Valmentavan mentoroinnin avulla opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja

Marjut Alatalo ja Marjo-Riitta Ristikangas ovat juuri ilmestyneen Valmentava mentorointi -kirjan kirjoittajia.

– Työpaikoilla ollaan siirtymässä osaamisen johtamisesta oppimisen johtamiseen, sanovat ylimmän johdon coachit Marjo-Riitta Ristikangas ja Marjut Alatalo, jotka ovat kirjoittaneet Valmentava mentorointi -kirjan yhdessä Vesa Ristikankaan kanssa.

Nykymaailmassa meidän pitää osata kehittää luovasti oppimisen taitoja, ja valmentava mentorointi tuo eväitä tähän tarpeeseen.

– Valmentavan mentoroinnin avulla opitaan muun muassa yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Mentorointitilanne on yhteisöllinen vuorovaikutussuhde, ja siinä kypsyviä taitoja tarvitaan kaikkialla ja muissakin tilanteissa, vaikka mentorointisuhdetta ei olisikaan.

Valmentavan mentoroinnin avulla kehitetään mielentaitoja ja ajattelun laatua

Valmentavan mentoroinnin suurin ero verrattuna perinteiseen mentorointiin on se, että pelkän tiedon siirron sijaan siinä kehitetään mielentaitoja ja syvennetään oman ajattelun laatua. Kirjailijoiden mukaan siinä hyödynnetään coachausta ja aktivoidaan ajattelua eri mekanismeilla.

– Enemmän haastetaan, kysytään ja kuunnellaan. Tärkeämpää on oikeiden kysymysten esittämisen taito kuin oikeiden vastausten kertominen, Alatalo täydentää.

Toinen olennainen ero aikaisempaan on tapa ymmärtää verkostoitumista uudella tavalla. Nimittäin aikaisemmin oli vallalla ajatus, jonka mukaan mentori jakoi verkostoaan toisen osapuolen hyödyksi.

– Valmentavassa mentoroinnissa on tärkeää rakentaa omaa, itselle tarkoituksenmukaista verkostoa yhteistyön eri työkaluilla ja hahmottaa, millainen verkosto toimii mentoroitavalle parhaiten, Ristikangas sanoo.

Valmentavaan mentorointiin kohdistuu monenlaisia epäilyjä

Aiheeseen kohdistuu myös monenlaisia epäilyjä – ja varsinkin sanaan valmentaminen. Se koetaan pehmoiluksi.

– Sitähän se ei ole, vaan tavoitteellista toimintaa, sanoo Ristikangas painokkaasti.

Alatalo jatkaa, että työyhteisöissä on vallalla myös ajatus, että tunteet eivät kuulu työpaikalle, koska valmentaminen on muka tunteilua, yhdenlaista pään silittelyä.

– Ihminen on kuitenkin kokonaisvaltainen olento, joka ei pysty erottamaan tunteitaan itsestään. Tunnereaktioita kannattaa opetella hyödyntämään.

Muunkinlaisia oletuksia valmennustyötä tekevät kirjoittajat joutuvat usein korjaamaan.

– Usein ajatellaan, että mentorin pitää olla saman alan asiantuntija kuin mentoroitava on, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi nuoret ovat syntyneet näppisten kanssa, ja heillä on paremmat digitaidot kuin vanhemmilla. Kyllä he voivat meitä mentoroida, koska muuten ei synny uutta kehitystä, he sanovat.

Kirjailijat myöntävät, että aivan ongelmatonta mentorointi ei ole, vaikka sen tuomat hyödyt ovat parhaimmillaan moninaiset. Tyypillisin haaste mentorointisuhteessa on, että tapaamisten aikataulut eivät pidä. Tämä voi johtaa siihen, että tapaamisiin ei myöskään valmistauduta.

– Lisäksi epäselvät odotukset tuottavat päänvaivaa, sillä odotuksista ei useinkaan puhuta avoimesti. Asioista pitäisi keskustella enemmän eikä vain suorittaa tilannetta, Ristikangas pohtii.

Mentorointiohjelma auttaa luomaan rajoja ylittäviä yhteistyösuhteita

Kirjailijat kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön mentorointiohjelman: se auttaa valmentavan otteen leviämisessä ja muuttaa vähitellen työpaikan kulttuuria ja tapoja toimia. Silloin opitaan aidosti yhdessä tekemään töitä ja kehitetään rajoja ylittäviä yhteistyösuhteita.

Työpaikoilla onkin olennaista pyrkiä siihen, ettei valmentavaa mentorointia tarjota vain avainhenkilöille, vaan luodaan kokonaan uusi käytäntö ja kulttuuria ohjaava muutos, josta hyötyy mahdollisimman moni.

– Tällainen muutos vaatii kaikilta uskallusta heittäytyä – oli sitten missä asemassa vain.

Lisäksi Ristikangas ja Alatalo muistuttavat, että onnistuneessa mentorointisuhteessa sekä mentorin että mentoroitavan ajattelu muuttuu. Kummankin ajattelu kehittyy, ja yksilö alkaa nähdä asioita uudella tavalla.

– Uskomme, että jokainen pystyy olemaan mentorina ja mentoroitavana, jos haluaa. Jos mentoroinnista kiinnostunut osaa epäillä, onko hänestä mentoriksi, se jo osoittaa, että hän on kiinnostunut toisesta eikä vain omista asioistaan, he sanovat loppuun.


Teksti: Taina Parviainen

Kuuntele myös Marjutin keskustelu Tainan kanssa Kauppakamarin podcastissa: https://soundcloud.com/k2hel/valmentava-mentorointi

Lisätiedot kirjasta: https://www.kauppakamarikauppa.fi/valmentava-mentorointi.html

Valmentava mentorointi -kirja tarkastelee mentorointia molempien osapuolien näkökulmasta

Elokuussa 2019 ilmestyvä Valmentava mentorointi -kirja tarkastelee mentorointia niin mentorin kuin mentoroitavan näkökulmasta. Teos korostaa sitä, että valmentavassa mentoroinnissa nuorempi voi neuvoa kokenutta konkaria ja oikeat ihmiset voivat löytää toisensa myös eri toimialoilta. Valmentava mentorointi päivittää mentoroinnin vastaamaan nykypäivän työelämän vaatimuksia, ja kaikki perinteiset käsitykset murretaan.

Kirjaa lukiessa kannattaa pitää mielessä, että vaikka siitä löytyvät omat osionsa niin mentorille kuin mentoroitavalle, voi kirjan eri lukuja useassa kohdassa hyödyntää myös puolin ja toisin.

Roolit auttavat ymmärtämään, mitä kukin mentoroinnilta haluaa

Yksi tapa päästä aiheeseen sisälle on pohtia kirjassa esitettyjä mentorin moninaisia rooleja, jotka kytkeytyvät hyvin pitkälle analyysiin omasta persoonallisuudestamme ja tapaan, jolla käsittelemme asioita luontaisesti.

Roolien tuntemisesta on monenlaista hyötyä, koska asiasta kiinnostunut voi pohtia, millaista mentoria itselleen toivoo ja millaisia asioita ja oivalluksia toivoo saavansa mentoroinnista. Lisäksi se selventää mentoriksi aikovalle, mitä hänellä on tarjottavanaan tai millä tavalla hän ehkä luontevimmin toimii auttaessaan toista osapuolta.

Työntäjä, kannattelija, linkittäjä ja opastaja – kuka olet tai ketä eniten tarvitset?

Valmentavan mentorin pääroolit ovat työntäjä, kannattelija, linkittäjä ja opastaja. Jokaisella pääroolilla on niin sanotut alaroolit, jotka kuvaavat tarkemmin sitä, miten monia puolia päärooli voi pitää kokonaisuudessa sisällään.

Työntäjän tehtävänä on toimia haastajana, joka antaa hyvin suoraa palautetta – ja kritiikkiäkin – mentoroitavalleen. Haasteita kaipaava mentoroitava, joka ei pelästy pienestä, löytää itselleen tarpeellisen coachin omasta mentoristaan.

Kannattelija puolestaan jäsentää asioita mentoroitavalle ja tukee tätä kuin ystävä, jollaiselle voi joskus olla tarvetta. Hän myös vastuuttaa lempeästi ja toista tukien mentoroitavan pohtimaan omaa tulevaisuuttaan.

Linkittäjä toimii mentoroitavalle ovien avaajana, joka jakaa mahdollisesti omat verkostonsa toisen osapuolen käyttöön. Erilaiset kohtaamiset ja sosiaaliset tapahtumat ovat tärkeitä tämäntyyppisen luottamussuhteen rakentamisessa ja uran edistämisessä.

Opastaja puolestaan antaa neuvoja ja jakaa tietoa kertomalla esimerkiksi tarinoita ja kokemuksiaan omalta työuraltaan. Hän voi olla ikään kuin kummin roolissa ja varmistaa, että toinen osapuoli ”löytää perille”.

Roolit opastavat lukijan mielenkiintoisella tavalla huomaamaan, mitä meillä jokaisella on tarjottavana, kun harkitsemme ryhtymistä mentoriksi tai mentoroitavaksi.

Teksti: Taina Parviainen


Vesa Ristikankaan, Marjo-Riitta Ristikankaan ja Marjut Alatalon kirjoittama Valmentava mentorointi -kirja julkaistaan pe 16.8. Voit ilmoittautua kirjan julkistamistilaisuuteen täältä. https://www.kauppakamarikauppa.fi/valmentava-mentorointi-kirjan-julkistamistilaisuus.html

Lisää mielenkiintoista tietoa valmentavasta mentoroinnista, siihen liittyvistä rooleista ja erilaisia työkaluista voit lukea tutustumalla lähemmin Valmentava mentorointi -kirjaan: https://www.kauppakamarikauppa.fi/valmentava-mentorointi.html

Kuppi nurin ja nuppi kiehuu?

Pomon_parhaat_ratkaisut_orig_resol300

Kaatuiko lasi? Menikö kahvi väärään kurkkuun? Kellahtiko kuppi? Kiehahtiko nuppi?

Pomojen arki on välillä mukavia suojaisia satamia, toisinaan kunnon myrskyä. Hankalia tilanteita tulee eteen, jos ei päivittäin, niin vähintään viikoittain. Miten toimia niin, että ratkaisu kantaa? Työt tulee hoidettua, työntekijät ovat motivoituneita ja tyytyväisiä?

Käskyttäminen, tietokatveiden viljely, direktiovallan korostaminen? Toimii! Työt tulee tehtyä, ja – siinä se taisikin olla.

Ratkaisujen löytäminen yhdessä, johdonmukainen toiminta, itsensä kehittäminen ja muiden siinä mukana. Toimii jopa paremmin? Ihmisissä on potentiaalia. Työntekijöissä on mahdollisuuksia, osaamista, jonka viisaat johtajat saavat kaivettua esiin ja yrityksen eduksi.

Olisiko aika ryhtyä hyväksi pomoksi?

Pomon parhaat ratkaisut – Valmentava käsikirja tiukkoihin tilanteisiin on esimiesten kättä pidempää. Se tarjoaa kysymyksiä ja konkreettisia työkaluja: vinkit valmentavaan johtamisotteeseen ja sen käyttöön eri tilanteissa sekä esimerkkejä elävästä (työ)elämästä.

”Myytti synnynnäisesti hyvästä johtajasta joutaa romukoppaan. Jos kaikki Suomen pomot päättäisivät ryhtyä hyviksi pomoiksi myös tiukoissa tilanteissa, saataisiin Suomi nousuun. Kyse on useimmiten tahdosta ja viitsimisestä.”

Pomon parhaat ratkaisut on kuukauden kirjana huhtikuussa. #kuukaudenkirja on nimensä mukaisesti joka kuukausi vaihtuva teos, jota myydään tuon kuukauden ajan reilusti alennettuun hintaan. Alennettu hinta on voimassa verkossa osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi sekä Kalevankadun myymälässämme.

Simila26201_OGO7573

– Piia Similä, asiantuntija, julkaisut / Helsingin seudun kauppakamari