiaalisessa mediassa vai ei. Jos löydät somesta kohderyhmäsi, kun olet määritellyt siellä toimimiselle järkevät tavoitteet, löytänyt viestintääsi relevantin näkökulman ja olet aikuisten oikeasti innostunut, alkavat palaset järkevään someläsnäoloon olla kutakuinkin kasassa.

”Tämän kirjan ohjeilla pulla ei jää puolikypsäksi. Kannen avattuasi saat käytännönläheiset, esimerkkien avulla selkeytetyt ohjeet, joilla yrityksesi verkkopresenssi saadaan kiitoradalta nousuun.” Lue, niin et päädy #gaten pyöritykseen, tai jos joudutkin, selviät siitä kyllä voittajana.

Sosiaalisen median menestysreseptit on kuukauden kirjana kesäkuussa. #kuukaudenkirja on nimensä mukaisesti joka kuukausi vaihtuva teos, jota myydään tuon kuukauden ajan reilusti alennettuun hintaan. Alennettu hinta on voimassa verkossa osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi sekä Kalevankadun myymälässämme.

– Piia Similä, tuottaja, Helsingin seudun kauppakamari

Uskallatko hypätä?

Johanna ja Leena_onaikamuuttua

On aika muuttua -teoksen julkistamistilaisuudessa sosiaalista keskustelua H2H käyvät teoksen kirjoittanut Johanna Hurmerinta (vas.) ja viestinnän ammattilainen Leena Laamanen (oik.).

Muutu tai katoat.

Aika rajua. Mutta tosiasioiden edessä ei kannata turhaan hempeillä. Sosiaalisesta aikakaudesta, sosiaalisesta organisaatiosta ja -liiketoiminnasta oli paljon innostunutta puhetta tänä aamuna, kun teos On aika muuttua – Menestysopas sosiaalisen aikakauden johtajille julkistettiin.

Voiko johtaja olla olematta sosiaalisessa mediassa? Tietenkin voi. Mutta silloin häntä ei ole olemassa. Valintojen maailma!

Tarkoittaako somen käyttö töissä sitä, että chattaillaan kavereille viikonlopun kuulumiset ja käydään nauramassa uusimmalle kissavideolle? Ei tietenkään. Some on loistava asiakaspalvelukanava, sisältömarkkinointia se on täynnä, sieltä on mahdollista löytää kullanarvoisia brändilähettiläitä ja saada itsensä, yrityksensä ja asiansa kuuluviin ja näkyviin. Jopa luoda ilmiöitä.

Mutta miten työntekijöiden somen käyttöä oikein voisi valvoa? Mistä sen tietää, hoitavatko he somessa omia- vai työasioita? Hyviä kysymyksiä johtajalta. Vastaus on yksinkertainen: osta peili. Kysy itseltäsi, tuliko rekrytoitua oikeat ihmiset. Jos et voi luottaa työntekijöihin, vika löytyy peilistä.

Muutos vaatii rohkeutta. Kun siirtyy pois omalta mukavuusalueeltaan, on tietenkin mahdollista mokata – mutta kääntöpuolena onnistumisen mahdollisuudet ovat rajattomat. Osta ihmeessä NYT se peili, katso sinne ja sano: Uskallan. Yritän. Teen parhaani. Ei minua kukaan niele, purematta ainakaan.

On aika muuttua kannustaa rohkeiden edelläkävijöiden tarinoiden kautta muutokseen. Sosiaalinen aikakausi ei ole pelottava mörkö, vaan mahtava mahdollisuus menestyspolun luomiseen. Ota hyppy tuntemattomaan, ja voitat. Myös itsesi.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari

Sosiaalinen media on riski

Muistatkö vielä nämä: #vesilasigate #ubergate #hodarigate #viskigate? Moni muistaa, vaikka ei välttämättä haluaisi. Tästä syystä yksi eniten puhuttavia aiheita somekoulutuksissa on se, miten riskaabelia some on. Kaiken näköistä voi sattua ja sattuukin. Miksi siis meidän yritys haluaisi tieten tahtoen aiheuttaa itselleen ongelmia ja huonontaa yritysmielikuvaansa?

Uskallatko olla poissa?

Homma nyt vaan sattuu olemaan niin, että poissaoleminen on vielä huonompi vaihtoehto. Gatet eivät synny tyhjästä, joten niitä ei voi välttää sillä, että laittaa päänsä piiloon. Jos yrityksen tekemisistä löytyy jotain epäilyttävää tai ihmeteltävää, se löydetään ja jaetaan siitä huolimatta, että olet visusti päättänyt pysyä pois Facebookista. Eikö siksi olisikin parempi ottaa kanavat omaan haltuun ja päästä tätä kautta sanomaan myös se oma näkökulma asioihin?

Mitä yrityksen pitäisi pelätä?

Kaikkein vakavin ja konreettisin someriski on se, ettei yrityksellä ole olemassa sosiaalisen median strategiaa tai suunnitelmaa. Tämä on myös valitettavasti kovin tavallinen tilanne: on lähdetty räiskimään ilman maalitaulua. Kun ei tiedetä miksi, missä, kuka ja miten asiaa hoidetaan, riski negatiivisen yrityskuvan luomiseen kohoaa kuin pullataikina. Joko tehdään vääriä asioita liian tiuhaan tai tehdään oikeita asioita niin harvakseltaan, että uskottavuus kärsii.

Miten sitten pitäisi toimia?

Somestrategia lähtee liikkeelle yksinkertaisista kysymyksistä.

  1. Tavoitteet: mitä somen avulla tavoitellaan? Vastaukseksi ei kelpaa myynti, sillä siihenhän kaikki toiminta tähtää. Mitä siis pitää tapahtua ennen myyntiä?
  2. Mittarit: miten tavoitteiden saavuttamista mitataan? Jos asetit tavoitteeksi näkyvyyden, miten voisit mitata sitä konkreettisesti?
  3. Kohderyhmät: kenelle viestisi on tarkoitettu? Millainen on se henkilö tai tyyppiasiakas, jolle haluat puhua? Mitkä ovat hänen arjen haasteensa?
  4. Kanavat: missä kanavissa saat edellisessä kohdassa määritetyt tyyppiasiakkaat todennäköisimmin kiinni?
  5. Resurssit: kuka tätä kaikkea tekee? Onko taitoa ja ennen kaikkea onko aikaa? Jos ei, kysy ihmeessä apua ulkopuolelta.

Vastaa ensin edellisiin viiteen kysymykseen ja mieti vasta sitten tarkempia sisältöjä ja kampanjakonsepteja. Muutoin menet takapuoli edellä puuhun ja sosiaalisesta mediasta muodostuu yritystoiminnallesi vakavasti otettava riski.

– Marika Siniaalto, toimitusjohtaja, Grapevine Media Oy

Marika on juuri ilmestyneen Sosiaalisen median menestysreseptit -teoksen kirjoittaja.

Pikkuiset kultakalat lammessa ui

Vuona 2000 ihmisen keskittymiskyky oli 12 sekuntia. Vuonna 2013 vastaavasti kahdeksan sekuntia. Kultakalan keskittymiskyky taas on yhdeksän sekuntia.

Ajattelin ensin perustella pitkään ja hartaasti, miksi someviestien sisältöön, tekstiin, kannattaa panostaa. Miksi sitä kannattaa miettiä tosissaan, miksi sen pitää olla tiivis ja huomiota herättävä. Sitten luin kultakalasta ja totesin, että esimerkki kertoo saman paljon selvemmin.

Sosiaalisessa mediassa voi onnistua. Siellä voi menestyä, sen avulla voi menestyä. Kunhan osaa reseptin ja ryhtyy leipomaan. Resepti on painossa, vieläpä monikossa. Sosiaalisen median menestysreseptit on someguru Marika Siniaallon uutuusteos. Se on somemarkkinoijan unelma, toteutustasi vaille valmis menestysresepti.

Essu päälle, hihat ylös ja töihin. Teoksen oiva lisä ovat aidot somereseptit, sosiaalisessa mediassa levinneet ruokaohjeet. Siis essu päälle, hihat ylös, bulletproof-kahvin keittoon ja sitten töihin.

Onnittelut muuten, jos pääsit tektissä tänne saakka. Päihitit juuri kultakalan. Ellet sitten ole pikalukija.

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari